Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettuun lakiin uudistuksia

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annettu laki uudistetaan. Samalla kansallinen sääntely saatetaan paremmin yhteensopivaksi EU-asetuksen kanssa. Lainsäädäntöön ehdotetaan myös päivityksiä, joilla varmistetaan sääntelyn toimivuus muuttuneessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on tehokas vientivalvonta.

 

EU:n uuden vientivalvonta-asetuksen (EU) 2021/821 myötä Suomen kansallinen sääntely ei ole enää kaikilta osin yhteensopivaa EU-sääntelyn kanssa. Lakiuudistuksen tavoitteena on sääntelyn yhteensovittaminen ja vientivalvonnan tehokkaan toimeenpanon varmistaminen.

Valmistelun aikana on todettu, että lain rakennetta on syytä selkeyttää. Lakiin olisi tarpeen ehdottaa myös EU-asetuksen edellyttämiä raportointi- ja asiakirjavaatimuksiin liittyviä säännöksiä. Lisäksi olisi tarpeen selkeyttää tiettyjä hakemusten käsittelyyn, hakemusten johdosta tehtäviin päätöksiin ja muutoksenhakuun liittyviä menettelyjä. Muutosten tavoitteena on selkeyttää menettelyjä, mikä olisi hyödyllistä sekä viejien että vientivalvontaviranomaisten kannalta.

Viranomaisten toimivaltuuksiin päivityksiä

Salassa pidettävän tiedon vaihtoon viranomaisten välillä tulisi olla laissa riittävät toimivaltuudet, jotta vientivalvontaa voidaan toimeenpanna tehokkaasti. Voimassa olevan lain tietojen luovuttamista koskevasta säännöksestä puuttuu useita viranomaisia, joiden kanssa tehtävä yhteistyö ja tietojenvaihto on tärkeää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnassa. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi puolustustarvikkeiden ja ampuma-aseiden osalta vientivalvontaviranomaisina toimivat puolustusministeriö ja Poliisihallitus. Toisaalta uudessa lainsäädännössä rajattaisiin niitä tietosisältöjä, joita on mahdollista luovuttaa ja huomioitaisiin näin myös perustuslakivaliokunnan vakiintunut lausuntokäytäntö.

Tietyiltä osin salassa pidettävää tietoa olisi myös tarpeen luovuttaa ulkomaan viranomaiselle ja kansainväliselle järjestölle. Tämä olisi tarpeen, sillä vientivalvonta perustuu kansainväliseen yhteistyöhön ja Suomi on kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen osapuolena esimerkiksi sitoutunut raportoimaan tietyistä vientilupahakemuksiin liittyvistä päätöksistä. Mahdollisesti luovutettavat tietosisällöt ehdotetaan lueteltavan laissa tyhjentävästi ja henkilötietojen luovuttaminen ehdotetaan rajattavan säännöksen ulkopuolelle.

Tullin riittävät toimivaltuudet valvontaviranomaisena olisi tarpeen varmistaa. Voimassa olevan sääntelyn ongelmaksi on todettu se, että Tullilla ei ole riittäviä toimivaltuuksia aineettomien kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnassa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Tulli voisi jatkossa käyttää aineettomien kaksikäyttötuotteiden viennin valvonnassa samoja toimivaltuuksia, kuin muiden kaksikäyttötuotteiden osalta.

Lakiin ehdotettaisiin myös säännöstä siitä, että toimivaltaiset viranomaiset voisivat asettaa uhkasakon tiettyjen tiedonantovelvollisuuksien tehosteeksi. Tehosteena toimivan uhkasakon mahdollisuus olisi tarpeen, sillä toiminnanharjoittajan velvollisuus toimittaa tietyt laissa säädetyt tiedot valvontaviranomaiselle on keskeinen tehokkaan vientivalvonnan toteutumisen kannalta. Lisäksi on tarpeen huolehtia siitä, että seuraamussääntely on kattavaa.

Lakiin ehdotetaan sääntelyä kansallisesta valvontaluettelosta

Valmistelun edetessä on todettu, että muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuen lakiin on tarpeen ehdottaa myös sääntelyä, jonka mukaan kansalliseen valvontaluetteloon sisältyvien tuotteiden vientiin vaaditaan vientilupa. Sääntely täydentäisi EU-asetuksen liitteeseen I sisältyvää unionin valvontaluetteloa. Kansalliseen valvontaluetteloon on tarkoitus ehdottaa kvanttiteknologiaan ja edistyneiden puolijohteiden valmistusteknologiaan liittyviä tuotteita.

Kansallisen valvontaluettelon käyttöönotto katsotaan tarpeelliseksi, koska kansainvälisiin järjestelyihin pohjautuva lähestymistapa ei nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa toimi tarvittavalla tavalla. Samalla nopeatahtinen teknologinen kehitys ja erilaisten hybridiuhkien lisääntyminen vaativat tehokasta vientivalvontakehikkoa ja kykyä kansallisiin päätöksiin asioissa, joita katsotaan tärkeiksi kansallisen kokonaisturvallisuuden kannalta.

Osallistu valmisteluun syksyn aikana

Ulkoministeriö järjestää perjantaina 6.10.2023 kaikille lakihankkeesta kiinnostuneille sidosryhmille avoimen tilaisuuden, jossa keskustellaan lain uudistushankkeesta. Samassa yhteydessä järjestetään erityisesti viejinä toimiville tahoille suunnattu vientivalvontaklinikka.

Lisätietoja tilaisuudesta ja ilmoittautumisen löydät täältä. Tilaisuuden jälkeen on mahdollista toimittaa myös kirjallisia kommentteja. Lausuntokierros hallituksen esityksen luonnoksesta on tarkoitus käynnistää syksyn 2023 aikana.