Valtiosihteeri Torstilan avauspuheenvuoro suurlähettiläspäivillä

Valtiosihteeri Torstilan avauspuheenvuoro suurlähettiläspäivillä

Valtiosihteeri Pertti Torstilan avauspuheenvuoro vuoden 2012 suurlähettiläspäivillä Pikkuparlamentissa Helsingissä.

20. elokuuta 2012

Muutosvarauksin

Arvoisat ministerit, työtoverit,

Tervetuloa vuoden 2012 suurlähettiläspäiville. Edessä on ulkopoliittisen syksyn avaus ja takuuvarmasti mielenkiintoinen kokousviikko.

Edustustomme ovat toimintakauden aikana olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Mallikas toiminta maailman kriiseissä on saanut myönteistä huomiota ja kiitoksiin teille on hyvä yhtyä. Arabikevään tapahtumissa Kairo ja Tunis olivat kovilla ja tapahtumien vyöry jatkuu tavalla, jota on vaikea ennakoida. Damaskos ja Kabul ovat olleet paineissa ja henkilöstön kestokyky on ollut kovilla myös Islamabadissa ja Abujassa. Tokion suurlähetystö sai toiminnastaan valtionhallinnon arvostetun Timanttiteko-palkinnon. Timantin arvoisia tekoja henkilöstömme on tehnyt muuallakin. Noteeraamme tämän yhdessä kun en kaikkia ehdi nimeltä mainitsemaan.

Arvostusta on tullut myös eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalta, joka otti kantaa hallintoomme kohdistuviin leikkauspaineisiin valtiontalouden kehyksiä vuosille 2012-2015 käsittelevässä lausunnossaan.

Ulkoasiainvaliokunnan mielestä laajamittainen edustustoverkon supistaminen on merkittävä heikennys Suomen ulkopolitiikan ydintehtävien hoidossa. Leikkauksilla on kauaskantoisia poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia ja saavutettavat säästöt heikentävät Suomen vaikutusmahdollisuuksia. Edustuston sulkemisella on kielteinen vaikutus poliittiseen tai taloudelliseen yhteistyöhön kyseisen maan kanssa. Valiokunnan mukaan myös kansalaisten etujen turvaaminen vaikeutuu edustustoverkon supistuessa. Valiokunta päätyi esittämään, että UM:n määrärahoja nostettaisiin 6 miljoonalla eurolla vuosittain, jotta sulkemiset vältetään. Valtiovarainvaliokunta ei kuitenkaan asettunut tukemaan ulkoasiainvaliokuntaa eikä eduskunta budjettipäätöksessään esittänyt ulkoministeriölle lisää toimintarahaa.

Edustustoverkko ja säästöt

Toimintamäärärahojamme koskeva säästövelvoite on noin 13 miljoonaa euroa. Kun yksittäisen edustuston lakkauttamisen keskimääräinen nettosäästö on niinkin vaatimaton kuin 300 000 euroa merkitsee säästövelvoite yhteensä 15 edustuston sulkemista muiden säästöjen rinnalle. Aiemmin lakkautettavaksi päätettyjen ja jo lakkautettujen edustustojen joukolle: Manila, Caracas, Islamabad, Göteborg, Kanton, Las Palmas, Kapkaupunki, Hampuri ja Sydney on siis tulossa jatkoa. Vain määrärahaleikkausten peruminen säästää edustustoverkon laajemmalta leikkaukselta.

Lähetystöverkkoomme syntyvien aukkojen paikkaamiseksi on apuja etsitty aktiivisesti pohjoismaisen edustustoyhteistyön kautta. Tiukentuvissa talouksissa pohjoismaiden ulkoministeriöt pohtivat yhteistyön tiivistämistä nyt erityisesti kustannussäästöjen näkökulmasta. Olemme kuitenkin joutuneet toteamaan, että yhteiskansliaratkaisuilla ei ole mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä nopeasti. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia tai kiinnostusta kanslia- ja henkilöstömuutoksiin samanaikaisesti. Esillä olleissa selvityskohteissa kiinteistöyhteistyö edellyttäisi uudisrakennuksia ja mittavia investointeja. Säästöjen sijaan syntyisi lisäkustannuksia.

