Nuoret suomalaiset matkalla kohti YK-tehtäviä

YK:lla työskentely on monen suomalaisen haave. Vuosittain kymmenet suomalaiset oman alansa asiantuntijat tekevät haaveestaan totta ministeriön tukemien YK:n apulaisasiantuntija- ja vapaaehtoisohjelmien avulla.

Pekka Puustinen ja Sirpa Heldán-Zambetakis ulkoministeriöstä johtivat kesäseminaarin keskustelua. Kuva: Iiris Koskimies

Yhdistyneiden kansakuntien Junior Professional Officer (JPO) ja UN Volunteers (UNV) -ohjelmat tarjoavat nuorille suomalaisille mahdollisuuden kerätä kansainvälistä työkokemusta YK:n eri järjestöistä. Lähtökohtaisesti kaksivuotisen ohjelman rahoittajana Suomessa toimii ulkoministeriö.

"JPO- ja UNV-ohjelmat ovat tärkeä osa ministeriön toimintaa", painotti kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen YK:n apulaisasiantuntijoille ja vapaaehtoisille järjestetyssä kesäseminaarissa 27. kesäkuuta.

Puustisen mukaan ohjelmat ovat tärkeitä osallistujille itselleen, mutta lisäksi niillä on merkitystä myös Suomelle. Nuorten asiantuntijoiden ja vapaaehtoisten kokemus YK:n toiminnasta lisää ministeriön tietämystä YK-asioista.

"Suomalaisten työskenteleminen merkittävissä tehtävissä kansainvälisissä järjestöissä on harvinaista. JPO- ja UNV-ohjelmat ovat hyödyksi suomalaisen asiantuntijuuden viemisessä maailmalle."

Vapaaehtoistyö kannattaa

Kesäseminaariin kokoontuneiden apulaisasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten koulutustaustat ovat erilaisia. Mukana on kansainvälisiä suhteita ja valtio-oppia opiskelleita, mutta myös muut aineyhdistelmät ovat avanneet ovet JPO- ja UNV-tehtäviin.

Uzbekistanissa vapaaehtoisena työskentelevä Heli Nykänen on opiskellut pääaineenaan teoreettista filosofiaa, Myanmarissa kenttätyötä tekevä JPO Katariina Stewart puolestaan teologiaa.

Myös ulkomailla hankitusta opiskelukokemuksesta on hyötyä. Nepalissa vapaaehtoisena työskentelevä Johanna Huhtanen on suorittanut tutkintonsa Skotlannissa. 

Heli Nykänen (vas.) ja Johanna Huhtanen (oik.) ovat YK:n vapaaehtoisia. Nykäsen työnkuvaan kuuluu paljon kenttämatkoja, Huhtasen työ koostuu muun muassa järjestön hankkeiden tukemisesta. Kuva: Iiris Koskimies

"Hyvä yhdistelmä eri alojen ihmisiä tuo tervettä näkökulmaa töihin", sanoo Stewart.

Koulutus ei kuitenkaan yksin riitä: vapaaehtoistyö ja järjestöissä toimiminen ovat hyödyksi hakuprosessissa. Niiden avulla on mahdollista hankkia arvokasta työkokemusta ja kansainvälistä näkemystä.

Lisäksi vapaaehtoistoiminta saattaa auttaa vastaamaan siihen tärkeimpään kysymykseen: onko tällainen urapolku minua varten?

Pitkä tie YK:lle

Tie YK:lle ei ole helppo, ja monella se päättyy jo haastatteluvaiheeseen. VTT:n henkilöstöpäällikkö Laura Kilemetin mukaan YK:n haastattelutekniikka (Competency Based Interview) on monelle suomalaiselle haasteellinen.

"Puhu itsevarmasti ja käytä minä-muotoja. Muista konkreettiset esimerkit, onnistumiset ja epäonnistumiset. On tärkeää avata haastattelijoille haettavan tehtävän ja oman työkokemuksen välinen yhteys ja painottaa niitä osaamisalueita, joita haetussa tehtävässä vaaditaan", Kilemet opastaa.

Myös kontaktien luominen on tärkeää. Kansainvälisissä järjestöissä jo työskenteleviin suomalaisiin kannattaa olla yhteydessä ja pyytää neuvoja. Kaikilla ei ole aikaa auttaa, mutta yksikin hyvä kontakti vie eteenpäin.

Veera Haapaniemi on ollut töissä YK:lla kohta kaksi vuotta. "YK oli minulle aina mahdollinen - muttei ainoa - vaihtoehto." Kuva: Iiris Koskimies

Kesäseminaarilaisten mielestä vaivannäkö kuitenkin kannattaa. Monelle YK:lla työskentely on pitempiaikainen urahaave, johon on valmistauduttu vapaaehtoistyön, järjestötoiminnan ja yliopistoaikaisen YK-toiminnan avulla.

"Työnantajan nimi ei kuitenkaan saa olla itseisarvo", painottaa YK:n humanitaarisen avun koordinaation toimistossa Brysselissä työskentelevä JPO Veera Haapaniemi. "Tehtävänkuva kannattaa asettaa etusijalle, sillä aito motivaatio näkyy hakemuksessa ja haastatteluissa."

Kesäseminaarilaiset kannustavat kuitenkin kaikkia JPO- ja UNV-ohjelmista kiinnostuneita kokeilemaan hakemista.

"Aina kannattaa yrittää. Jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu, niin ehkä toisella tai kolmannella", summaa Stewart.

Nykänen on samoilla linjoilla: "En edes uskaltanut haaveilla mahdollisuudesta työskennellä YK:lla. Ja täällä ollaan!"

Iiris Koskimies

YK:n vapaaehtoisohjelma (UNV)

  • Vuosittain valitaan 15 suomalaista asiantuntijaa. Edellytyksinä korkeakoulututkinto ja vähintään kahden vuoden työkokemus alalta. Alaikäraja 25 vuotta.

Apulaisasiantuntijatehtävät (JPO)

  • Vuosittain valitaan 15 suomalaista apulaisasiantuntijaa YK:n ja sen alaisten järjestöjen, kansainvälisten rahoituslaitosten ja eräiden tutkimusjärjestelmien palvelukseen. Edellytyksinä ylempi korkeakoulututkinto, erinomainen englanninkielen taito, toisen YK:n virallisen kielen hallinta ja 1–2 vuoden koulutusta vastaava työkokemus. Yläikäraja 32 vuotta. 

YK