Arktista kestävää kehitystä edistetään Oulussa
Kahdeksan arktista valtiota eivät yksin pysty vaikuttamaan arktisen alueen kehitykseen, vaan tarvitsevat kansainvälistä yhteistyötä tuekseen. Suomi on kuluvalla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan tehnyt tunnetuksi neuvoston työtä ja edistänyt aktiivisesti arktisen äänen kuulumista kansainvälisillä foorumeilla. YK:n kestävän kehityksen Johannesburgin huippukokouksen valmisteluissa arktiset asiat ovat jo saaneet maailmanlaajuista huomiota. Oulussa ensi viikolla järjestettävissä Arktisen neuvoston virkamieskomitean ja kestävän kehityksen työryhmän kokouksissa selvitetään, miten Arktinen neuvosto parhaiten voisi olla esillä Johannesburgin huippukokouksessa.
Suomi tuo myös tasa-arvoasiat entistä näkyvämmin Arktisen neuvoston asialistalle isännöidessään “Taking Wing – Conference on Gender Equality and Women in the Arctic 2002” -konferenssia 4.-6. elokuuta Saariselällä Inarissa. Konferenssin valmistelut ovat hyvässä vauhdissa ja sinne odotetaan noin 200 osanottajaa eri puolilta arktista aluetta.
Arktisen neuvoston virkamieskomitean kokous järjestetään 15.-16. toukokuuta ja neuvoston kestävän kehityksen työryhmän kokous 14. toukokuuta. Yksi Oulun kokousten pääaihe on Inarin lokakuinen ulkoministerikokous, joka päättää Suomen kaksivuotisen puheenjohtajuuskauden Arktisessa neuvostossa. Ouluun ensi viikolla saapuvat noin 160 kokousvierasta edustavat Arktisen neuvoston jäsenmaita, alkuperäiskansoja, tarkkailijamaita ja -järjestöjä sekä neuvoston alaisia työryhmiä. Virkamieskomitean kokouksen jälkeen 16. toukokuuta on Pohjoisen foorumin ja Arktisen neuvoston edustajien välinen tapaaminen. Pohjoinen foorumi on Arktisen neuvoston tarkkailijajäsen ja harjoittaa aktiivista yhteistyötä neuvoston kanssa. Foorumin puheenjohtajana toimii Lapin maaherra Hannele Pokka.
Kahdeksan arktista valtiota - Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Ruotsi, Norja, Tanska mukaan lukien Grönlanti ja Fär-saaret, Islanti ja Suomi - perustivat Arktisen neuvoston vuonna 1996. Arktisen neuvoston tavoitteena on edistää arktisen alueen kestävää kehitystä, joka sisältää niin ympäristöyhteistyön kuin taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Neuvoston alaisuudessa on viisi työryhmää, joista neljä keskittyy ympäristön suojeluun ja yksi kestävään kehitykseen. Lisäksi Arktisella neuvostolla on ilmastonmuutoksia arktisella alueella selvittävä laaja hanke sekä toimenpideohjelma saastumisen estämiseksi arktisella alueella. Ympäristöyhteistyö onkin aina ollut tärkeää neuvoston toiminnassa. Suomen puheenjohtajuuskaudella on lisäksi panostettu erityisesti sosiaalista ja taloudellista kehitystä edistävään yhteistyöhön.
Arktinen neuvosto on ainutlaatuinen kansainvälinen yhteistyöfoorumi siinä mielessä, että alkuperäiskansat osallistuvat jäsenmaiden rinnalla neuvoston päätöksentekoon. Ne ovat neuvostossa pysyvinä osallistujina kuuden eri järjestön kautta: the Inuit Circumpolar Conference/ICC, Saamelaisneuvosto/the Saami Council, the Russian Association of Indigenous Peoples of the North/RAIPON, the Aleut International Association/AIA, Gwich'in Tribal Council ja Arctic Athabascan Council. Lisäksi Arktisessa neuvostossa on 21 tarkkailijaa, muiden muassa valtioita, kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä, tutkimusyhteisön edustajia ja kansalaisjärjestöjä.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Peter Stenlund, Arktisen neuvoston virkamieskomitean puheenjohtaja, ulkoasiainministeriö, puh. 09 160 56174, gsm 040 545 1295, peter.stenlund@formin.fi
Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja, ympäristöministeriö, puh. 09 160 39468, sauli.rouhinen@ymparisto.fi
Arktisen neuvoston pääsihteeri Johanna Lammi, ulkoasiainministeriö, puh. 09 160 56042, johanna.lammi@formin.fi