Pohjoismainen tavaramerkki on kuitenkin vahvaa valttia maailmalla. Suomi on tästä yhteistyöstä voittanut paljon ja siksi haluamme sitä kehittää. Tutkimme nyt voisiko yksi pohjoismaa edustaa muita maassa X ja voisimmeko johtaa vuorovedolla. Ratkaisuja haettaessa on huomioitava kansallinen lainsäädäntö sekä diplomaattista toimintaa säätelevän kansainvälisen oikeuden ja asemamaan lainsäädännön asettamat rajoitteet. Alueellisessa perspektiivissä ja pidemmällä aikavälillä Balkan, Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ja Karibian alue tarjoavat kiinnostavia selvityskohteita. Juuri nyt pöydällä päällimmäisinä ovat kuitenkin ratkaisut, joiden tuoma kustannussäästö on välitön. Tällaisia ovat kiinteistöhankkeet, jotka eivät edellytä suuria investointeja ja lap-top ratkaisut asemapaikoissa, joissa ei ole täysimittaisen edustautumisen edellytyksiä.

Suomi-talo ja Team Finland

Pohjoismaisen kiinteistöyhteistyön tilakysymyksiä pohdittaessa on otettava huomioon Suomi-talojen ja Team Finlandin edellyttämät tarpeet. Pohjoismainen yhteistyö ja Suomi-talokonsepti eivät ole kilpailevia malleja, mutta saattaa syntyä tilanteita, joissa molemmille ei ole tilaa.

Team Finland-konsepti, jolle Suomi-talo on synonyymi tuo kaikki taloudellisten ulkosuhteiden – kauppapolitiikan, viennin, investointien edistämisen ja Suomi-promootion – julkisrahoitteiset toimijat yhteisen ohjauksen piiriin. Hajanainen toimijakenttä pannaan tekemään asioita yhdessä, yhteisten tavoitteiden pohjalta. Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma korostaa vastuutamme tämän tärkeän toimintakentän hoitamisessa.

Toimintaohjelman laatimista pohjusti Matti Alahuhdan johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti. Toimintaohjelma laadittiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sidosryhmiä kuullen, ja se kääntää Alahuhdan raportin suositukset selkeiden toimenpiteiden muotoon.Taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmää johtaa pääministeri. Ohjausryhmää avustaa valtioneuvoston kansliaan perustettava sihteeristö, jota UM:n ja TEM:n virkamiehet tukevat. Jalkauttamisesta ja verkoston tulosohjauksesta vastaavat ministeriöiden kansliapäälliköt kansliapäälliköiden ulkomaantoimintojen koordinaatioryhmässään.

TU-toimintaohjelma antaa edustustojen päälliköille tehtäväksi Team Finland-verkoston kokoamisen. Suurlähettiläs toimii verkoston puheenjohtajana. Kaupallis-taloudellisista kysymyksistä vastaava virkamies on Team Finland-koordinaattori ja asemapaikan Team Finland-kontaktihenkilö. Toimintaohjelmaa laadittaessa identifioimme joukon hyvin toimivia Suomi-tiimejä. Näiden rohkaisevien mallien pohjalta laadittiin ja lähetettiin kentälle juhannuksen alla ohje hahmottaa elementit yhteisille toimintaohjelmille muiden toimijoiden kanssa.

Ministerit Stubb ja Häkämies pohjustavat huomenna syvällisemmän keskustelun Suomi-teamista.

Euroopan unionin ulkosuhdehallinto

Entä tarjoaako EU:n ulkosuhdehallinto (EUH) vaihtoehdon kansallisille suurlähetystöille?

Voisimmeko sulkea jonkin edustustomme viitaten EU:n delegaation läsnäoloon? Helpottaako edustustojen sulkemisen tuskaa tietoisuus unionin läsnäolosta tai mahdollisuudesta sijoittaa oma diplomaatti sen tiloihin? Tarjoaako EUH mahdollisuuksia jos jalkaudumme uusiin maihin? Onko maailmapolitiikan painopisteiden muuttuessa tarkoituksenmukaista pitää suurlähetystöjä muissa EU-maissa, toistemme luona?

Näitä kysymyksiä pohdimme jäsenmaiden ulkoministeriöiden valtiosihteerien ja EUH:n johdon kesken kaksi kertaa vuodessa kulloisenkin puheenjohtajamaan vedolla. Teemat ovat liittyneet kysymyksiin yhteisdemarsseista ja raportoinnista, yhteisiin tiloihin, henkilövalintoihin, resurssien jakamiseen ja tietojärjestelmiin. Kriisi- ja katastrofiyhteistyössä tapahtuu myönteistä liikettä, mutta meille ja monelle muulle tärkeä konsuliyhteistoiminta ei etene.

