G8-ryhmän lupaukset eivät vakuuttaneet kehitysmaita

Japanin Hokkaidoon kokoontuneet johtavien teollisuusmaiden päämiehet uudistivat lupauksensa kehitysavun lisäämisestä ja sanoivat toimivansa aktiivisesti ruokakriisin lievittämiseksi. Kokouksen julistukset eivät kuitenkaan vakuuttaneet kaikkia.

Japaniin kokoontuneet johtavien talousmaiden päämiehet lupasivat pitää kiinni kolme vuotta sitten Skotlannissa antamastaan lupauksesta kasvattaa vuotuista kehitysapuaan 50 miljardilla dollarilla vuoden 2004 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Puolet lisäyksestä suunnattaisiin Afrikkaan.

G8-ryhmä myös vahvisti sitoutumisensa YK:n vuosituhattavoitteisiin. Ryhmän mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paitsi avun lisäämistä, myös voimakasta yksityissektorin kasvua, hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista sekä tehokkaampaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.     

Köyhyyden poistamisen kannalta rohkaisevaa on, että Afrikan talous on viime vuosina kasvanut keskimäärin viiden prosentin vuosivauhtia.  

Maailmanlaajuinen öljyn ja ruuan hinnannousu uhkaa kuitenkin kumota paljon saavutetusta kehityksestä, sillä se vaikeuttaa eniten juuri köyhimpien asemaan. G8-maat lupasivatkin ryhtyä "kaikkiin mahdollisiin toimiin" tilanteen helpottamiseksi.

Samalla ne muistuttivat käyttäneensä yli 10 miljardia dollaria ruokakriisin lievittämiseksi tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana.

Etelän edustajat vaativat reilumpaa maailmankauppaa

G8-maiden lisäksi Japaniin oli kutsuttu myös seitsemän Afrikan maan päämiehet sekä Brasilian, Etelä-Afrikan, Intian, Kiinan ja Meksikon muodostama niin sanottu G5-ryhmä. 

Vaikka vieraat esiintyivät pääosin sopuisasti, heidän puheenvuoroihinsa sisältyi myös arvostelua.

G5-ryhmä esimerkiksi muistutti yhteislausumassaan rikkaiden maiden maataloustukien heikentäneen etelän maiden edellytyksiä kehittää omaa tuotantoaan, mistä syystä niiden on ollut vaikeampi reagoida ruokakriisiin. Mikäli ongelmiin todella halutaan puuttua, maailmankaupan pelisäännöt on neuvoteltava reilummiksi.

Afrikkalaisedustajat puolestaan vetosivat teollisuusmaihin, jotta ne pitäisivät aiemmin antamansa kehitysapulupaukset.

Siinä missä viralliset afrikkalaiskommentit olivat maltillisia, YK:n entinen pääsihteeri, ghanalainen Kofi Annan sanoi asiat suoremmin.

"G8-maat tekivät Afrikan eteen juuri sen verran kuin oli pakko. Nyt on varmistettava, etteivät ne lipsu tästäkin minimitasosta, kuten niillä on ollut tapana", Annan totesi uutistoimisto Reutersille.  

Tavoitteiden ja tekojen ristiriita

Kansainvälisessä lehdistössä kokouksen sitoumuksia pidettiin yleisesti "rohkaisevina". Toisaalta mediassa painottui myös sitoumusten ylimalkaisuus sekä konkreettisten tavoitteiden ja aikataulujen puute. New York Timesin pääkirjoituksen otsikko "Hyviä aikeita, ympäripyöreitä lupauksia" kiteyttää monen toimituksen kannan.

Kriittisimmät puheenvuorot kuultiin kansalaisjärjestöistä ja muista valtioihin sitoutumattomista organisaatioista.

"Koskaan aiemmin G8:lta ei ole tarvittu yhtä pikaisia toimenpiteitä kuin nyt. Kiihtyvä ilmastonmuutos, liian kallis ruoka ja kasvava köyhyys vievät miljoonilta elinmahdollisuudet – ja usein myös hengen. Monet maat pyrkivät saavuttamaan edistystä Japanissa, mutta lopulta tarvittavia läpilyöntejä ei nähty", sanoi Oxfam Internationalin johtaja Jeremy Hobbs.

Erityisen tyytymätön Hobbs on G8-maiden näkemykseen biopolttoaineista. Julistuksessaan ryhmä lupasi tuottaa niitä niin, ettei ruokaturva vaarannu. Hobbsin mielestä lähestymistapa on täysin väärä, sillä juuri biopolttoaineet ovat yksi ruokakriisin tärkeimmistä syistä. 

"Biopolttoaineiden sivuuttaminen ruokakriisin yhteydessä on sama kuin puhuisi Titanicin uppoamisesta mainitsematta jäävuorta!"

Myös monet muut järjestöt kiinnittivät huomiota biopolttoaineiden pikaiseen ohittamiseen. G8:lta olisi niin ikään toivottu konkreettisia ehdotuksia rakenteellisista muutoksista, joiden tarpeen ryhmä itsekin tunnusti. Mainitut toimenpiteet lievittävät äärimmäistä nälkää, mutta eivät paranna globaalia ruokaturvaa pitkällä aikavälillä.  

Kehitysavunkin osalta ristiriita G8-maiden puheiden ja tavoitteiden välillä on selvä: nykyvauhdilla jäädään 30–40 miljardin dollarin päähän vuoden 2010 aputavoitteesta. Afrikalle luvatusta 25 miljardista lisädollarista on toistaiseksi saatu kasaan kolme miljardia.

Henri Purje

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.