Afrikka on myös Pohjoismaissa

”Meillä on EU-Afrikka-politiikkastrategia, mutta onko meillä diaspora-politiikkaa?” kysyi Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkimusjohtaja Fantu Cheru afrikkalaista diasporaa Pohjoismaissa käsittelevässä seminaarissa.

Diasporalla tarkoitetaan muuttoliikkeiden myötä syntyneitä yhteisöjä lähtömaan ulkopuolella. Diaspora on noussut viime vuosina kehityspoliittiseen keskusteluun paljolti siirtolaisten rahalähetyksiin kohdistuneen huomion myötä.

Kansanedustaja Pekka Haaviston (vas.) mukaan diasporassa elävillä voi olla sekä rauhaa rikkova että sitä rakentava vaikutus. Diaspora-seminaarissa puhetta johti Jeremy Gould. Kuva: Kuutti Koski

Maailmanpankin varovaisina pidettyjen arvioiden mukaan siirtolaiset lähettävät kehitysmaihin rahaa vuosittain noin 300 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Summa on noin kaksi ja puoli kertaa suurempi kuin OECD-maiden yhteenlaskettu kehitysapu.

Konfliktikysymyksissä diasporan roolia on pidetty merkittävänä, niin hyvässä kuin pahassa. Myös kysymykset tietojen ja taitojen välittämisestä ovat olleet esillä. Toisaalta niin sanottu aivovuoto, eli koulutetun väestön poismuutto, on nähty ongelmana erityisesti Afrikassa.

Afrikkalainen diaspora
Pohjoismaissa

Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Lisa Åkesson käsitteli esityksessään Ruotsissa asuvien kapverdeläistaustaisten suhdetta Kap Verdeen ja erityisesti käsityksiä perheestä. Åkesson kritisoi ruotsalaista kulttuurieroja korostavaa ja lokeroivaa monikulttuurisuusideologiaa, joka hänen mukaansa on aiheuttanut erottelua muusta väestöstä ja sitä kautta sosiaalisia ongelmia.

Afrikkalainen diaspora Pohjoismaissa -seminaarin yleisöä. Kuva: Kuutti Koski

Lääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuskoordinaattori Mulki Mölsä käsitteli tulevaa väitöskirjatutkimustaan, jossa on selvitetty yli 50-vuotiaiden somalien mielenterveyden tilaa Suomessa. Verrattaessa muuhun väestöön kyseisen ikäryhmän somaleilla havaittiin enemmän masennusta, ahdistusta sekä uniongelmia.

Tutkija Päivi Pirkkalainen käsitteli esityksessään Suomen somalijärjestöjä ja niiden käsityksiä Somalian konfliktista ja sen ratkaisuista. Järjestöt pitivät kehitysyhteistyötä keskeisimpänä rauhaa rakentavana toimintana Somaliassa. Diasporassa tapahtuvasta työstä ne nostivat esiin nuorten radikalisoitumisen ehkäisemisen. 

Kansanedustaja ja ulkoministerin erityisedustaja Pekka Haavisto puhui Afrikan sarven ja Sudanin konfliktien ajankohtaisista asioista sekä omista kokemuksistaan rauhanrakentamistyössä. Haavisto totesi diasporassa toimivien johtajien toisinaan pitkittävän konflikteja, mutta näki diasporassa myös merkittävän rauhaa rakentavan potentiaalin.

Diasporan kehitysvaikutukset
ja tutkimuksen haasteet

Seminaarissa painotettiin lähinnä diasporan merkitystä Pohjoismaissa sekä siirtolaisten tulkintoja lähtömaistaan ja niiden tilanteista. Diasporan kehitysvaikutuksista esitettiin joitain yleisluontoisia arviointeja, muttei tarkempaa analyysiä.

Tutkimus on yleisesti keskittynyt varsin paljon rahalähetyksiin ja niiden määriin. Siitä ei ole riittävästi tutkimustietoa, miten rahalähetykset ja muut diasporaan liittyvät ilmiöt vaikuttavat konkreettisesti kehitykseen lähtömaissa. Pohjoismaisen Afrikka-instituutin diaspora-tutkimus tulee toivottavasti vastaamaan tähän tarpeeseen.

Kuutti Koski

The African diaspora in the Nordic countries today -seminaari järjestettiin Helsingin yliopistolla Pohjoismaisen Afrikka-instituutin kevätkokouksen yhteydessä 19.5. Järjestelyistä vastasivat Pohjoismainen Afrikka-instituutti, ulkoministeriö ja Helsingin yliopisto.