Vastuullinen liiketoiminta Etelä-Afrikassa
Etelä-Afrikka on monipuolueinen parlamentaarinen demokratia, jossa perustuslaillinen valta jakautuu toimeenpanovallan, oikeuslaitoksen ja parlamentin kesken. Etelä-Afrikassa on vuonna 1996 voimaan astunut edistyksellinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava perustuslaki. Ihmisoikeudet turvaava perusoikeus sisältyy perustuslain 2 lukuun. Se vaalii kaikkien eteläafrikkalaisten oikeuksia ja vahvistaa demokraattisia arvoja ihmisarvosta, tasa-arvosta ja vapaudesta. Etelä-Afrikassa on vuonna 1995 perustettu ihmisoikeuskomissio (South African Human Rights Commission) tukemaan perustuslaillista demokratiaa. Ihmisoikeuskomissio on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista, noudattamista ja suojelua kaikille ilman pelkoa tai suosimista.
Maan tilanne seuraavista asioista
Yhdistymisvapaus/järjestäytymisvapaus
Perustuslaki ja lainsäädäntö turvaavat kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, joita valtio yleisesti kunnioittaa. Monet kunnat edellyttävät kuitenkin edelleen mielenosoituksen järjestäjiltä kirjallista ennakkoilmoitusta kokoontumisten tai mielenosoitusten järjestämistä erityisesti pienissä maaseutuyhteisöissä, joissa järjestäjät eivät useinkaan tiedä oikeuksistaan.
Laki antaa kaikille työntekijöille mahdollisuuden muodostaa ja liittyä valitsemiinsa itsenäisiin liittoihin ilman lupia tai kohtuuttomia vaatimuksia. Laki mahdollistaa yhdistysten häiriöttömän toiminnan ja lakko-oikeuden, mutta kieltää välttämättömissä palveluissa työskenteleviltä työntekijöiltä lakkoon menemisen ja työnantajilta välttämättömien palveluntuottajien ulossulkemisen. Valtio luonnehtii välttämättömiksi sellaiset palvelut, joiden keskeyttäminen vaarantaa koko väestön tai sen osan hengen, henkilökohtaisen turvallisuuden tai terveyden sekä parlamentin ja poliisin toiminnan.
Laki antaa työntekijöille mahdollisuuden mennä lakkoon molemminpuolisten etujen, kuten palkkojen, etuuksien, järjestäytymisoikeusriitojen, työntekijöiden sosioekonomisten etujen ja vastaavien asioiden vuoksi. Työntekijät eivät saa mennä lakkoon sellaisten riitojen vuoksi, joista on käynnissä oikeuskäsittely, kuten välimiesmenettely. Työntekijöiden oikeuksiin keskittyneet kansalaisjärjestöt toimivat vapaasti.
Laki suojaa työehtosopimusneuvotteluja ja kieltää työnantajia syrjimästä työntekijöitä tai hakijoita aiemman, nykyisen tai mahdollisen ammattiyhdistysjäsenyyden tai lailliseen yhdistystoimintaan osallistumisen perusteella. Laissa säädetään epäoikeudenmukaisesti ammattiyhdistystoiminnan vuoksi irtisanottujen työntekijöiden automaattisesta takaisin palkkaamisesta. Laissa säädetään irtisanomiskäytännöistä, jotka sisältävät menettelytavat, joilla määritetään irtisanomisen ”sisällöllinen oikeudenmukaisuus” ja ”menettelyllinen oikeudenmukaisuus”. Laki kattaa kaikki työntekijäryhmät, myös laittomat ja laillisesti maassa oleskelevat ulkomaalaiset työntekijät.
Valtio kunnioittaa järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Työtuomioistuin ja valituksia käsittelevä työtuomioistuin täytäntöönpanevat tehokkaasti järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Jos välttämättömiä palveluja tarjoavien työntekijöiden ja heidän työnantajiensa välisiä riitoja ei saada ratkaistuksi kollektiivisella neuvottelulla, riippumattomalla sovintomenettelyllä tai sovittelulla, ne ohjataan välimiesmenettelyyn tai työtuomioistuimiin. Työntekijät käyttävät usein lakko-oikeuttaan. Ammattiliitot noudattavat yleensä oikeudellista prosessia erimielisyyden toteamiseksi (työnantajille ilmoittaminen) ennen lakon aloittamista. Laittomia lakkoja, ns. villikissaiskuja, on kuitenkin paljon.