Arviot EUH:n alkutaipaleesta vaihtelevat. Jäsenvaltioilla on siitä ristiin meneviä arvioita. Kun yksi esittää EUH:lle tehtäviä, käyttää toinen aikaa kertoakseen mitä EUH:n ei tule tehdä. Kasvaakseen oikeisiin mittoihin EUH tarvitsee aikaa ja jäsenmaiden tukea. Ulkosuhdehallinto on vasta kaksi vuotta vanha. Toiminnalle on annettava poliittista selkänojaa, esitettävä uusia yhteistyömalleja ja oltava aloitteellisia. Käynnistysvaikeudet eivät oikeuta seuraamaan tilannetta nojatuolista arvostellen. Arabikevään, Iranin, Länsi-Balkanin ja Afrikan sarven yhteyksissä unioni on toiminut vaikuttavasti. EU:n delegaatioiden poliittista osaamista on vahvistettu ja tänä vuonna käynnistyy neljän vuoden tauon jälkeen kolme uutta kriisinhallintaoperaatiota. Kun EUH:n päämaja nyt on muuttanut kahdeksasta eri toimipisteestä yhteisiin toimitiloihin toivomme vaikutuksen olevan myönteisen. Meillä on lupa odottaa EUH:lta lisäarvoa omalle diplomaattiselle toiminnallemme, mutta kuten pohjoismaisessa yhteistyössä: välitöntä vetoapua emme EUH:sta budjettivaikeuksiimme saa. Yksikään jäsenmaa ei ole sulkenut suurlähetystöään siksi, että se katsoo etujensa tulevan turvatuiksi EU-edustuston kautta.

Voimavarat

Kuten jo mainitsin, hallituksen kehyspäätöksissä on UM:n toimintamenoista leikattu 13 miljoonaa euroa vuosittain. Menneen kevään aikana jouduimme pikaisella tahdilla etsimään sopeutustoimia saamiimme kehyksiin. Kasvavien viisumitulojen varaan emme tulevaisuutta voi laskea. Nyt käynnissä olevalla budjettikierroksella lisäleikkauksia ei tullut, mutta ensi kevääksi on annettu varoitus. Elokuun alussa annettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus oli 6,6 miljardia euroa alijäämäinen. Budjettitalouden velka kasvaisi vuonna 2013 yhteensä noin 95 miljardiin euroon. Lisää säästövelvoitteita on siis odotettavissa.

Edustusverkon ohella säästöjä haetaan matkustamisesta, kiinteistö- ja tietohallinnosta ja muista infrastruktuuriin liittyvistä menoista. Lakkautuspäätösten yhteydessä emme vähennä lähetettyjen virkamiesten kokonaismäärää. Vapautuneet henkilötyövuodet siirretään niihin asemamaihin, joiden merkitys on kasvussa.

Helsingissä hoidettavien tehtävien ja henkilöstön määrää joudutaan kehyksiin sopeutumiseksi vähentämään noin sadalla vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitteluohjeessa vuosille 2013 – 2016 on vahvistettu osastokohtaiset henkilöstökehykset, joihin tehtävät ja tavoitteet on sopeutettava. Tehtävävähennyksillä tavoitellaan noin 5 miljoonan euron menosäästöjä kehyskauden loppuun mennessä. Vähennykset eivät edellytä lomautuksia tai irtisanomisia. Ne voidaan nykytiedoilla hoitaa luonnollisen poistuman kautta.

Henkilöstötilanne on kireä. Olemme palanneet vuosittaiseen Kavaku-rekrytointiin, mutta vaje täyttyy viiveellä. Hallintouran rekrytointi ja koulutus toteutettiin tänä vuonna vuosien tauon jälkeen. Eläkkeelle jää tänä vuonna ennusteen mukaan ennätykselliset 68 virkamiestä, joista 30 diplomaattiuralta. Virkavapaalla on 113 virkamiestämme, joista 43 diplomaattiuralta. Määrä on liian suuri ja linja harkinnanvaraisiin virkavapauksiin tiukentuu. Ulkoministeriön henkilöstöstä noin neljännes on erityisvirkamiehiä tai työsuhteista henkilöstöä. Vuosien varrella on tullut esiin erityisvirkamiesten huoli epätasa-arvosta ura-alueiden välillä. Tähän tilanteeseen etsittiin parannusta erityisvirkamiesten urakysymyksiä tarkastelleessa työryhmässä. Palkkausjärjestelmää tarkastellaan syksyn aikana ja virkarakenne käydään läpi. Kehitysyhteistyön neuvonantajien palvelussuhteissa siirrytään työsuhteesta virkasuhteeseen. Avautuvien tehtävien ilmoitus- ja ilmoittautumismenettelyä kehitetään. On tärkeää, että ulkoministeriön henkilöstöpolitiikassa ja sisäisessä viestinnässä otetaan huomioon eri henkilöstöryhmät.

