Eliitit ohjaavat kehitystä

Kehityskysymykset koskettavat eniten maailman köyhintä väestönosaa, mutta maapallon eliitillä on suuri vaikutus siihen, miten kehitys etenee. YK:n kehitystaloustieteen tutkimuslaitos WIDERin konferenssissa pohdittiin viime viikolla eliittien roolia kehityksessä.

Elise Brezis. Kuva: Teija Laakso. Elise Brezis. Kuva: Teija Laakso.

Globalisaatio on luonut maailmaan ylikansallisen harvainvallan, totesi Helsingissä pidetyssä konferenssissa puhunut tutkija Elise Brezis. Israelilaisessa Bar-Ilanin yliopistossa työskentelevän Brezisin mukaan maailmaan on syntynyt globaali eliitti, jonka jäsenillä on samanlainen tausta ja jonka valta periytyy.

Eliitin muuttuminen ylikansalliseksi vaikuttaa hänen mukaansa myös sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

”Aikoinaan Karl Marx kehotti kaikkien maiden työläisiä liittymään yhteen. On ironista, että Marxin toiveeseen ovatkin vastanneet eliitit.”

Eliittien koulutustausta sama

Brezis on tutkinut muun muassa tammikuussa pidettyyn Davosin talousfoorumiin osallistuneiden poliittisten johtajien koulutustaustaa sekä maailman suuryritysten toimitusjohtajia. Brezisin havainto on, että nykyisin lähes kaikilla eliitin jäsenillä on korkeakoulutus, ja koulutustaustat ovat hyvin samanlaisia.

”33 prosenttia maailman poliittisesta eliitistä tulee maailman 50 parhaasta yliopistosta. Liike-elämässä osuus on 47 prosenttia”, Brezis kertoo.

Käytännössä eliitin jäsenet siis voivat koulutuksensa ansiosta tuntea toisensa ennestään: kun he ennen tulivat oman maansa yliopistoista, nyt he valitsevat kansainväliset huippuyliopistot. Tuloksena on Brezisin mukaan globaali eliitti, jonka kulttuurikin on yhteneväinen. Eliitin jäsenet lukevat samat kirjat ja katsovat samat elokuvat.

Valta periytyy

Brezis on havainnut tutkimuksissaan myös sen, että eliitin jäsenyys näyttää edelleen periytyvän. Taustaltaan samanlaisilla ihmisillä on taipumus päästä eliittiyliopistoihin ja sitä kautta eliitin jäseniksi huolimatta siitä, että ainakin länsimaiden yliopistoissa on käytössä pääsykoejärjestelmä, jonka pitäisi valita lahjakkaimmat opiskelijat, ei vain eliittiperheiden lapsia.

”Toisen maailmansodan jälkeen alettiin suosia pääsykoejärjestelmää, jossa lahjakkaimmat valittiin yliopistoon. Aluksi syntyikin uusi eliitti”, Brezis kertoo.

Nyt vallassa ovat kuitenkin edellisen eliitin jälkeläiset – aivan kuten aiemminkin. Sosiaalinen kerrostuneisuus on edelleen olemassa, vaikka alun perin pääsykoejärjestelmän oli tarkoitus antaa valtaa niille, joilla sitä ei ole.

”Pääsykokeissa ei ole kyse pelkästään taidoista. Kokeet heijastavat eliitin kulttuuria, ja siksi eliitin lapset suoriutuvat niistä paremmin, Brezis selittää.

Globaalien huippuyliopistojen synnyllä ja eliitin jäsenyyden periytymisellä voi Brezisin mukaan olla kauaskantoiset seuraukset. On selvää, että sosiaaliluokkien välinen liikkuvuus vähenee, jos suurin osa eliitin jäsenistä onkin edellisen jälkeläisiä. Globaalin eliitin jäsenten yhteydet ympäri maailmaa johtavat varsin rajoitettuun pääsyyn eliittien jäseniksi. Brezis uskoo, että globaalin eliitin olemassaolo saattaa heikentää jopa talouskasvua.

”Aluksi monikansallisesta eliitistä on hyötyä talouskasvulle, kun ihmisillä on yhteisiä arvoja, kuten korruption vastaisuus. Jos kaikilla on samanlainen ajattelutapa, ei kuitenkaan löydetä uusia ideoita tai tapoja ajatella”, Brezis varoittaa.

Heikot valtiot hyötyvät globalisaatiosta

Mick Moore. Kuva: Teija Laakso. Mick Moore. Kuva: Teija Laakso.

Globalisaatio vaikuttaa eliitteihin myös köyhissä maissa. Konferenssissa puhuneen Sussexin yliopiston tutkijan Mick Mooren mukaan globalisaatio on vahvistanut heikkojen valtioiden, kuten Somalian, Sudanin ja Kongon demokraattisen tasavallan, eliittiä.

Mooren mukaan kylmän sodan jälkeen on syntynyt yhä enemmän heikkoja valtioita, jotka eivät pysty ylläpitämään kunnollista julkista valtaa. Heikkojen valtioiden eliittiä kiinnostaa yhä enemmän henkilökohtainen hyöty, ei valtion rakentaminen.

”1970-luvulta alkaen tapahtuneet muutokset taloudessa ovat muuttaneet heikkojen valtioiden eliittiä. Eliitit eivät ole juuri vahvistaneet maansa poliittisia instituutioita, vaan jopa joskus tuhonneet niitä”, Moore kuvailee.

Hänen mukaansa taustalla ovat toisaalta rikkaiden ja köyhien maiden välisten tuloerojen kasvu sekä globalisaation tuoma vuorovaikutteisuus. Globalisaation seurauksena kansainvälinen kauppa on lisääntynyt, ja pääoma liikkuu yhä helpommin maiden rajojen yli. Köyhätkin maat ovat päässeet osalliseksi kansainvälisestä kaupasta, ja heikkojen valtioiden eliitin onkin helpompi ottaa itselleen osa syntyvästä voitosta esimerkiksi verojen muodossa.

”Eliitit saavat voittoa esimerkiksi öljyn viennistä. Myös lisääntynyt huumekauppa sekä puu- ja kalateollisuus ovat aloja, joista eliitit voivat hyötyä”, Moore kertoo.

Globalisaatio on myös helpottanut pääoman kätkemistä veroparatiiseihin. Lisäksi eliitit pystyvät nykyisin suojelemaan itseään helposti asein, sillä myös asemarkkinat ovat globalisoituneet. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa yksityiset sotilaalliset yritykset ovat normaali ilmiö.

Moore puuttuisi ongelmiin sääntelyllä.

”Kansainvälisen kaupan läpinäkyvyyttä pitäisi lisätä ja tietojen vaihtoa helpottaa. Myös sotilaallisia palveluita pitäisi säännellä”, hän toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

demokratia