angle-left Ministeri Virolaisen puhe ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlassa

Ministeri Virolaisen puhe ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlassa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen puhe YK:n ihmisoikeusjulistuksen 70-vuotisjuhlassa Helsingissä 10. joulukuuta 2018.

Arvoisa presidentti Halonen, arvoisa varapuhemies, hyvät kuulijat,

Tänään on syytä iloita ihmisoikeustyön saavutuksista. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 70 vuotta sitten Pariisissa yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen. Se on nykyisin maailmanlaajuisesti tunnetuin ihmisoikeuksien symboli ja itse asiassa kaiken ihmisoikeustoiminnan perusta. Julistus on käännetty yli 500 kielelle, suomen ja ruotsin ohella muun muassa saameksi ja romanikielelle.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus tuo ne arkipäiväämme. "Ihmisoikeudet alkavat kodin tuntumassa, niin pienissä pisteissä, etteivät ne näy yhdessäkään maailman kartassa; ihmisten keskellä, naapuruudessa, opinahjossa ja työpaikoilla", totesi ihmisoikeusjulistuksen ehkä keskeisin taustahenkilö Eleanor Roosevelt julistuksen kymmenvuotisjuhlassa.

Me voimme tänään todeta samoin. Valtioilla on sitovat ihmisoikeusvelvoitteensa, mutta ihmisoikeuksien toteutuminen ja vahvistuminen ovat lopulta kiinni ihmisten omasta toiminnasta. Näin on sekä meillä vauraissa maissa, että kehittyvissä maissa kuin myös maissa, joissa kansalaisvapauksia räikeimmin loukataan. Kaikkialla tarvitaan ihmisoikeuksien puolustajia. 

Kyse on yleismaailmallisista oikeuksista: ne koskevat kaikkia ja kaikissa maissa. Vaikka julistus ei itsessään ole valtioita sitova, sisältyvät sen periaatteet nykyisiin, oikeudellisesti sitoviin sopimuksiin. Yli 80 prosenttia maailman maista on saattanut kansallisesti voimaan neljä tai useamman keskeisen kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen. On välttämätöntä, että niitä myös pannaan täytäntöön - niin meillä Suomessa kuin kaikissa muissakin maissa.     

Bästä gäster,

Det finns de som påstår att mänskliga rättigheters era är över.  Men de som påstår sådant förbigår det som uppnåtts av det globala samfundet under de senaste 70 åren. De internationella mänskliga rättigheterna har möjliggjort att individens röst blir hörd och rättigheter förverkligas. Mänskligheten har tagit stora steg framåt tack vare bl.a. yttrandefriheten, framstegen i kvinnors rättigheter och rätten till utbildning. 

Det bästa beviset för människorättsdeklarationens är att det är näst intill omöjligt att hitta ett internationellt avtal eller en deklaration som inte baserar sig på deklarationen. En av dessa är Agenda 2030, i vilket det görs klart att Agendan baserar sig på människorättsdeklarationen.

Systemet är inte perfekt och alla får inte sina rättigheter ännu uppfyllda. Men detta är inte en tid att ge upp. Detta är en tid för att kontinuerligt arbeta för det att stater uppfyller sina människorättsförpliktelser och att människor förstår sina rättigheter och kan kräva dem.

Viime vuosina ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta on haastettu enemmän kuin useisiin vuosikymmeniin. Tulilinjalle ovat joutuneet erityisesti jo muutoinkin suurimman syrjinnän riskin oloissa elävät vähemmistöt. Homoseksuaalisuus on säädetty rikokseksi kymmenissä maissa, alkuperäiskansojen olemassaoloa ja oikeuksia vähätellään. Uskonnolliset, etniset ja kielelliset vähemmistöt ovat monasti väkivallan ja aseidenkäytön ensimmäisiä uhreja.

Oma lukunsa ovat naisten oikeudet. Pidemmällä ajanjaksolla on tapahtunut merkittävää kehitystä. Tyttöjen ja naisten opintomahdollisuudet ovat lisääntyneet, naisten palkkatyöhön osallistuminen ja oma yrittäjyys ovat kasvaneet ja perhelakeja on muokattu useissa maissa. Poliittisessa päätöksenteossa naisten osuus on lisääntynyt, vaikkakin liian hitaasti. Naisiin kohdistuva väkivalta ja häirintä on tuotu julkiseen keskusteluun.

Kehitys ei ole kuitenkaan kulkenut tasaisesti parempaan suuntaan. Erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudesta seksuaalivalistukseen sekä raskauden keskeytykseen käydään kovaa kädenvääntöä. Suomi on ensimmäisten joukossa edistämässä näiden oikeuksien toteutumista. Olemme kansainvälisesti merkittävä tukija ja olen erityisen ylpeä tästä toiminnastamme.

