Garifuna-johtajat tekevät ihmisoikeustyötä Hondurasissa
Suomen rahoittamissa ihmisoikeusopetushankkeissa Guatemalassa ja Hondurasissa on koulutettu alkuperäiskansojen yhteisöjohtajia ihmisoikeustyöhön. Hankkeiden kautta Hondurasin ja Guatemalan alkuperäiskansat ovat rohkaistuneet vaatimaan taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksiaan.
Garifunien yhteisöjohtajat kouluttautuvat ihmisoikeuksien edistäjiksi
Ihmisoikeudet ja demokratian edistäminen ovat Suomen kehityspolitiikan läpileikkaavia teemoja. Keski-Amerikan alueellisessa yhteistyössä Suomi painottaa erityisesti alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia. Alkuperäiskansat ja etniset vähemmistöt ovat Keski-Amerikan maissa monin tavoin syrjittyjä. Heidän osallistumisensa itseään koskevaan päätöksentekoon on rajoitettua ja tietämättömyys omista ihmisoikeuksista on yleistä.
Suomi on tukenut Hondurasissa ja Guatemalassa vuodesta 2004 asti alueellista ihmioikeusopetushanketta yhteistyössä paikallisten yliopistojen, kansalaisjärjestöjen sekä YK:N kehitysohjelma UNDP:n kanssa. Koulutuksessa on painotettu alkuperäisväestöjen oikeuksia omaan kieleen, kulttuuriin, perinteisiin ja maanomistukseen. Yksi hankkeisiin osallistuneista Hondurasin alkuperäiskansoista ovat Karibian rannikolla asuvat garifunat.
Koulutukseen ja kaksikielisyyteen liittyvät kysymykset, terveydenhuolto sekä maaoikeuksiin liittyvät ongelmat ovat keskeisiä garifuna-alueilla.
Garifunat ovat tunnettuja musiikistaan ja tanssistaan, ja heidän kulttuurinsa kiinnostaa rannikolle saapuvia matkailijoita. Vaikka matkailu tuo alueelle kaivattuja lisätuloja, on se samalla yksi Garifunien ihmisoikeuksia välillisesti rikkova tekijä. Hotelliketjut ja hondurasilainen eliitti ostavat suuria rantapalstoja turistien suosimalta Karibian rannikolta ja monet garifunat joutuvat muuttamaan pois asuinalueiltaan.
Garifunien yhteisöjohtajat ovat suorittaneet ihmisoikeustyöhön opastavan diplomikoulutuksen, jonka kautta he ovat saaneet tietoa ihmioikeuksistaan sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä Hondurasissa.
Ruohonjuuritason työtä ihmisoikeuksien puolesta
Suomen Managuan suurlähetystön paikallisen yhteistyön varoilla on taattu, että yhteisöjohtajat saavat tukea työlleen myös koulutuksen jälkeen.
Hondurasissa Suomi on rahoittanut kansalaisjärjestö CIPRODEHin (Centro de Investigación y Promoción de los Derechos Humanos) toimintaa yhteisöjohtajien tukena. CIPRODEH järjestää työpajoja, joissa edesautetaan verkostoitumista ja yhteistyötä muiden yhteisöjohtajien kanssa. Muutamat garifunajohtajat ovat edenneet aktivismista alueidensa paikallishallinnon johtoon ja pystyneet kasvattamaan vaikutusvaltaansa myös ihmisoikeusasioissa.
Yhteisöjohtajat tekevät alueillaan tiedotustyötä, järjestävät koulutuksia ja toimivat yleisesti ihmisoikeuksien edistäjinä. Hienon vastaanoton ovat saaneet nuorille järjestetyt työpajat, joissa keskustellaan ihmisoikeuksista ja siitä, miten nuoret itse ymmärtävät oikeutensa. Valistustyössä keskitytään oikeuksien lisäksi myös yhteisiin velvollisuuksiin. Työpajoissa pyritään parantamaan lasten ja vanhempien välisiä suhteita korostaen molempien osapuolten velvollisuutta kuunnella ja kunnioittaa toisiaan. Myös perheväkivaltaa pyritään ehkäisemään lisäämällä avointa keskustelua vaikeasta aiheesta.
Naisten roolin vahvistaminen garifunayhteisöissä
Tasa-arvon edistäminen on yksi Suomen rahoittamien ihmisoikeushankkeiden keskeisistä tavoitteista. Alkuperäiskansojen naiset ovat usein syrjityssä asemassa niin yhteiskunnallisesti kuin oman ryhmänsä sisällä. Naisten aktivoituminen yhteisöjohtajina onkin selvä edistysaskel ihmisoikeustyössä. Hankkeen edetessä monet naiset ovat uskaltautuneet puhumaan ja vahvistamaan rooliaan yhteisöjohtajina. Esimerkillään he ovat rohkaisseet myös muita naisia osallistumaan.
Margarita Lizeth Videa Martinez toimii yhteisöjohtajana Hondurasin Karibian rannikolla Puerto Cortezissa. Hän aloitti CIPRODEHin ihmisoikeuskoulutuksen noin vuosi sitten. Koulutus on opettanut hänet arvostamaan ja puolustamaan oikeuksiaan ja antanut työkaluja kamppailuun yhteisten oikeuksien puolesta.
Yhteisöjohtajana Martinez on aktiivisesti mukana myös hivin vastaisessa kansalaisjärjestötyössä. Hän kokee suuriksi ongelmiksi Puerto Cortezin alueella hi-viruksen leviämisen ohella ihonväriin, sukupuoleen ja ulkonäköön perustuvan syrjinnän ja ennen kaikkea maanomistukseen liittyvät kysymykset. Martinez tekee jokapäiväistä tiedotus- ja lobbaustyötä näiden ongelmien voittamiseksi. Haastetta riittää. Martinezin mukaan hallitus suojelee hondurasilaista eliittiä, ja maakauppoihin liittyviä ihmisoikeusrikkomuksia katsotaan usein läpi sormien. Vahva naisjohtaja on pannut työssään merkille, ettei ongelmien esilletuomista aina katsota hyvällä. CIPRODEHin antama tuki ja verkostoituminen muiden yhteisöjohtajien kanssa on tuonut Martinezille voimia ihmisoikeustyön jatkamiseen.
Tukea ihmisoikeustyölle myös tulevaisuudessa
Koulutuksen saaneet yhteisöjohtajien mielestä ihmisoikeusopetushankkeille on ollut tilausta. He toivovat, että diplomikoulutusta ja kansalaisjärjestöjen tukea pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman monelle yhteisöjohtajalle Guatemalassa ja Honudrasissa.
YK:n ihmisoikeusedustajana Guatemalassa toimiva Anders Kompass on vedonnut Suomeen hankkeen jatkamisen puolesta. CIPRODEHin työtä yhteisöjohtajien tukena jatketaan Suomen Managuan suurlähetystön paikallisen yhteistyön varoilla myös vuonna 2008. Järjestön pääasiallisena tavoitteena vuonna 2008 on lisätä yhteiseistyötä ja verkostoitumista eri alkuperäiskansojen välillä.
Teksti ja kuvat: Emily Höckert