EU kiirehtii vuosituhattavoitteiden saavuttamista

Brysselissä kokoontuneet EU:n kehitysministerit keskustelivat eilen siitä, miten EU voi nopeuttaa YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa hyväksytyt päätelmät vastaavat Euroopan komission huhtikuiseen tiedonantoon.

Tiedonannossaan komissio perää unionin jäsenmailta toimenpiteitä, jotta ne turvaisivat muiden muassa kehitysrahoituksen, kehityspoliittisen johdonmukaisuuden sekä kehitysyhteistyön tuloksellisuuden. Komissio vastaa jäsenmaiden sitoumusten seurannasta EU:ssa.

Suomea ministerikokouksessa edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen.

Vuosituhattavoitteet otettava tosissaan

Komissio korostaa tiedonannossaan, että YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhä enemmän poliittista tukea ja kehitysrahoitusta. EU on jo nyt maailman suurin avunantaja ja se toimii yhtenäisen poliittisen näkemyksen pohjalta. Ministerineuvostossa käytiin keskustelua siitä, miten EU voi yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa osoittaa kuluvana vuonna ottavansa vuosituhattavoitteet tosissaan.

Päätelmissä EU sitoutuu kunnianhimoisiin toimiin tämän vuoden keskeisissä kehityspolitiikkaa käsittelevissä kansainvälisissä konferensseissa: kehitysyhteistyön tuloksellisuutta käsittelevässä kolmannessa korkean tason foorumissa Accrassa (2.–4.9.), YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla New Yorkissa pidettävässä vuosituhattavoitteita käsittelevässä kokouksessa sekä Monterreyn kehitysrahoituskonferenssin seurantakokouksessa Dohassa (29.11.–2.12.).

Vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi korostetaan toimia neljällä eri saralla: kehitysrahoitusta on lisättävä, avun tuloksellisuutta ja eri politiikkalohkojen keskinäistä johdonmukaisuutta on parannettava sekä kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä on edistettävä.

Neuvostossa nostettiin esiin myös tarve vastata kasvaviin ilmastonmuutoksen ja ruoan hinnan nousun aiheuttamiin vaikutuksiin kehitysmaissa. Suomen näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset köyhille maille ja ruokaturvaan liittyvät ongelmat ovat vakavia uhkia vuosituhattavoitteiden toteutumiselle. Niinpä ilmastonmuutoksen haasteet ja kestävän kehityksen edistäminen tulee ottaa paremmin huomioon kehityspolitiikassa.

Ajankohtaisen ruokakriisin ratkaisemiseksi sekä ruokaturvatilanteen parantamiseksi kestävällä tavalla Suomi esittää niin välittömiä avustustoimia (rahoitus) kuin pitkän aikavälin toimia maatalouden ja ruoan tuotannon tehostamiseksi erityisesti maataloustuotannosta vahvasti riippuvaisissa kehitysmaissa (kehitysyhteistyö).

Suomen näkemys on, että vuosituhattavoitteet keskittyvät voimakkaasti sosiaalisen kehityksen edistämiseen. Kestävien vaikutusten saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin laajempaa lähestymistapaa ja panostusta, esimerkiksi infrastruktuurin kehittämiseen. Myös kehitysmaat korostavat samaa köyhyydenvähentämisstrategioissaan. Lisäksi vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii eri toimijoiden vastuunottoa ja osallistumista, mukaan lukien erityisesti kumppanimaiden omaa vastuuta omasta kehityksestään. Suomi korostaa myös yksityissektorin panosta ja roolin vahvistamista vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi.

Kehitysrahoituksen kasvuun sitouduttava

EU:n kollektiivinen tavoite on kasvattaa kehitysrahoitus YK:n suosittamalle tasolle, 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä. Välitavoitteeksi on asetettu 0,56 prosenttia BKTL:sta vuonna 2010. Komissio vaatii tiedonannossaan, että jäsenmaat vahvistavat ja ryhtyvät noudattamaan antamiaan poliittisia sitoumuksiaan ja rahoitustavoitteitaan.

Komissio on huolestunut, että EU:n kehitysrahoituksen kokonaismäärä vuonna 2007 laski edellisestä vuodesta. Vuonna 2006 EU:n kokonaisrahoitus oli 0,41 prosenttia BKTL:sta (47,7 miljardia euroa), kun se vuonna 2007 oli 0,39 prosenttia BKTL:sta (46 miljardia euroa).

Neuvoston päätelmissä EU uudelleen vahvistaa antamansa sitoumukset.

Suomi on sitoutunut kasvattamaan määrärahoja siten, että Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 asettamat tavoitteet toteutuvat: 0,51 prosenttia BKTL:stä vuonna 2010 ja 0,7 prosenttia vuonna 2010.

Suomi antoi vuonna 2007 kehitysapua 711 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,40 prosenttia BKTL:sta.

Komission tiedonanto kiinnittää huomiota myös siihen, että jäsenmaat parantaisivat rahoituksen ennakoitavuutta monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Suomi on yksi kahdeksasta jäsenvaltiosta, joka jo tekee näin.