Lapsityövoima
Laki kieltää alle 15-vuotiaiden lasten palkkaamisen. Lain mukaan alle 15-vuotiaat lapset voivat työskennellä esittävässä taiteessa, jos työnantajat saavat työministeriöltä luvan ja sopivat noudattavansa erityisiä ohjeita. Laki kieltää myös 15–18-vuotiaita tekemästä työtä, joka uhkaa heidän hyvinvointiaan, koulutustaan, fyysistä tai psyykkistä terveyttään taikka hengellistä, moraalista tai sosiaalista kehitystä. Lapset eivät saa työskennellä yli kahdeksaa tuntia vuorokaudessa, ennen kello kuutta aamulla tai kello kuuden jälkeen illalla. Kouluun osallistumaton lapsi saa työskennellä viikossa enintään 40 tuntia ja koulua käyvä lapsi enintään 20 tuntia viikossa. Valtio valvoo lapsityölainsäädäntöä muodollisessa taloudessa, mutta epävirallisessa taloudessa ja maatalousalalla valvonta on epäjohdonmukaista. Vaikka valtio ei koosta kattavaa tietoa lapsityövoiman käytöstä, järjestöt ja työsuojelutarkastajat pitävät sen esiintymistä harvinaisena muodollisessa taloudessa, mutta katsovat, että epävirallisessa taloudessa saattaa esiintyä lapsityötapauksia, joita ei raportoida resurssien puutteen vuoksi.
Pakkotyö
Laki kieltää pakkotyön, mutta valtio ei aina tehokkaasti valvo tai toimeenpane rikoksentekijöiden syyttämistä. Poikien, erityisesti maahanmuuttajapoikien, tiedetään työskentelevän katukaupassa, ruokapalveluissa, kerjäämisessä, rikollisessa toiminnassa ja maataloudessa. Lailliseen työhön on rekrytoitu naisia Aasiasta ja Afrikan naapurimaista, mutta osa on joutunut pakkotyöhön kotityössä tai palvelualalla. Kansalaisjärjestöt ovat raportoineet myös maatalous-, kaivos- ja kalastusalan pakkotyöstä.
Vähimmäispalkka
Etelä-Afrikassa työntekijöille on maksettu tammikuusta 2019 lähtien vähintään 20 R20 tuntipalkkaa, joka vastaa 40 tunnin työviikkoon perustuvaa noin R3,500.00/kuukausipalkkaa. Sääntö koskee kaikkia Etelä-Afrikan työntekijöitä lukuun ottamatta maanpuolustusvoimia, tiedustelulaitosta ja salaista palvelua. Kolmessa muussa ryhmässä on omat vähimmäispalkkastandardinsa. Maatalousyrittäjät ansaitsevat vähimmäispalkan R18/h, kotitaloustyöntekijät R15/h ja työkokeiluun osallistuvat työntekijät R11/h.
Syrjintä
Laki kriminalisoi lähisuhdeväkivallan ja miesten tai naisten raiskauksen, mukaan lukien puolisorikosten, mutta viranomaiset eivät tehokkaasti valvo lakia. Sukupuolittunut väkivalta on vitsaus. Vuonna 2009 tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen mukaan läheisen kumppanin käsissä kuolee päivittäin kolme naista. Ihmisoikeusneuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan erityisraportoijan vuonna 2016 julkaisemassa raportissa kuvattiin, että naisiin kohdistuva väkivalta on Etelä-Afrikassa ”laajalle levinnyt, korkealla tasolla normalisoitunut” ja sitä esiintyy laajamittaisesti. Interpolin maailmanlaajuiset vertailutilastot viittaavat siihen, että vuonna 2002 Etelä-Afrikka on eniten maailmassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. On tavallista, että pahoinpitelyn kohteeksi joutuneet naiset käännytetään poliisiasemilta, kun he yrittävät tehdä rikosilmoituksen. Kansalaisjärjestöt toteavat, että raiskaustapaukset tulevat aliraportoiduiksi erityisesti maaseutuyhteisöissä leimaamisen, epäasiallisen kohtelun, pelon, pelottelun ja rikosoikeusjärjestelmään kohdistuvan luottamuksen puutteen vuoksi.
