Suomen osapuolen puheenjohtajan, valtiosihteeri Pertti Torstilan
katsaus lähialueyhteistyöhön
Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän 12. yhteiskokous 17.11.2008 Helsingissä.
Arvoisa herra puheenjohtaja,
hyvät naiset ja herrat!
Suomen ja Venäjän välinen vierailuvaihto ja kanssakäyminen on näinä viikkoina vilkasta. Viime viikolla tapasivat toisensa sekä maidemme pääministerit että ulkoministerit, ja tänään me olemme kokoontuneet laajalla joukolla keskustelemaan yhdestä tärkeästä osa-alueesta maidemme välisissä suhteissa. Lähialueyhteistyötä on toteutettu noin 16 vuoden ajan ja se on säilyttänyt elinvoimaisuutensa ympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta.
Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu lähialueyhteistyön uudistaminen. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen johdolla käytyjen selvitysten tuloksena on päädytty siihen, että lähialueyhteistyötä on perusteltua jatkaa edelleenkin laaja-alaisesti. Toimintaympäristön muutoksista johtuen pidetään kuitenkin tärkeänä suunnata yhteistyötä aiempaa enemmän taloudellisen yhteistyön edistämiseen. Ympäristö, ydinturvallisuus ja sosiaali- ja terveydenhuolto kuuluvat edelleenkin keskeisiin yhteistyöaloihin, unohtamatta myöskään muita lähialueyhteistyössä jo vakiintuneita toimialoja. Näkisimme, että taloudellisen yhteistyön kehittämiseen tulisi kiinnittää huomioita kaikilla yhteistyöaloilla. Yhtenä potentiaalisena toimintamuotona on tässä julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö, josta meillä on jo myönteisiä kokemuksia mm. ympäristöalan hankkeissa Pietarissa.
Olemme yhteisesti todenneet, että yhteistyötä tulee kehittää tasavertaisen kumppanuuden pohjalta. Menneiden vuosien aikana kertynyt kokemus tarjoaa tähän hyvät lähtökohdat. Meidän on tärkeätä huolehtia siitä, että kaikilla toimijoilla on edellytykset tasavertaisen yhteistyön toteuttamiseen käytännösssä.
Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö tukee monin tavoin EU:n ja Venäjän välisen strategisen kumppanuuden kehittämistä ml. neljää yhteistä aluetta koskevien tiekarttojen toimeenpanoa. Tyytyväisenä voimme todeta viime viikolla pidetyn EU-Venäjä -huippukokouksen tulokset, erityisesti sen, että EU:n ja Venäjän neuvotteluja uuden perussopimuksen solmimiseksi jatketaan.
Kahdenvälinen lähialueyhteistyömme on toiminut mallina myös EU:n rahoittamalle rajat ylittävälle yhteistyölle. Suomen ja Venäjän raja-alueilla toteutettavat uudet EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat, ns. ENPI CBC -ohjelmat, ovat erittäin tärkeitä alueillemme. Toivomme, että kaikki ohjelmien käynnistymistä edellyttävät toimenpiteet, kuten ohjelma-asiakirjojen lopullinen hyväksyminen sekä EU-komission ja Venäjän väliset rahoitussopimukset, saadaan vietyä päätökseen mahdollisimman pian, jotta ohjelmien olemassaolo ei vaarantuisi. Kuten tiedätte, asia on Suomelle erittäin tärkeä ja vetoamme Teihin, jotta se saataisiin ratkaistua mahdollisimman pikaisesti.
Lähialueyhteistyöllä tuetaan niinikään muun monenkeskisen alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjois-Euroopassa. Alueellisten yhteistyöelinten kuten Barentsin euroarktisen neuvoston, Itämeren valtioiden neuvoston, Arktisen neuvoston ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmien sekä lähialueyhteistyön tavoitteet täydentävät toisiaan. Pidämme tärkeänä pyrkiä näiden eri yhteistyömuotojen ja ohjelmien yhteensovittamiseen myös hanketasolla.