Resurssien pienentyessä johtamisen ja työhyvinvoinnin merkitys kasvaa. Valtioneuvoston johtajapolitiikkalinjauksen mukaisesti vahvistettiin alkuvuodesta ulkoasiainhallinnon johtajapolitiikka. Linjaukset koskevat johtajapotentiaalin tunnistamista, esimiestehtäviin rekrytointia ja esimiesvalmennusta. Siirtokierron sujuvuutta vahvistaa nyt myös ministeriön esimiestehtävien määräaikaisuus.

Vuoden 2010 henkilöstöstrategian pohjalta teimme keväällä kattavan johtajuusarvioinnin ”UM-360”. Esimiehet arvioitiin vertaismentoroinnilla, jonka toivon vakiintuvan osaksi esimiestyön kehittämistä.

Tulokset kertoivat, että UM:ssä on paljon hyvää johtajuutta muuhun valtionhallintoon verraten. Ulkoministeriö saikin vastaanottaa Valtiokonttorin työhyvinvointikilpailussa kunniamaininnan ainoana ministeriönä. Tuloksissa korostuivat päälliköiden lähestyttävyys, vastuullisuus, sitoutuneisuus tehtävään ja työn tavoitteellisuus. Kritiikkiä saivat ajankäytön hallinta ja työyhteisöviestintä. Johtajuusarviointi toteutetaan UE:ssa alueittain tämän syksyn ja ensi kevään kuluessa. Syksyn työtyytyväisyysbarometrin tuloksia on toivottavasti analysoitu, kehittämistoimia suunniteltu ja toteutettu myös edustustoissa.

Esprit de corps

Kansliapäällikön väistämättömiin tehtäviin kuuluu toimintaan liittyvien tosiasioiden – näinä päivinä usein vaikeiden ja vähemmän miellyttävien - esittely ja läpiviennin varmistaminen. Omasta roolista on kuitenkin saatava irti muutakin kuin joka-aamuista tuskaa ja menoa työpaikalle ”suorittamaan ja säästämään”. Ilman ammattimme tarjoamaa inspiraatiovoimaa olisi ankeina vuosina – ja sellaisia ovat viime ajat olleet – helppo valahtaa tilaan, jota professori Juha Siltala kuvaa kirjassaan ”Työelämän huonontumisen lyhyt historia”. Hoidetaan valtionhallinto ja sen mukanaan tuomat välttämättömyydet tyylikkäästi ja samalla muistaen, että diplomatia ja ulkopolitiikan hoito ei ole rutiinin pyöritystä tai muistiomössöä. Olennaista on nähdä ja ymmärtää maailman meno, kuvata oikein puitteet asioille, tapahtumille ja kehitysilmiöille johtopäätöksellä ”Suomen etu”. On tuotettava ajatuksia ja annettava rohkeasti ideoita poliittiselle johdolle. Hyvin tärkeää on osata viestiä asioita oikein myös sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Meillä on oltava kyky ja taito nähdä ja ymmärtää asioita, olla luovia ja kertoa asioista selkokielellä. Ympärillä on valtavien muutosten maailma, jonka mahdollisuudet ja riskit ovat tässä salissa olevien virkamiesten näkökentässä paremmin kuin yhdenkään toisen ammattikunnan. Toivon tämänkaltaisen näkemyksen ohjaavan edustustojen päälliköiden ja alaistenne jokaista työpäivää.

Viime vuoden kokouksemme jälkeen eläkkeelle ovat jääneet edustustonpäälliköt Sauli Feodorow, Erkki Huittinen, Kaija Ilander, Martti Isoaro, Seppo Kauppila, Anja Ketokoski-Rexed, Anna-Liisa Korhonen, Osmo Lipponen, Ora Meres-Wuori, Irmeli Mustonen, Pekka Ojanen ja Anneli Vuorinen. Kaikille näille hyville kollegoille haluan esittää ulkoministeriön puolesta parhaan kiitoksen pitkäaikaisesta työstä Suomen etujen puolesta. Eläköitymistahti kiihtyy sillä ennen kuluvan vuoden päättymistä määrä kasvaa yhdeksällä entisellä suurlähettiläällä.

Kuluneen vuoden aikana tulivat suru-uutiset neljän edustustonpäällikön kuolemasta. Nousemme kunnioittamaan läheisten työtovereiden ja ystäviemme Raimo Anttolan, Martti Harjun, Timo Lahelman ja Pauli Oppaan muistoa.