Syrjimättömyys on keskeinen ihmisoikeusperiaate, ilman sitä ei myöskään ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus aidosti toteudu. Syrjinnän kieltämiseksi on hyväksytty erityisiä ihmisoikeussopimuksia, luotu toimintaohjelmia, lisätty seurantaa sekä asetettu kansainvälisiin järjestöihin erityisedustajia ja raportoijia. Oikeussuoja on siis parantunut rakenteissa, mutta käytännössä tilanne on vaikea.

Suomen ihmisoikeustoiminnassa on painotettu juuri herkimmin syrjinnän kohteeksi joutuvien väestöryhmien ja yksilöiden oikeuksien turvaamista. Tämä näkyy niin ulkoministeriön kuin kansalaisjärjestöjen työssä. Uskon vakaasti siihen, että syrjinnän vastaisella kansainvälisellä työllämme on vahva kansalaistuki. Tästä toiminnasta haluan kiittää kaikkia.     

Samalla meidän tulee kiinnittää huomio siihen, mitä omassa maassamme tapahtuu. On tärkeää, että käymme keskustelua naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Omiin ongelmiin tarttuminen on tehokkain tapa edistää ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden toteutumista.

Ihmisoikeuspuolustajien työn tukeminen on yhä tärkeämpi osa myös ulkoministeriön toimintaa. Kansainvälisen sopimusjärjestelmän ohella juuri ihmisoikeuspuolustajien toiminta on ratkaisevan tärkeää ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, suojelussa ja edistämisessä. Valitettavasti ihmisoikeuksia polkevissa maissa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa yritetään kaventaa, koska juuri siellä saattaa itää muutoksen siemen.

Ympäri maailman yhä useammat toimittajat, juristit, ammattiyhdistys- ja ympäristönsuojeluaktiivit sekä järjestöt tuovat esiin vallan väärinkäytöksiä ja ihmisten perustavia oikeuksia.  On tärkeää, että emme vain tyydy toteamaan tai paheksumaan häirintää, solvaamista ja äärimmäisissä tapauksissa väkivaltavaltaa. Hallitusten tulee myös sitoutua toimimaan itse ihmisoikeuspuolustajien tukena.    

Ulkoministeriö hyväksyi vuonna 2014 Euroopan unionin ohjeistoja täydentävät Suomen ulkoasiainhallinnon toimintaohjeet ihmisoikeuspuolustajien tukemisesta. Nyt tulee miettiä, miten seuraavia valtioneuvoston ihmisoikeuslinjauksia tehtäessä toimintaa voidaan laajentaa ja johdonmukaistaa.  Ihmisoikeuspuolustajien tukemisen tulee mielestäni jatkossakin olla keskeinen osa Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa.

Euroopan neuvoston jäsenmaiden alueella toistakymmentä toimittajakuolemaa on selvittämättä. Eurooppalaisella tasolla olemme liittyneet mukaan toimittajien itsenäistä työtä suojelevaan maaryhmään. Työtä riittää ja ihmisoikeuspuolustajien suojelu on esillä puheenjohtajuuskausillamme Euroopan neuvostossa ja Euroopan unionissa.  

Suomi toimii Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana ensi vuoden toukokuun puoliväliin saakka.

Euroopan neuvosto on maanosamme keskeisin ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta edistävä hallitusten välinen järjestö. Sen ihmisoikeussopimusjärjestelmä  on elimellinen osa modernia eurooppalaista oikeusvaltioperinnettä.

Ensisijainen puheenjohtajuuskautemme painopiste on vahvistaa eurooppalaista ihmisoikeusjärjestelmää ja oikeusvaltiokehitystä. On tärkeää, että kaikissa 47 jäsenmaassa asuvat ovat neuvoston ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman oikeussuojan piirissä. Samoin on tärkeää, että kaikki jäsenmaat vastaavat velvoitteistaan, myös jäsenmaksuistaan.

Meidän tulee myös katsoa tulevaisuuteen: miten ihmisoikeuksia ja demokratiaa voidaan vahvistaa meneillään olevassa informaatioteknologian murroksessa. Järjestämme tähän liittyen helmikuun lopussa kansainvälisen tason asiantuntijakonferenssin, jossa käsitellään ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä tekoälyn kehittämisessä ja käyttöönotossa. 

Puheenjohtajuuskautemme aikana tulemme painottamaan myös tasa-arvoon, toiminnan avoimuuteen, nuorisoon sekä väkivaltaisen ääritoiminnan estoon liittyviä kysymyksiä.

Yhteiskuntien kehitys ja keskinäisriippuvuus sekä isot maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät, että valtioiden ohella myös yritykset sekä kansalaisyhteiskunta tekevät yhteistyötä ihmisoikeuksien puolesta. Suomi kannattaa eri yhteyksissä tällaisen monitoimijayhteistyön vahvistamista. 