Vaikka seksuaalinen häirintä on laissa kielletty, se on edelleen ongelma maassa, erityisesti työpaikoilla. Työministeriö on kuitenkin ohjeistanut työnantajia työpaikkavalitusten käsittelystä.
Naisten syrjintä on edelleen vakava ongelma perhe-, työ-, omaisuus-, perintö-, kansalaisuus-, avio- ja huoltajuuskysymyksissä. Naiset kokevat taloudellista syrjintää palkkauksessa, luotonannossa ja maan omistuksessa.
Koska maa on 63 prosentin Gini-kertoimella maailman epätasa-arvoisin maa, rotu on ratkaiseva asia yhteiskunnassa, jossa 10% väestöstä omistaa yli 80% varallisuudesta. Rotusyrjinnästä on raportoitu, vaikka perustuslaki kieltää syrjimästä ketään yhdellä tai useammalla perusteella, myös rodun vuoksi. Etelä-Afrikan ihmisoikeuskomissio totesi kesäkuussa 2021, että törkeä eriarvoisuus ruokkii rasismia ja rotupolarisaatiota.
Sukupuolten tasa-arvo
Seksuaalinen syrjintä työpaikalla on Etelä-Afrikassa laitonta, mutta naisten ja miesten palkkataso on edelleen epätasa-arvoinen erityisesti perinteisesti miesvaltaisilla aloilla. Marraskuussa 2020 julkaistun tilaston (Statistic South Africa’s Inequality Trends) mukaan naiset ansaitsivat samassa työssä keskimäärin 30 prosenttia miehiä vähemmän ja naisilla on myös aliedustus yksityisen ja julkisen sektorin johtotehtävissä. Väkivallan ja sovinnon tutkimuskeskuksen (Centre for the Study of Violence and Reconciliation, CSVR) vuoden 2019 raportin mukaan sukupuolten välinen epätasa-arvo jatkuu samalla, kun sukupuolittunut väkivalta ja naismurhakriisit ovat kärjistymässä, joten monen naisen ja tytön ihmisoikeudet eivät toteudu.
Työvoiman tasa-arvovaliokunta siteerasi 2020–21 vuosiraportissaan lukuja etnisestä, sukupuoli-, ikä- ja vammaissyrjinnästä kaikilla talouden sektoreilla. Vuosiraportin mukaan afrikkalaiset ja tummaihoiset naiset kokivat edelleen eniten syrjintää. Mustien taloudelliseen voimaannuttamiseen ja talouteen osallistumisen lisäämiseen tähtäävän lain (Black Economic Empowerment Act) toimeenpano on edennyt. Julkinen sektori heijastaa paremmin maan etnistä ja sukupuolivähemmistöä. Ulkomaalaisiin kohdistuva ennakkoluuloisuus on kuitenkin yleistä yhteiskunnassa ja työpaikoilla.
Työsuojelu
Valtio on asettanut asianmukaiset työterveys- ja työturvallisuusstandardit kaivosteollisuuteen mineraalivaranto- ja energiaministeriön ja muille toimialoille työministeriön kautta. Kaivosalan työsuojelulainsäädännön rikkomisesta seuraa ankaria rangaistuksia. Työnantajalle määrätään ankara sakkorangaistus tai vankeusrangaistus, jos työnantaja tuomitaan vakavasta tapaturmasta, sairaudesta tai työntekijöiden kuolemasta vaarallisten kaivosolosuhteiden vuoksi. Laki mahdollistaa sen, että kaivostarkastajat voivat milloin tahansa tulla kaivokseen haastattelemaan työntekijöitä ja tarkastamaan asiakirjoja. Laissa säädetään kaivoksen työntekijöiden oikeudesta poistua terveydelle tai turvallisuudelle vaaralliseksi katsottavasta työstä. Laki kieltää syrjinnän sellaisia kaivostyöntekijöitä kohtaan, joilla on oikeuden suoma turva ja velvoittaa kaivosten omistajat toimittamaan vuosittain työsuojelutilastoja kaivoskohtaisesti, mukaan lukien turvallisuuspoikkeamat. Vaikka Etelä-Afrikan kaivosteollisuudessa kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2000 lähtien siten, että vuonna 2019 kuolleiden määrä oli 51, kasvoi kaivoskuolemien määrä vuonna 2021 hieman, 74 kuolemaan.
Kaivosalan ulkopuolella mikään laki tai määräys ei oikeuta työntekijöitä poistumaan vaarallisiksi katsottavista työtilanteista ilman, että työntekijän työpaikka vaarantuisi, vaikkakin lain mukaan työnantaja ei voi ryhtyä vastatoimiin vaarallisia työolosuhteita ilmoittavia työntekijöitä kohtaan. Työntekijät voivat myös ilmoittaa turvattomista oloista työministeriölle, joka käyttää työntekijöiden ilmoituksia työsuojelutarkastusten priorisoinnin perusteena.
Korruptio ja lahjonta
Laissa säädetään rikosoikeudellisista rangaistuksista julkisen sektorin tuomitsemisen osalta, mutta valtio ei täytäntöön pane lakia tehokkaasti ja viranomaiset toimivat joskus korruptiivisesti ilman rankaisua. Julkisen sektorin korruptio on merkittävä heikkous rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisissa toimissa, minkä vuoksi OECD:n yhteydessä toimiva rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF, Financial Action Task Force on Money Laundering) on antanut lokakuussa 2021 Etelä-Afrikan viranomaisille 18 kuukautta aikaa parantaa kykyään jäljittää ja nostaa syytteitä rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta tai riskinä on joutua ”harmaalle listalle”.
Maankäyttöoikeudet
Etelä-Afrikan perustuslaki takaa kaikille kansalaisille tasavertaiset maaoikeudet. Perustuslain 25 §:n 5 momentin mukaan ”valtion on käytettävissään olevin resurssein kohtuullisin lainsäädännöllisin ja muin keinoin edistettävä olosuhteita, jotka mahdollistavat kansalaisten tasapuoliset maaoikeudet”. Maaoikeuksia tarkastellaan perustuslaissa turvatun omistusoikeuden yhteydessä.
Maauudistus on ollut Etelä-Afrikan hallituksen keskeinen painopiste sen siirryttyä demokratiaan 1994. Korjatakseen Apartheid-järjestelmän vääryydet, jotka mahdollistivat mustien etelä-afrikkalaisten pakkosiirrot perinteisesti ja laillisesti omistamiltaan mailta, hallinto on kehittänyt politiikkaa historiallisesti riistetyn maan palauttamiseksi ja viljelymaan uudelleen jakamiseksi. Maauudistuksen etenemättömyys on kuitenkin lisännyt kärsimättömyyden tunnetta niissä lukuisissa etelä-afrikkalaisissa, joiden keskuudessa on korkeaa työttömyyttä ja puutetta palveluista. Tämä tilanne antoi otollisen pohjan maan korvauksetonta lunastamista vaativan hallitsevan puolueen hyväksymän radikaalin poliittisen kannan nousulle ja sittemmin perustuslain 25 §:n uudistukselle. Ehdotetulla perustuslain muutoksella ei saavutettu parlamentissa kahden kolmasosan enemmistöä, mutta hallitus on kuitenkin jatkanut lunastuslakiluonnoksen valmistelua. Luonnoksessa on määritelty nimenomaiset olosuhteet, joiden vallitessa yleisen edun mukainen maanlunastus voidaan suorittaa ”korvauksetta”. Koska maaoikeuksia tarkastellaan omistusoikeuden yhteydessä, tämä mahdollisuus on herättänyt huolta Euroopan elinkeinoelämän investointivarmuuden osalta. Lunastuslakiehdotusta ei ole vielä hyväksytty parlamentissa.
