Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2003
ULKOASIAINMINISTERIÖ
Poliittinen osasto
14.5.2004
Rauhankumppanuustoiminnan taustaa
Rauhankumppanuus muodostuu sotilaalliseen kriisinhallintaan painottuvasta käytännöllisestä PfP-ohjelmasta sekä Euroatlanttisesta kumppanuusneuvostosta, joka on PfP:tä ja yleisiä turvallisuuspoliittisia kysymyksiä varten perustettu poliittinen elin. Naton rauhankumppanuus on keskeinen osa Euroopan turvallisuusrakenteita. Siihen aktiivisesti osallistumalla Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan toimintaympäristönsä vakauteen.
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan sen käynnistämisestä eli 1990-luvun alusta lähtien. NACC (North Atlantic Cooperation Council) aloitti toimintansa vuonna 1991 ja Suomi liittyi sen tarkkailijaksi vuonna 1992. Naton rauhankumppanuus, PfP (Partnership for Peace), perustettiin NACC:n puitteisiin ja sen toiminta aloitettiin vuonna 1994. NACC:n korvasi vuonna 1997 perustettu EAPC, Euroatlanttinen kumppanuusneuvosto (Euro-Atlantic Partnership Council).
Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston työ on monenkeskistä järjestötoimintaa: EAPC toimii PfP-toimintaa ohjaavana elimenä ja turvallisuuspoliittisten keskustelujen foorumina. EAPC:n työhön osallistuu tällä hetkellä 46 maata eli 26 Nato-maata ja 20 EAPC-maata. Kumppanuusmaiden kokoonpano muuttui kevään 2004 aikana seitsemän rauhankumppanuusmaan eli Viron, Latvian, Liettuan, Slovenian, Slovakian, Bulgarian ja Romanian liityttyä Naton täysjäseniksi. Kumppanuusmaiden suurimman ryhmän muodostavat Keski-Aasian ja Kaukasian maat, lisäksi mukana on Balkanin maita. Suomen lähin viiteryhmä ovat liittoutumattomat EU-maat Ruotsi, Itävalta ja Irlanti sekä Sveitsi. Suomi koordinoi kumppanuustoimintaa hyvin läheisesti erityisesti Ruotsin kanssa.
Rauhankumppanuusyhteistyön perusperiaatteisiin on kuulunut alusta asti avoimuus ja kaikkien mahdollisuus osallistua kaikkeen kumppanuustoimintaan. Perusperiaatteena on myös itsevalintaperiaate eli kukin maa itse päättää missä laajuudessa ja miten se rauhankumppanuuteen haluaa ja on kykenevä osallistumaan. Jäsenyys EAPC:ssa ja osallistuminen PfP-toimintaan eivät aseta yhteistyöhön osallistuville maille muodollisia velvoitteita. Kertomus Suomen valtionhallinnon osallistumisesta Naton rauhankumppanuuteen vuonna 2003, pdf 176 KB