Asevarustelu jatkuu ennätystasolla
Kolumni on julkaistu Pohjolan Sanomissa viikolla 25/2009.
Asevarustelun määrällä mitattuna ihmiskunta kokee valtavaa turvattomuutta. Viime vuonna alkaneesta talouslamasta huolimatta maailman varustelumenot kasvoivat 1464 miljardin dollarin ennätystasolle. Jos tuo summa jaettaisiin tulonsiirtona maapallon kaikille ihmisille, jokainen saisi 217 dollaria, kuin sievoisen lottovoiton.
Vuonna 2008 varustelumenot kasvoivat edellisvuodesta 4 % ja vuodesta 1999 peräti 45 %. Alueittain katsottuna nuo menot ovat enentyneet kymmenvuotiskautena 1999 - 2008 eniten Itä-Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Pohjois-Amerikan maissa.
Nämä ja monet muut tiedot valtioiden sotilasmenoista ja asekaupasta käyvät ilmi Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen SIPRIn uusimmasta vuosikirjasta 2009. Tämä perinteinen julkaisu on paras ja luotettavin tietolähde alan asioista - alan, jolta tietoja on yleensä vaikeaa saada.
Aseilla on kasvavaa kysyntää perinteisen maanpuolustuksen tarpeiden ohella meneillään olevissa sodissa ja selkkauksissa. Niistä suurimmat olivat tunnetusti sodankäynti Irakissa ja Afganistanissa. Niissä sotimiseen yksistään Yhdysvallat on käyttänyt vuoden 2008 loppuun mennessä yli 900 miljardia dollaria - kuluja 14 kertaa Suomen nykyisen valtionbudjetin verran.
Jopa asevoimin tuetut rauhanturvaoperaatiot lisäävät aseiden kysyntää. Viime vuonna niihin osallistui ennätysmäärä, 187 586 henkeä, sotilaita ja siviilejä. Rauhanturvajoukkojen asevarusteluun käytetään varustelumenojen kokonaisuudesta kuitenkin vain vähäinen murto-osa.
Sotilaallisen varustelun kaikilla aloilla Yhdysvallat oli edelleen ylivoimaisesti ykkönen maailmassa. Kaikista varustelumenoista Yhdysvaltain osuus viime vuonna oli 41,5 %, dollareina 607 miljardia.
Yhdysvaltain jälkeen suurimpia asevarustelijoita olivat seuraavat kymmenen: Kiina, Ranska, Britannia, Venäjä, Saksa, Japani, Italia, Saudi-Arabia ja Intia, tässä järjestyksessä. Kiinan, Venäjän ja Intian vaurastuminen näkyy myös kiihtyneenä asevarusteluna.
Myös aseiden valmistuksessa Yhdysvaltain tuotanto oli selvä ykkönen. Sadan suurimman asetehtaan joukossa tuotannon ja myynnin määrällä mitattuna yli puolet oli amerikkalaisia, niiden osuus asemyynnistä 61 %. Toiseksi eniten oli länsieurooppalaisia asetehtailijoita, osuus myynnistä 32 %.
Aseviennissä kehitysmaihin kymmenen suurinta toimittajamaata olivat vuonna 2007 seuraavat: Yhdysvallat, selvästi suurimpana yli 7 miljardin dollarin toimituksineen, sitten Venäjä ja Kiina, näilläkin asevientiä yli miljardin dollarin arvosta, sitten Britannia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Espanja, Ukraina ja Italia 900 - 200 miljoonan dollarin vientiluvuin.
Aseiden ostajina seuraavat yhdeksän kehitysmaata olivat suurimmat asiakkaat maailman aseteollisuudelle: Intia, Egypti, Saudi-Arabia, Pakistan, Etelä-Korea, Venezuela, Etelä-Afrikka, Taiwan ja Kiina. Useilla näistä valtioista on omaakin asetuotantoa, tuonnin täydentämiseksi.
Kaikissa maissa asevarustelu syö valtionbudjeteista varoja, jotka voitaisiin käyttää muihin tarpeisiin. Tämä on ikävä ilmiö varsinkin köyhissä kehitysmaissa, joissa asevarustelusta voi tulla muun kehityksen jarru, jopa este. Näissä ja muissakin maissa hallitukset aseistautuvat toisinaan myös sisäpoliittisista syistä: oma valta-asema turvataan ja pidetään tarvittaessa asevoimin.
Kirjoittaja on ulkoministeriön lähetystöneuvos Vesa Jaakola.