Evaluointiraportti 2013: 3 Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: kansalaisjärjestöinstrumentit

Evaluointiraportti 2013: 3 Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: kansalaisjärjestöinstrumentit

Gunnar Olesen
Yoseph Endeshaw

ISBN 978-952-281-207-0 (painettu)
ISBN 978-952-281-206-3 (pdf)
ISSN 1235-7618

Täydentävyys Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä: kansalaisjärjestöinstrumentit

Mitkä ovat evaluoinnin tärkeimmät tulokset?

Täydentävyyden tarkoituksena on parantaa Suomen kehitysyhteistyön tuloksia ja vähentää avun pirstaloituneisuutta. Evaluointi osoittaa, että suomalaisille kansalaisjärjestöille annettu tuki täydentää vain vähän Suomen kehitysyhteistyön muita rahoitusmuotoja. Sen sijaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö täydensi usein kumppanimaiden hallitusten kehitystavoitteita.

Täydentävyys oli hyvin heikkoa myös kansalaisjärjestöjen välillä. Poikkeuksena olivat suomalaiset kansalaisjärjestöt, jotka antoivat humanitaarista apua ja tekivät jälleenrakentamistyötä. He asettivat täydentävyyden etusijalle, työnjako toimi hyvin ja yhteistyötä tehtiin ajoittain myös kohteissa.

Täydentävyyttä pidetään tärkeänä sekä kansalaisjärjestöissä että Suomen kehityspolitiikassa, mutta hankkeiden toteuttajilla ei ole käytössään mekanismeja, jotka varmistaisivat täydentävyyden toteutumisen käytännössä.  

Ulkoministeriö ei juuri ohjannut eikä varmistanut sitä, että Suomen kehitysyhteistyön eri rahoitusmuodot ja toimijat täydentäisivät toisiaan. Ohjeet olivat riittämättömät. Hallinnointiin osallistuvien ulkoasianministeriön yksikköjen ja edustustojen yhteistyön olisi pitänyt olla tehokkaampaa.

Oliko evaluoinnilla odottamattomia vaikutuksia tai ilmenikö evaluoinnin aikana yllättäviä seikkoja?

Vaikka täydentävyyden käsitettä pidetään yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena, useat suomalaiset kansalaisjärjestöt haluavat täydentää mieluummin kansainvälisten kumppanijärjestöjen ja muiden maiden toimintaa kuin toisten suomalaisten kehitysyhteistyötä.

Mitä opimme evaluoinnista?

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on vahva rooli Suomen kehitysyhteistyössä. Nykyinen kansalaisjärjestötuki toimii hyvin, vaikka sitä annetaan hyvin laajalle alueelle ja se ei juuri täydennä kahdenvälistä kehitysyhteistyötä.

Useimmat kansalaisjärjestöt kannattavat parempaa täydentävyyttä, vaikka jotkut myös muistuttivat vaarasta sekoittaa valtion ja kansalaisyhteiskunnan toimia keskenään.

Muutokset pitää tehdä harkiten, jotta ne eivät huononna tehokkuutta. Kannustimiin perustuville muutoksille on kuitenkin tilaa.

Mitä suosituksia evaluoija antaa?

Evaluointi suosittelee, että ulkoasiainministeriö kehittäisi täydentävyyttä edistäviä käytännön menettelytapoja, ohjeistuksia ja kannustimia. Tietojen hallintaa ja tiedon jakamista pitää edistää kaikkien toimijoiden välillä. Myös kansalaisjärjestöjen pitää lisätä täydentävyyttä toiminnassaan suhteessa muihin kansalaisjärjestöihin.

Evaluointi ehdottaa lisäksi uusia kriteereitä kansalaisjärjestötukeen sekä joidenkin kansalaisjärjestöjen osallistumista maa- ja alueellisten ohjelmien suunnitteluun sekä kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteuttamiseen.

Lisäksi kansalaisyhteiskuntastrategia pitäisi päivittää.