Tausta: Nepalin väliaikainen valtiontalouden menoesitys

Huhtikuussa valittu kansankokous on hyväksynyt väliaikaisen valtiontalouden menoesityksen, joka toimii heinäkuussa alkaneen varainhoitovuoden budjettina. Ensimmäistä kertaa 60 vuoteen varsinaista budjettia ei saatu ajoissa päätettyä.

Menoesitys kumoutuu, kun maahan on saatu muodostettua uusi hallitus ja varsinainen budjetti päätettyä. Ennakkoesityksen hyväksyminen antaa vanhalle hallitukselle mahdollisuuden pyörittää valtiontaloutta rutiininomaisesti heinäkuun 16. päivästä lähtien, jolloin uusi budjettivuosi alkoi.

Menoesitys on lähes 76 miljardia Nepalin rupiaa (noin 710 miljoonaa euroa, yksi euro on 107 rupiaa) eli kolmannes arvioidusta koko vuoden budjetista. Esityksellä katetaan muun muassa lainamenoja ja uuden tasavallan presidentin ja varapresidentin kuluja.

Suuri osa esityksen myöntämistä varoista käytetään kolmelle sektorille: opetus, turvallisuus ja infrastruktuuri. Nämä ovat Nepalin väliaikaishallituksen sopiman kolmivuotissuunnitelman prioriteettialueita, joilla pyritään kasvattamaan talouskasvua ja jakamaan niin kutsuttua rauhanosinkoa kaikille nepalilaisille.

Lisäksi esitys oikeuttaa hallituksen keräämään veroja. Verotulojen odotetaan kasvavan ainakin 20 prosentilla kuluvasta vuodesta. Esityksessä on lisäksi varaus, jos valtio ei pysty kasvattamaan tuloja ennakoidusti. Valtio on tässä tapauksessa oikeutettu lainanottoon Nepal Rastra Bankilta korkeintaan 5 prosenttiin koko arvioidun tulon määrästä.

Valtiovarainministeri Mahat kertoi budjettia esitellessään, että nykyinen talouskasvu 5,57 prosenttia on ollut korkeinta seitsemään vuoteen. Maataloussektorilla kasvu on ollut suhteellisesti nopeinta. Ulkomainen apu on kasvanut 37,2 miljardista rupiasta 57,6 miljardiin kuluvana budjettivuonna. Valtionvelka taas on lyhentynyt 329 miljardista rupiasta 324 miljardiin.

Asiantuntijat ovat kuitenkin esittäneet huolensa viivästyneestä budjetista. Poliittinen tilanne ja kansankokouksen kyvyttömyys muodostaa hallitus viivästyttää talousreformia eikä ihmisten vaaleissa ilmaisemiin odotuksiin voida vastata lupauksien mukaisesti. Myös kehitysohjelmien kilpailuttaminen ja toimeenpano saattavat myöhästyä, jos varsinaista budjettia ei pian saada suunnittelun tueksi.

Asiantuntijat pelkäävät myös, että ulkomaisten investointien houkutteleminen maahan on yhä vaikeampaa.

Yllä leijuu vahva huolestuminen siitä, jatkuuko rauhanprosessi hallitusneuvottelujen ja budjetin takellellessa. Yleisesti arvioidaan, että budjettineuvotteluista ei tule helppoja, sillä vaalit voittaneet maoistit tuskin haluavat toteuttaa edellisen hallituksen laatimaa budjettia ja sen politiikkaa.

Karua kieltä kertovat lisäksi kasvaneet työttömyysluvut. Ministeriön virallisen tiedon mukaan nuorista 15 % on työttömänä, mutta todellisen prosentin arvioidaan olevan tätä korkeampi. Myös tuloerot ovat kasvaneet entisestään. Talouskasvu on jonkun verran elpynyt, mutta inflaatio laukkaa jo 9,2 prosentin vauhdilla.

Polttoaineiden ja ruoan hinnannousu koettelee peruskansalaisen arkea Nepalissa, jossa keskimääräinen tulo henkeä kohti on 470 dollaria. Huonot tiet ja kallistunut kuljetus ovat jo vähentäneet elintarvikkeiden jakelua kaukaisemmille ja köyhimmille asuinalueille. Varmuusvarastot ovat jo paikoittain tyhjentyneet ja osa kansasta näkee nälkää.

Nepalin hauras poliittinen ja taloudellinen tilanne ei anna paljonkaan keinoja kiristyneeseen kansainväliseen taloustilanteeseen sopeutumiseen.

Nepalin vienti laskee voimakkaasti suhteessa tuontiin ja riippuvuus Intiasta on polttoaineen tuonnista johtuen kasvanut. Ulkomaankauppaa Nepal käy yli 70 prosenttisesti Intian kanssa. Valoa kansantalouteen ja yksittäisten perheiden arkeen tuovat kuitenkin roimasti kasvaneet ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetykset. Ne ovat kasvaneet 35 prosentilla viime vuodesta jo 108 miljardiin rupiaan.

Summa on lähes kaksinkertainen verrattuna Nepalille annettuun viralliseen ulkomaanapuun. Kysymykseksi kuitenkin jää investoidaanko tätä rahaa tuottavasti vai tuodaanko sillä lähinnä kulutushyödykkeitä naapurimaasta. Joka tapauksessa jälleenmyynnin myötä kotimainen kauppa on vilkastunut.

Petri Hautaniemi, Katmandu