EU ja Latinalainen Amerikka tiivistivät yhteistyötään
Madridissa järjestettiin 17.-18. toukokuuta 2010 EU:n ja Latinalaisen Amerikan huippukokous. Kokouksen saldo oli positiivinen ja loppuasiakirjat hyväksyttiin konsensuksella. Kokous vahvisti alueiden välistä yhteistyötä ja perusti EU-LAC-säätiön laajentamaan yhteistyötä myös kansalaisyhteiskunnan ja akateemisten laitosten kanssa.
Alueiden välisen strategisen kumppanuuden tulevaisuutta koskevien teemojen lisäksi kokouksessa puhuttiin finanssikriisistä ja kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin uudistamisesta sekä ilmastonmuutoksesta. Osapuolet sopivat pyrkivänsä Meksikon COP16-ilmastokonferenssissa yhdenmukaisiin ja juridisesti sitoviin tavoitteisiin.
Suomea edustivat Tasavallan Presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Alexander Stubb. Päämiehet keskustelivat finanssikriisistä ja ilmastonmuutoksesta. Presidentti ja ulkoministeri tapasivat kahdenvälisesti useita kollegojaan maiden välisten suhteiden ja Suomen turvaneuvostokampanjan merkeissä.
Taloudellisesti merkittäviä tuloksia olivat EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen loppuun saaminen, vapaakauppasopimus Perun ja Kolumbian kanssa sekä Mercosur-neuvottelujen uudelleen aloittaminen.
Latinalaisen Amerikan investointirahasto sai alkunsa
Kokouksen tulokseksi kirjattiin myös Latinalaisen Amerikan investointirahasto LAIF, johon komissio on irrottanut 125 miljoonaa euroa. Rahoitus on kehitysyhteistyökelpoista ja sitä ohjataan esisijaisesti laajoihin perusrakenne-, energia- ja kuljetushankkeisiin, mutta myös sosiaalisiin ohjelmiin.
Huippukokouksen erityisenä teemana oli teknologia- ja innovaatioyhteistyön kehittäminen kestävän kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Ennen huippukokousta kokoontuneet tiedeministerit loivat lisäinstrumentiksi Joint Research Initiative –ohjelman, jolla lisätään tutkimuskapasiteettia. Suomen Akatemia osallistui tähän kokoukseen opetusministeriön puolesta. Suomi osallistui virkamiestasolla myös kokouksen alla pidettyyn kehitysministereiden kokoukseen.
Tasa-arvokysymykset Suomen painotus
Työryhmissä Suomi sai loppukommunikeaan omia painotuksiaan: Suomen esityksestä gender-näkökulma otetaan nyt huomioon myös ilmastoasioissa. Tavan mukaan kokousasiakirjoja hiottiin yömyöhään juuri ennen huippukokousta. Madridin julistus hyväksyttiin lopulta konsensuksella. Sitä täydentää laajempi ja yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma.
Yleisistä poliittisista kysymyksistä osapuolet sitoutuvat multilateralismiin, rauhan ja turvallisuuden takaamiseen YK:n peruskirjan mukaisesti, sopivat yhteisestä kannasta aseriisuntaa ja ydinaseita koskevissa kokouksissa ja pyrkivät ratkaisemaan poliittiset riidat kahdenvälisin neuvotteluin. Osapuolet vastustavat protektionismia ja lupaavat pyrkiä yhteiseen kantaan ilmastonmuutosta koskevissa neuvotteluissa.
Aikaisempien huippukokousten tapaan myös Madridissa tuomittiin Kuuban kauppasaarto. Uutta loppuasiakirjassa on selkeä kannanotto naisten aseman puolustamiseksi ja gender-näkökulman huomioiminen.
Säätiö laajentaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja akatemian kanssa
Kokouksen ennakoitu tulos olit EU-LAC-säätiön perustaminen, mutta EU:n sisäisten erimielisyyksien takia säätiön kotipaikasta ei päästy vielä yksimielisyyteen, vaan siitä kilpailevat Hampuri, Milano ja Pariisi.
Kokous sujui nuottien mukaan. Muodollisesti Madrid oli ensimmäinen Lissabonin sopimuksen jälkeinen kolmasmaakokous, joten sen puheenjohtajana toimi EU-presidentti Herman van Rompuy ja ministerikokouksessa korkea edustaja Lady Ashton. Espanjan pääministeri José Luis Zapatero toimi isäntänä, mutta oli aktiivisesti paikalla kaikissa vaiheissa.
Kokouksen julkaisema loppuasiakirja, Madridin julistus, ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma sekä erillisten huippukokousten kommunikeat löytyvät Euroopan unionin neuvoston(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) verkkosivuilta: