Asiantuntijat pohtivat maan ja metsien hallintaa kehitysmaissa
Suuryritysten maanhankinnat, maanomistusoikeudet ja metsien katoaminen puhututtivat Säätytalolla toukokuun lopulla järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa.
Maan arvo hyödykkeenä on nousussa erityisesti ruokakriisin, maataloustuotteiden hintojen nousun sekä biopolttoaineiden käytön yleistymisen seurauksena. Metsien raivaaminen viljelymaaksi lisää kasvihuonepäästöjä ja yritysten maanhankinnat ovat uhkana paikallisten yhteisöjen oikeuksille. Yhä useammin hallitukset neuvottelevat maakaupoista suoraan suuryritysten kanssa jättäen paikallisen väestön sopimusten ulkopuolelle.
Näitä kysymyksiä pohtivat Maailmanpankin edustajat ja suomalaiset asiantuntijat. Seminaarin järjesti ulkoministeriön kehitysrahoitusten yksikkö yhdessä Maailmanpankin ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen rahaston kanssa. Seminaariin osallistui satakunta eri viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten edustajaa.
Maa vaihtaa omistajaa
Maailmanpankin sosiaalisen kehityksen erityisasiantuntija Andy Norton käsitteli maanhallintaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kuten maanostajien levittäytymistä uusille alueille, viljelykelpoisten alueiden rajallisuutta, finanssikriisin vaikutuksia, paikallisyhteisöjen oikeuksia sekä konflikteja maanomistusoikeuksista. Esimerkkinä Norton nosti esille Madagaskarin hallituksen ja eteläkorealaisen yrityksen väliset 1,3 miljoonan hehtaarin maakaupat.
Luonnonvaraekonomisti Diji Chandrasekharan Behr Maailmanpankin metsäyksiköstä tarkasteli maanhankintaa sekä uhkana että mahdollisuutena riippuen kunkin alueen poliittisesta, oikeudellisesta ja institutionaalisesta kontekstista.
Tutkimuksellisen näkökulman seminaariin toi Helsingin yliopiston Geoinformatiikan professori Petri Pellikka, joka esitteli kaukokartoitusmenetelmien avulla toteutetun tutkimuksen tuloksia maanpeitteen tilasta Keniassa ja laajemmin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Metsien omistusoikeus tärkeää hiilipäästöjen vähentämisessä
Seminaarin muita teemoja olivat metsäkadon estäminen, metsien suojelu ja yhteisön osallistaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään tulevan REDD+ mekanismin (Reducing Emissions from Deforestation and Forest Degradation) avulla osana Kööpenhaminan sitoumusta, jossa kehitysmaille suunnataan rahoitusta metsäkadon estämiseksi, hiilipäästöjen hillitsemiseksi sekä metsien suojeluun.
Maailmanpankin metsäyksikön johtava erityisasiantuntija Peter Dewees korosti puuston ja metsien omistusoikeuksien sekä tehokkaan hallinnon merkitystä REDD:n toteutumiselle. Aiheesta esitelmöi myös Maailmanpankin ympäristö- ja energiayksikön edustaja Mike Toman. Hänen mukaansa REDD:n suurimmat haasteet liittyvät kysymyksiin resurssien jaosta, yhteisön ja alkuperäisasukkaiden osallistamisesta prosessiin sekä vaihtoehtoisista rahoitusmekanismeista.
Seminaarin tavoitteena oli koota yhteen alan asiantuntijoita ja tuoreita tutkimuksia maan ja metsien hallinnasta kehitysmaissa.
Uudet investoinnit maa- ja metsäsektoriin nähtiin sekä uusia työpaikkoja luovina mahdollisuuksina että sosiaalisia ja ympäristöllisiä ongelmia aiheuttavana ilmiönä. Keskusteluissa nousi esille huoli paikallisen väestön, erityisesti köyhimpien ihmisten oikeuksien toteutumisesta sekä suurten kansainvälisten yritysten etujen ajaminen pieninvestointien kustannuksella.
Seminaarit esitysmateriaalit:
Petri Pellikka: Land use changes in sub-Saharan Africa from local to continetal (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 8,78 Mt)
Diji Chandrasekharan Behr: Land Grab Environmental peril and potential (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 796 kt)
Mike Toman: Getting REDDy (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 292 kt)
At the Interface of Forest and Farm (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 4,14 Mt)
Klas Sander: Environmental Crisis or Development Opportunity? (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 2,46 Mt)
Diji Chandrasekharan Behr: Delivering Development Gains Through Partnerships (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 656 kt)
Hanna Nikinmaa: Forestry Investments – Driver for Sustainable Development (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 1,12 Mt)
Managing the miombo woodlands of Southern Africa (avautuu uuteen ikkunaan) (PDF, 2,82 Mt)