Viron energiamarkkinoista ja sähkömarkkinoiden avaamisesta vapaalle kilpailulle

Virolla on EU:n myöntämä ylimenoaika sähkömarkkinoiden täydelle avaamiselle vuoden 2012 loppuun. Toistaiseksi Viron sähkömarkkinoista on avattu vapaalle kilpailulle 10 prosenttia. Vuodenvaihteessa 2007-2008 markkinoista avataan 35 prosenttia. Maakaasumarkkinoista 80 prosenttia on avointa.

Palavankiven osuus Viron energialähteenä on edelleen ylivoimainen; 93 prosenttia. Polttolaitosten kunnostusta jatkossa harkitaan tarkkaan tekniikan kalleuden takia.

Viro osallistuu Ignalinan ydinvoimalan kannattavuusselvityksiin. Viro on kiinnostunut uusista energiayhteyksistä Suomeen; "Estlink II" ja Balticconnector.

Sähkömarkkinat

Viron sähkömarkkinoista on avattu tällä hetkellä kymmenen prosenttia. Riippumattomia sähköntuottajia ei maassa ole; Eesti Energialla on monopoli. Viro on saanut EU:lta erityisluvan siirtymäaikaan sähkömarkkinoiden avaamiseksi kilpailulle, jotta se ehtisi uusia palavankiven polttolaitokset ennen kilpailun avaamista (EU:n ympäristönormeja vastaaviksi). Koillis-Viron maaperästä louhittava palavakivi on edelleen Viron tärkein energialähde, josta saadaan yhä noin 93 prosenttia maassa käytetystä energiasta. Polttolaitosten uusiminen ympäristöystävällisiksi on osoittautunut ennakoitua kalliimmaksi. Tästä johtuen Eesti Energia ei ole tehnyt päätöstä siitä, jatketaanko polttolaitosten modernisointia nykytekniikalla. Edullisempia vaihtoehtoja etsitään. Eesti Energialla on uusimatta vielä kaksi palavankiven polttolaitosta, joiden kunnostus maksaisi yhteensä noin 600 miljoonaa euroa.

EU:n liittymisneuvotteluissa sovittiin, että Viro avaa sähkömarkkinoistaan 35 prosenttia 31.12.2008. Tällöin suurimmat teollisuuskuluttajat voivat valita itselleen sopivimman sähkön tuottajan tai myyjän. Kilpailua kuitenkaan tuskin juuri syntyy silloinkaan. Paremman mahdollisuuden tarjoavat Baltian yhteiset sähkömarkkinat. Viron sähkömarkkinat avataan kokonaan 31.12.2012 (sekä yrityksille että kotitalouksille).

Verrattuna toisiin EU-maihin ovat Viron sähkömarkkinat pienet. Vuoden 2005 tietojen mukaan sähköjärjestelmän huippuvahvuus oli 1 660 GW ja vuotuinen tuotanto 9,1 TWh, mistä 1,6 TWh muodostaa vienti. Kotimainen sähkönkulutus on 6,4 TWh.

Viron sähkömarkkinoille on ominaista sen keskittyminen yhteen polttoainetyyppiin eli palavaankiveen. Muut energianlähteet muodostavat vain vaatimattoman osan. Maakaasun osuus seuraavaksi suurimpana energianlähteenä on 4,7 prosenttia. Viron kansallisessa energiasuunnitelmassa ennustetaan kuitenkin palavankiven osuuden vähenemistä ja maakaasun osuuden kasvua. Myös uusiutuvia energialähteitä kehitetään ja Viro on jo ylittänyt sille asetetun tavoitemäärän näiden käytössä. Uusiutuvista lähteistä tuulivoima on tehnyt tilaa lähinnä biohakkeelle (syynä tuulivoimaloiden kallis rakentaminen ja katkonainen sähköntuottavuus).

