Avun tulokset puntarissa Accrassa

Avunantajat, kumppanimaat ja kansalaisjärjestöt etsivät yhdessä tapoja, joilla kehitysyhteistyön laatua voidaan parantaa. Käytettävissä oleva rahoitus halutaan suunnata mahdollisimman tehokkaasti kehitysmaiden köyhyyden vähentämiseen. Ghanan pääkaupungissa Accrassa järjestetään syyskuun alussa kolmas kehitysyhteistyön tuloksia arvioiva korkean tason kokous.

Accrassa arvioidaan niin kutsutun Pariisin julistuksen toteutumista sekä etsitään uusia ratkaisuja, joilla päästään yhdessä sovittuihin tavoitteisiin vuoteen 2010 mennessä. Accraan saapuvat ministerit hyväksyvät toimintaohjelman (Accra Agenda for Action). Pyöreän pöydän keskusteluissa pohditaan avun tuloksellisuutta muun muassa hauraiden valtioiden sekä kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen näkökulmasta. Messutapahtumassa maat ja järjestöt esittelevät avun tuloksiin liittyvää toimintaansa.

Suomi painottaa Accrassa luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristökysymysten huomioon ottamista kehityksessä. Muita tärkeitä teemoja ovat kehityspoliittisten toiminnan johdonmukaisuus, yhteistyö uusien avunantajien kanssa ja avunantajien välisen työnjaon sekä  rahoituksen ennakoitavuuden parantaminen. Kaikki kehitystoimijat halutaan saada mukaan tuloksellisuustyöhön. Uusista avunantajista Kiina ja Intia ovat viime vuosina vahvistaneet läsnäoloaan varsinkin Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Apu menee paremmin perille

Jotta YK:n vuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan nykyistä enemmän kehitysapua ja sen laatua on parannettava. Pariisin julistus vähentää päällekkäistä työtä ja avun siirtokustannuksia, jolloin entistä suurempi osa avusta voidaan käyttää siihen mihin se on tarkoitettukin, köyhyyden vähentämiseen.

Julistuksessa painotetaan avunantajien ja kumppanimaiden vuoropuhelua ja tilivelvollisuutta toisilleen.

Samalla korostetaan kehitysmaiden johtajuutta ja vastuuta omasta kehityksestään, sillä ulkopuolelta tuotu apu ei johda kestäviin tuloksiin.

Julistuksen tavoitteisiin on sitoutunut yli 140 toimijaa – avunantajamaita ja kehitysmaita, Euroopan komissio, kehityspankit ja YK-järjestöt. Muun muassa kaikki Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat sitoutuneet julistukseen, joka on myös tärkeä Suomen kehitysyhteistyötä ohjaava väline.

Edistystä seurataan OECD:n johdolla

Pariisin julistus ei sido juridisesti, mutta sen periaatteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Osapuolet ovat määritelleet käytännön toimia, joiden avulla kehitysyhteistyöllä saavutetaan entistä parempia tuloksia. Etenemistä seurataan tavoitteiden ja mittareiden avulla. Näin saadaan palautetta siitä, miten työssä on onnistuttu. Seurannan tärkein kansainvälinen elin on OECD ja sen kehitysapukomitea DAC.

Monissa tavoitteissa on viime vuosina edetty – esimerkiksi kehitysmaiden omia hallintokanavia ja järjestelmiä käytetään enemmän kuin aiemmin, joskaan ei vielä riittävästi. Kehitysmaiden johtajuutta ja päätösvaltaa omasta kehityksestään on yhä vahvistettava. Avunantajien on myös edelleen lisättävä yhteistyötään maatasolla ja järjestettävä esimeriksi yhteisiä kenttämatkoja. Rahoituksen ennakoitavuudessa on yhä parannettavaa.  Kumppanimaiden on voitava luottaa siihen, että luvattu apu saapuu ajoissa, jotta ne voivat suunnitella tulevaa toimintaansa.

Accran foorumia valmistellaan monella taholla, muun muassa OECD:n alaisissa työryhmissä ja EU:ssa. Myös kumppanimaat ovat olleet vahvasti mukana valmisteluissa. Syksyn ja kevään aikana on järjestetty Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa useita tapaamisia, joiden pohjalta on koottu kumppanimaiden viestit Accraan.  

Toukokuussa Pariisissa pidetyssä korkean tason tapaamisessa kumppanimaiden esille nostamat tavoitteet ja haasteet otettiin hyvin vastaan. Samalla avunantajat ilmoittivat olevansa valmiita sitoutumaan kunnianhimoisiin tavoitteisiin. EU:lle tärkeitä teemoja ovat työnjako ja täydentävyys sekä rahoituksen ennakoitavuus.

Kansalaisjärjestöt tiellä Accraan

Accran foorumia varten on perustettu kansalaisjärjestöjä ja avun tuloksellisuutta käsittelevä ryhmä, joka tiedottaa valmisteluista järjestöille ja nostaa järjestöt mukaan keskusteluun. Kanadan puheenjohdolla toimivassa, OECD:n alaisessa ryhmässä on 12 jäsentä. Järjestöt osallistuvat varsinaiseen konferenssiin sekä ennen sitä järjestettävään erilliseen kansalaisjärjestötapahtumaan. 

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen osallistumista koordinoivat Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepa ja Kehys ry.  Järjestöille on tärkeää, että kumppanimaiden kansalaisyhteiskunta on vahvasti mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja valvomassa kehityssuunnitelmia ja varojen käyttöä. Lisäksi järjestöt painottavat kehitysyhteistyön avoimuutta ja talouspoliittisten ehtojen vähentämistä. Suomalaisten järjestöjen ja etelän kansalaisyhteiskunnan näkökohtia kerätään kevään aikana päättäjien tietoon. Lisäksi järjestökentän viestejä kanavoidaan yhteistyössä eurooppalaisten järjestöjen kanssa.

Outi Einola-Head