Yritysten taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen sekä muu kansainvälinen vaikutusvalta on kasvanut huomattavasti. Myös kehityspolitiikassa vastuuta on ohjattu entistä enemmän yksityiselle sektorille.  Kauppa ja avoimet markkinat luovat taloudellisia edellytyksiä ihmisoikeuksien toimeenpanolle. Samalla tulee pitää huoli perusoikeuksien sekä työntekijöiden oikeuksien suojelusta.  

Suomi hyväksyi ensimmäisten joukossa, koko valtioneuvoston tasolla ohjeet siitä, miten ihmisoikeudet otetaan huomioon yhä paremmin yritystoiminnassa. Sekä ihmisoikeuksien että yritysten oman riskinhallinnan kannalta on tärkeää, että yritykset kykenevät arvioimaan ennalta toimintaansa liittyvät mahdolliset ihmisoikeusriskit. Tämän ns. huolellisuusvelvoitteen vahvistamiseksi olemme käynnistäneet koulutushankkeen.     

On tärkeää, että yritysten kapasiteettia toimia YK:n ohjaavien periaatteiden mukaan ja niiden hengessä jatkuvasti edistetään niin valtioiden kuin yritysten itsensäkin toimin.

Suomen tavoitteena on päästä YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosina 2022 – 24. Korostamme kampanjassamme ihmisoikeuksia osana kestävää kehitystä. Kampanja voi lähteä laajemmin liikkeelle nyt, kun Pohjoismaiden yhteinen ehdokas Tanska valittiin neuvostoon kaksivuotiskaudelle 2019 - 21. Tavoittelemme siis paikkaa Tanskan kauden päättyessä. Valinta tehdään syksyllä 2021.

Ihmisoikeusneuvoston toimintaan kohdistuu erilaisia paineita. Yhdysvaltojen vetäytyminen viime kesänä neuvoston toiminnasta lisää odotuksia siitä, että Euroopan unioniin kuuluvat maat kykenevät kantamaan lisää vastuuta neuvoston toiminnasta. Kansalaisjärjestöt odottavat puolestaan - ja aivan perustellusti - että neuvosto kykenee ottamaan nopeammin ja selkeämmin kantaa räikeimpiin ja järjestelmällisimpiin ihmisoikeusloukkauksiin. Kehittyvät maat haluavat puolestaan painottaa kehityksen kysymyksiä. Autoritaarisuuden sekä populismin kasvu useissa maissa korostaa kansallista erottautumista kansainvälisistä ihmisoikeusnormeista. EU-maiden välilläkin on omat painotuseronsa.

Suomi voisi hyödyttää monin tavoin ihmisoikeusneuvoston työtä. Osaamme katsoa YK:n ihmisoikeusjärjestelmän toimintaa kokonaisuutena ja meillä on yhteistyökykyä. Edistämme yhtä lailla sananvapauden kaltaisia kansalais- ja poliittisia oikeuksia kuin keskeisiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksiakin. Esimerkiksi laadukas ja kaikille lapsille tarjolla oleva peruskoulutus on kansallinen vahvuutemme, josta myös muut ovat kiinnostuneita.

Toivon, että voimme kaikki yhdessä, kukin tahoillamme, olla luomassa ja innostamassa Suomen jäsenyyskampanjaa ja näin osaltaan olla parantamassa YK:n ihmisoikeusneuvoston toimintakykyä.

Hyvät ihmisoikeuksien ystävät,

Ulkoministeriö on tänä vuonna viettänyt toimintansa 100-vuotisjuhlaa. Viimeiset 30 vuotta aktiivinen työ ihmisoikeuksien vahvistamiseksi on ollut kiinteä osa ulkopolitiikkaamme. Se ei yksinään määritä ulkopoliittisia ratkaisujamme, mutta ihmisoikeusharkinta on mukana kaikessa toiminnassamme. Tämä on vahvistanut kansainvälistä asemaamme.  

Oma näkemykseni on, että ihmisoikeuksien merkitys ulkosuhteissamme tulee edelleen kasvamaan. Tähän vaikuttaa erityisesti tarve kehittää kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, jonka piirissä valtiot, yritykset ja kansalaiset voivat elää turvallisesti ja tehdä yhteistyötä.

Haluan kiittää lämpimästi teitä kaikkia yhteistyöstä ulkoministeriön kanssa kuluneena vuonna. Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia ja kaikilla elämänalueilla. Siksi meitä kaikkia tarvitaan. Ja siksi tarvitaan yhteydenpitoa ja yhteistyötä.  

Toivotan kaikille oikein hyvää kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää.