Euromed-maat sopivat toimista naisten aseman vahvistamiseksi yhteiskunnassa
Oheinen ulkoasiainneuvos Risto Veltheimin kirjoitus julkaistiin marraskuussa eri sanomalehdissä Suomessa. Veltheim toimii ulkoministeriön Euromed-koordinaattorina.
Kokouksen hyväksymissä julkilausumissa korostetaan erityisesti naisten poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia sekä sivistyksellisiä oikeuksia. Niissä otetaan kantaa myös naiskuvaan joukkoviestimissä. Julkilausumien hyväksymistä voidaan pitää merkittävänä, sillä ne velvoittavat sekä EU-maita että Välimeren kumppaneita, joita ovat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia, Turkki ja palestiinalaishallinto, konkreettisiin toimenpiteisiin naisten aseman parantamiseksi. Toimintasuunnitelmaan sisältyy myös seurantamekanismin luominen, ja sitä rahoitetaan kansallisten varojen lisäksi lähinnä Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitukseen varatuista varoista.
Loppujulkilausumissa maat sitoutuivat muun muassa takaamaan sukupuolten tasa-arvoisuuden oikeusasteisiin pääsyssä ja parantamaan naisten osallistumista poliittiseen päätöksentekoon. Naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon on erityisesti monissa kumppanimaissa alhainen. Esimerkiksi Libanonissa kansanedustajista on naisia viisi prosenttia ja Algeriassa kuusi prosenttia. Toisaalta alueella on kuitenkin tapahtunut viime aikoina rohkaisevaa kehitystä, esimerkiksi Tunisiassa naiskansanedustajien osuus nousi vuoden 1999 vaalien 12 prosentista 23 prosenttiin vuonna 2005. Lisäksi useissa maissa naisten osuus alueellisissa päätöksentekoelimissä on noussut.
Naisilla tulisi olla miesten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet osallistua myös konfliktien käsittelyyn, kriisinhallintaan ja rauhanrakentamiseen.
Väkivalta ongelma niin EU- kuin kumppanimaissa
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, kuten perheväkivaltaa, ihmiskauppaa ja haitallisia perinnetapoja, vastaan sitouduttiin taistelemaan kaikin keinoin. Nämä tunnustettiin ongelmiksi sekä EU- että kumppanimaissa - esimerkiksi Ruotsin tasa-arvoministeri Nyamko Sabuni totesi, että vaikka Ruotsi on tilastollisesti yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, muun muassa perheväkivalta ja järjestetyt avioliitot ovat ongelma myös Ruotsissa.
Koulutuksella on erityinen painoarvo yhteiskunnan kehityksessä. Monet selvitykset osoittavat, että naisten osallistuminen työhön, elinkeinoelämään ja politiikkaan on parantanut kansantuloa, vähentänyt korruptiota ja parantanut hallintoa, joten naisten roolin vahvistamisella on keskeinen merkitys koko yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Näistä syistä naisten osallistumista työelämään ja taloudelliseen päätöksentekoon halutaan edistää. Erityinen paino on annettava tyttöjen koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on puolittaa naisten lukutaidottomuus vuoteen 2010 mennessä.
Irti stereotypioista
Koulutuksessa ja kulttuurin alalla pyritään syrjimättömiin käytäntöihin esimerkiksi tuottamalla uusia oppimateriaaleja ja tukemaan naisten pääsyä informaatio- ja kommunikaatioteknologian piiriin sekä vahvistamaan naisten osallistumista kulttuurivaihtoon ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun. Naisten esittämistä stereotyyppisesti mediassa pyritään vähentämään, ja naistaiteilijoiden määrää ja heidän työtään tuetaan. Omassa puheenvuorossaan ministeri Haatainen korosti tarvetta tutkia naiskuvaa mediassa ja myös naistoimittajien roolia tämän kuvan muodostajina ja yhteiskunnallisina keskustelijoina yleisemminkin.
Kansalaisjärjestöjen rooli on keskeinen naisten aseman vahvistamiseksi tehtävässä työssä. Tästä syystä kansalaisjärjestöt olivat kiinteästi mukana myös ministerikokouksen valmisteluissa ja itse kokouksessa. Loppujulkilausumissa valtiot sitoutuvat tukemaan naisten oikeuksia ja asemaa ajavia kansalaisjärjestöjä näiden työssä.
Demokraattinen yhteiskunta on mahdollinen vain siinä tapauksessa, että naiset ja miehet osallistuvat yhtälailla yhteiskuntien kehitykseen ja nauttivat samoja oikeuksia. Kaikkea ei muuteta hetkessä, mutta kuten ulkosuhdekomissaari Benita Ferrero-Waldner ja useat muut kokousosallistujat totesivat, muutoksessa edetään askel askeleelta ja Istanbulin kokouksella ja yhteisten julkilausumien hyväksymisellä on tässä prosessissa ratkaiseva merkitys. Istanbulin kokouksen loppujulkilausumat ja niihin liittyvä ohjelma tullaan vahvistamaan Barcelonan prosessin ulkoministereiden kokouksessa, joka järjestetään 27.-28. marraskuuta Tampereella.