Evaluointiraportti 2014:1 Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI)

Evaluointiraportti 2014:1 Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI)

Tekijät:

Lucien Bäck
Mette Visti
Ziad Moussa

ISBN 978-952-281-209-4 (print)
ISBN 978-952-281-208-7 (pdf)
ISSN 1235-7618

Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: tapaustutkimus instituutioiden välisen kehitysyhteistyön instrumentin (IKI) täydentävyydestä

Instituutioiden välinen kehitysyhteistyön instrumentti (IKI) vahvistaa kehitysmaiden virastojen toimintakykyä ja osaamista. Käytännössä Suomen julkinen toimija, esimerkiksi laitos tai virasto, jakaa asiantuntemusta ja teknistä tietämystä kumppanimaan vastaavan toimijan kanssa. 

Mitkä ovat evaluoinnin tärkeimmät tulokset?

Evaluointi osoittaa, että IKI- hankkeet ovat tarkoituksenmukaisia ja tuloksellisia. Evaluoidut hankkeet vastasivat kumppaniorganisaatioiden tarpeisiin ja niillä on vahvistettu kehitysmaiden toimintakykyä ja osaamista. Lisäksi hankkeiden kustannukset olivat suhteellisen pieniä. Toisaalta hankkeiden merkitys kumppanimaissa oli melko vähäinen niiden teknisen luonteen ja lyhytkestoisuuden takia.

IKI-hankkeita toteutetaan useissa eri maissa ja niiden heikkous on liiallinen irrallisuus. Ne eivät täydennä hyvin Suomen rahoittamaa muuta kehitysyhteistyötä.

Yhteistyömahdollisuuksia kumppanimaiden kanssa olisi voitu hyödyntää enemmän. Vaikka IKI-hankkeiden avulla luotiin hyviä valmiuksia monenkeskiseen yhteistyöhön, ne olisivat voineet tukea enemmän myös kahdenvälistä yhteistyötä sekä kehittyvien maiden välistä yhteistyötä.

Suomalaisten ja kumppaniorganisaatioiden suhde ei aina ollut tasapainossa. Vaikka hankkeet on tarkoitettu tasa-arvoisiksi, ammattilaiselta ammattilaiselle, ei raporteissa mainittu miten suomalaiset kumppanit hyötyivät hankkeista, ainoastaan mitä kuluja niistä syntyi. Kumppanimaissa taas raportoitiin ainoastaan hyödyistä, ei kuluista. Lisäksi tiedonsaanti takkusi – niin sidosryhmien kuin laajemman yleisön oli vaikea saada tietoa hankkeista.

Oliko evaluoinnilla odottamattomia vaikutuksia tai ilmenikö evaluoinnin aikana yllättäviä seikkoja?

Evaluointi piti IKI-hankkeita tuloksellisina ja niiden kustannuksia pieninä, mutta ministeriön henkilöstö koki kustannukset suuriksi.  

Mitä opimme evaluoinnista?

Hankkeiden perustuminen kumppaniorganisaatioiden tarpeisiin, kumppaneiden vahva osallistuminen sekä pienet toiminta- ja ylläpitokustannukset kumppanimaissa edistävät hankkeiden kestävyyttä. Hankkeissa pitäisi kuitenkin huomioida paremmin laajempi poliittinen kokonaisuus, joka voi edistää tai estää kumppaniorganisaatioiden kehittämistä. IKI-hankkeiden kaltaisilta pieniltä toiminnoilta ei voi odottaa liian suuria vaikutuksia.

IKI-hankkeiden hyötyjä ei voi mitata pelkästään taloudellisilla mittareilla ja on vaikea arvioida, kuinka suuri vaikutus juuri IKI-hankkeilla on ollut lopullisten hyödynsaajien elämään. Myös hankkeiden tehokkuutta on hankala arvioida käytettävissä olevien tietojen perusteella. Lisäksi hankkeiden suunnittelussa, raportoinnissa, monitoroinnissa ja evaluoinneissa oli puutteita, jolloin saatavilla ei ollut tarpeeksi hyvää tietoa laitoksissa tehdyistä muutoksista ja tuloksista.

Rahoitusmuoto on ollut käytössä vasta lyhyen aikaa, jolloin sen koko potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty.

Mitä suosituksia evaluoija antaa?

Suomen julkisten laitosten ja kehitysmaiden organisaatioiden välille pitää kehittää tasapainoisempi kumppanuus, kehittyvien maiden välistä yhteistyötä pitää vahvistaa ja yhteistyötä pitää keskittää enemmän Suomen nykyisiin ja aiempiin pitkäaikaisiin kumppanimaihin.

Lisäksi evaluoinnissa suositellaan IKI-instrumentin parempaa integrointia maa- ja alueellisiin ohjelmiin sekä hankesuunnittelun, raportoinnin ja viestinnän kehittämistä. Myös instrumentin seuranta- ja arviointimenetelmiä pitäisi keventää ja hajauttaa.