Kaasumarkkinat

Viron kaasumarkkinoilla ei ole ylimenoaikaa Virossa, vaan vuoden 2005 lopussa solmitussa maakaasulaissa sanotaan että kaikilla teollisuus- ja kaupallisilla kuluttajilla on oikeus valita itselleen sopiva myyjä. Yksityiskuluttajien osalta astuu 1.7.2007 voimaan muutos, jonka mukaan jokainen kuluttaja saa itse valita itselleen sopivimman kaasunmyyjän. Maakaasumarkkinoista on tällä hetkellä avattu 80 prosenttia. Maakaasumarkkinoita hoitaa Eesti Gaas, jolla on kiinteät yhteydet venäläiseen liike-elämään. Eesti Gaasin suurin omistaja on Gazprom, jonka vaikutusvaltaa yhtiön sisällä arvoidaan omistusosuuttakin suuremmaksi. (Gazprom 37 %, EON 34 %, Fortum 18 %, Itera 10 %.)

Energiayhteydet naapurimaihin

Tärkeänä vastapainona kaasun Venäjä-riippuvuudelle Viro pitää uusien energiayhteyksien avaamista naapurimaihin, kuten Suomeen (Estlink, mahdollisesti toinen vastaava sähkökaapeli "Estlink II" ja Baltic Connector -kaasuputki) sekä Puolaan. Viron tavoitteena on liittyä osaksi Pohjoismaiden sähkömarkkinoita. Yksi mahdollinen skenaario olisi rakentaa tuhannen megawatin sähköyhteydet Suomeen, Liettuaan ja Puolaan kuhunkin. Selvitteillä oleva Baltic Connector -kaasuputki kulkisi Estlinkin tavoin Itämeren pohjassa Viron rannikolta Suomen rannikolle.

Tammikuussa 2007 avatun Estlink-sähkökaapelin strateginen merkitys on Virolle suuri. Viro on kytketty Venäjän sähköverkostoon 2000 MW:n kapasiteetilla. Estlinkin kapasiteetti on 350 MW (Harku-Espoo) ja virolaiset ovat vakavasti kiinnostuneita vastaavan toisen kaapelin rakentamisesta Suomeen. Näiden kahden kaapelin kapasiteettia voitaisiin nostaa yhteensä tuhanteen megawattiin, joka riittäisi kriisitilanteessa estämään koko Viron sähköverkon kaatumisen (totaalinen black out). Estlink-hanke on puhtaasti kaupallinen, mutta Viro pitää tärkeänä luoda kaapelin omistajien ja valtion välille sopimusjärjestely kriisitilanteita varten.

Viro kannattaa kaapelihankkeita Latvian ja Ruotsin sekä Liettuan ja Puolan sekä Puolan ja Ruotsin välille. Esillä on ollut myös Puola-Liettua-Norja -kaasuputkihanki, joka ei tässä vaiheessa näytä todennäköiseltä. Puola ei suhtaudu riittävällä vakavuudella hankkeeseen eikä ole edes aloittanut neuvotteluja. Liettua olisi kiinnostunut ostamaan kaasua Norjalta, mutta tämä ei toteutune lähiaikoina. Virolaiset eivät usko Baltian energiajärjestelmien muuttuvan suuresti tulevina vuosina.

Ydinvoima

Viro on erittäin kiinnostunut Ignalinan ydinvoimalan uudistamisesta, mutta korkeiden investointikulujen takia hankkeen kustannukset ja hyödyt on laskettava tarkkaan. Viro osallistuu tekeillä olevaan Ignalinan kannattavuusselvitykseen. Ignalinan ydinvoiman hyötysuhde riippuu jälleen öljyn maailmanmarkkinahinnan kehityksestä ja sitä kautta myös palavankiven kilpailukyvystä. Ydinvoiman valintaan vaikuttavat monet samanaikaiset tekijät, kuten yhteydet markkinoille ja viranomaisiin, muiden energiamuotojen saatavuus ja hinnat sekä julkinen mielipide. Asenneilmasto on viime aikoina muuttunut ydinvoimaa kohtaan aikaisempaa myönteisemmäksi myös Virossa. Kansallisia päätöksiä Ignalinan jatkosuunnitelmiin osallistumisesta Viro ei ole vielä tehnyt.

Lisätietoja:

Estonian Energy Market Inspectorate (avautuu uuteen ikkunaan)

Viron talous- ja viesntintäministeriö(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomen suurlähetystö, Tallinna