PU:n kumppanuudet ovat osoittautuneet tehokkaiksi yhteistyöpuitteistoiksi, jotka ovat tuoneet uutta näkyvyyttä ja tehokkuutta yhteistyöhön. Erityisesti vuonna 2001 perustettu PU:n ympäristökumppanuus on noussut näyttävine ympäristöä ja ydinturvaa koskevine hankkeineen PU-yhteistyön lippulaivaksi. PU:n sosiaali- ja terveyskumppanuuden puitteissa on tehty pitkäjänteistä työtä rajatylittävää yhteistyötä edellyttävillä osa-alueilla, joihin voidaan laskea erityisesti tarttuvat taudit kuten hiv/aids ja tuberkuloosi. Pidämme tervetulleina Pietarissa 28. lokakuuta pidetyn PU:n ulkoministerikokouksen päätöksiä PU:n liikenne- ja logistiikkakumppanuuden perustamisesta sekä päätöstä kulttuurikumppanuutta pohtivan työryhmän perustamisesta.
Seuraavaksi käsittelen yhteistyömme tuloksia ja tilannetta sektoreittain:
Taloudellisen yhteistyön edistäminen on keskeinen sektori yhteistyössämme ja uskon, että tämä sektori tarjoaa laajoja mahdollisuuksia kanssakäymisen lisäämiseen.
Liikennealan lähialueyhteistyö on muuttunut vuosien aikana. Rajaliikenteen voimakkaan kasvun myötä 2000-luvulla tärkeimmäksi painopisteeksi on noussut rajanylitykseen liittyvän logistiikan kehittäminen. Tulevaisuuden liikenneyhteistyö liittyy transitoon ja liikennevirtojen kasvuun sekä maalla että merellä.
Yhteistyötä tullialalla maidemme välillä tehdään eri foorumeilla, joista yksi on lähialueyhteistyö. Yhteiset hankkeet tukevat tulliviranomaisten yhteistyötä, joihin kohdistuu tänä päivänä suuria paineita. Tullirikollisuuden torjuntaan liittyvässä yhteistyössä on panostettu mm. huumeiden salakuljetuksen ehkäisyyn.
Erityisen tärkeänä yhteistyösektorina on säilynyt ydin- ja säteilyturvallisuus. Ydinvoimaloiden käyttöturvallisuuteen liittyvää tietojen ja kokemusten vaihtoa on jatkettu ja toteutettu teknisiä parannuksia. Onnettomuusvalmiuden ylläpitämistä ja kehittämistä on palvellut mm. tiivis vastavuoroinen osallistuminen onnettomuusvalmiusharjoituksiin tarkkailijana. Yhteistyön jatkamiselle on hyvät lähtökohdat. Toivomme, että kuluvan vuoden aikana ilmenneet ongelmat hankkeisiin liittyvien laitetoimitusten tullivapausmenettelyssä saadaan ratkaistua mahdollisimman pian.
Metsäalan yhteistyötä on pidetty molemmin puolin hyödyllisenä. Ohjelmakaudella 2005-2008 on keskitytty metsäalan täydennyskoulutukseen. Ohjelmaan on osallistunut yli 500 venäläistä metsäalan johtajaa ja asiantuntijaa. Myös tulevaisuudessa metsäalan yhteistyö on merkittävää. Maatalousalan yhteistyön konkreettiset tulokset ovat nähtävissä mm. tuotantolukujen kasvuna, jalostuksen kehittymisenä sekä uusien lajikkeiden viljelynä. Yhteistyöllä on merkitystä niin maidemme väliselle kaupalle kuin laajemminkin tuotteiden koti- ja vientimarkkinoilla. Ympäristönsuojelun näkökohtien huomioiminen maataloudessa on yhteinen haasteemme.
Ympäristöalalla on viime vuosina saavutettu näkyviä tuloksia erityisesti Pietarin jätevesien puhdistuksessa. Yhteistyössä on onnistuneesti pystytty yhdistämään kahdenvälinen ja monenkeskinen toiminta, viimeksimainittu pitkälti PU:n ympäristökumppanuuden puitteissa. Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamisen valmistumista vuonna 2005 ovat seuranneet monet muut onnistuneet yhteishankkeet.
Yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla on entistä tärkeämpää sekä kahdenvälisesti että monenkeskiseltä pohjalta. Yhteistyössä ovat mukana viranomaiset, laitokset ja yhä enenevässä määrin myös kansalaisjärjestöt.
Kokemustenvaihto paikallishallinnon alalla on tukenut paikallishallinnon vahvistumista ja yhteistyörakenteiden, kuten kuntaliittojen syntymistä. Tulevien vuosien yhteistyössä painopistettä on tarkoitus siirtää aiempaa selkeämmin kuntien elinkeinojen kehittämiseen ja rajatylittävän taloudellisen yhteistyön lisäämiseen. Pelastushallintojen välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet myös aluetasolla ja tätä yhteistyötä on voitu kehittää myös lähialueyhteistyöhankkeiden kautta.
Oikeusalalla toteutetaan lähialueiden kanssa konkreettista yhteistyötä, joiden kokemukset ovat myöhemmin käytettävissä muuallakin Venäjällä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita maksuttoman oikeusapujärjestelmän kehittäminen Suomen mallin pohjalta. Käytännönläheisestä yhteistyöstä ovat esimerkkinä yhteistyössä laaditut esitteet menettelytavoista kiinteistönhankinnassa Suomessa ja Venäjällä.
Koulutussektorilla yhteistyön painopiste on viime vuosien aikana ollut korkeakouluyhteistyön kehittämisessä. Merkittävin hanke on ollut Cross-Border University -projekti, jossa on kehitetty suomalaisten ja venäläisten yliopistojen välille maisteriohjelmia yhteistutkintoina. Hanke on herättänyt kiinnostusta myös muissa EU-maissa. Tulevaisuudessa yhteisillä hankkeilla pyritään vahvistamaan elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä.
Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kansalaistason yhteyksien kehittämisessä. Suomen ulkoasiainministeriö tukee vuosittain noin 40 hanketta, joiden valmistelusta ja toteuttamisesta vastaavat suomalaiset kansalaisjärjestöt yhdessä venäläisten yhteistyökumppaneidensa kanssa. Pääosa hankkeista suuntautuu sosiaali- ja terveysalalle.
Hyvät kollegat ja ystävät,
Lähialueyhteistyön ansiosta meillä on tänä päivänä erittäin laajat yhteistyösuhteet suomalaisten ja yhteistyössä mukana olevien Venäjän alueiden välillä. Yhteistyötä tulee jatkuvasti kehittää siinä kertyneen kokemuksen pohjalta ja erityisesti ottaen huomioon kummassakin maassa tapahtuva muu kehitys ja toimintaympäristön muutokset myös laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä.
Pidämme tärkeänä yhteisesti toteutettujen hankkeiden riippumattomia evaluointeja, joiden tuloksena saadaan objektiivista tietoa niin saavutetuista tuloksista kuin myös mahdollisista puutteista hankkeiden toteuttamisessa. Tällainen tieto palvelee hankkeiden laadun kehittämistä jatkossa. Tarkoituksemme on panostaa entistä enemmän hanke-evaluointeihin ja toivomme, että myös Venäjän osapuoli on valmis tukemaan tätä.
Pidämme tärkeänä, että kehittämisryhmän alaisuudessa toimivien alueryhmien potentiaalia hyödynnettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Yhteisten hankkeiden lisäksi alueryhmissä voitaisiin käsitellä myös laajemmin molempia osapuolia kiinnostavia yhteistyökysymyksiä, esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiin liittyviä kysymyksiä.
Olemme hyvässä yhteisymmärryksessä valmistelleet toimintaohjelman tulevalle kolmelle vuodelle. Viitaten myös edellä mainitsemiini tähänastisiin hyviin tuloksiin eri sektoreiden yhteistyössä voin uskoa, että meillä on hyvät edellytykset hedelmälliselle yhteistyölle myös tulevaisuudessa.