Ympäristönsuojelu – liiketoimintaa
Etelä-Afrikan perustuslaissa 2 luvun 24 b §: ään on kirjattu ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintomalli (ESG) seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus saada ympäristö suojeltua nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi.” Kansallisessa ympäristölaissa vuodelta 1998(Linkki toiselle web-sivustolle.) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen todetaan, että toiminta, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, ”on ennen sen toteuttamista harkittava, tutkittava ja arvioitava ja ilmoitettava sille valtion elimelle, joka voi lain mukaan valtuuttaa, luvittaa tai muutoin sallia toiminnan toteuttaminen”. Ympäristöasioista vastaava Etelä-Afrikan ministeri tai ympäristöasioista vastaava paikallishallinnon jäsen (Provincial Member of the Executive Council, MEC), ministerin suostumuksella, ovat toimivaltaisia viranomaisia tunnistamaan toimintoja, joita ei saa aloittaa ilman toimivaltaisen viranomaisen antamaa ympäristölupaa. Toimivaltainen viranomainen ympäristövaikutusten arviointien hallinnoinnissa on ympäristöasioista vastaava paikallishallinnon jäsen, ympäristöasioista vastaava ministeri tai kaivostoiminnan osalta mineraalivaroista vastaava ministeri. Etelä-Afrikan viranomaisilla on kuitenkin haasteita ympäristönsuojelusäädösten täytäntöönpanossa ja toimeenpanossa, esimerkkinä viimeaikainen Jagersfonteinin kaivospadon muurien romahdus, joka aiheutti Vapaavaltion provinssissa mutavyörymiä, jotka johtivat ikääntyneen miehen kuolemaan, 40 ihmisen loukkaantumiseen ja yli 50 talon vaurioitumiseen.
Onko olemassa riski, että yritystoiminta kytketään valtion ihmisoikeusloukkauksiin?
Ilmoituksia hallituksen tai sen edustajien tekemistä mielivaltaisista tai laittomista surmista, erityisesti poliittisista surmista, on lukuisia. Elokuun 16.. päivä 2022 oli 10-vuotispäivä Marikana-joukkosurmalle, jossa Etelä-Afrikan poliisi ampui tappavasti 34 kaivostyöntekijää Lonmin platinakaivoksessa laittoman lakon yhteydessä ja kymmenen henkilöä kuoli joukkoampumiseen johtaneissa tapahtumissa. Gautengin ja KwaZulu-Natalin provinssien mellakoinnissa kuoli heinäkuussa 2021 yli 300 henkilöä. Suurin osa uhreista kuoli tallautumiseen, mutta epäilyjä esitettiin poliisin raakuudesta ja tiedusteluvirheistä.
On kuitenkin huomattava, että valtion kanssa liiketoimintaa harjoittavan yritys ei välttämättä kytkeydy ihmisoikeusloukkauksiin, joskin riskejä voi olla turvallisuusalalla/julkisessa valvonnassa ja puolustusalalla.
Kuinka vapaasti kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuspuolustajat voivat toimia Etelä-Afrikassa?
Perustuslaki ja laki säätävät kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, ja maassa toimii elinvoimaisia kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuspuolustajia.
Onko maalla yhteiskuntavastuuverkosto, kuten paikallinen Global Compact Network?
Etelä-Afrikassa toimii Global Compact -verkosto(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Kuinka yleistä yritysvastuuraportointi on maassa?
Monikansallisten yritysten läsnäolo maassa, erityisesti kaivos-, autoteollisuus-, rahoitus-, vakuutus- ja lakialoilla lisää yritysvastuun raportointia ja toimii esimerkkinä Etelä-Afrikan yrityksille, joista monella on myös kansainvälinen jalanjälki ja jotka joutuvat siten sisällyttämään yritysvastuun vuosiraportointiinsa.
Onko vastuullisen liiketoiminnan ja/tai kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä tai haasteita, joita suomalaisyritykset voisivat auttaa ratkaisemaan esimerkiksi ympäristöön (jätehuolto, vesi ja sanitaatio, kiertotalous), terveyteen tai koulutukseen liittyen?
Vastuullisen liiketoiminnan toteuttamista Etelä-Afrikassa vaikeuttavat useat tekijät, kuten korruptio, heikko hallinto ja postkolonialistisen Afrikan valtion historiallinen todellisuus. Täytäntöönpanon puutteeseen vaikuttaa myös sisäänrakennettu eriarvoisuus, joka johtuu alkuperäiskansan historiallisesta systeemisestä ulossulkemisesta apartheidin aikana ja luonnonvarojen käyttämistapojen kolonialistisesta perinnöstä. Yhteiskunnallinen luottamusvaje rikkoo ja heikentää integraatio- ja rikastamispyrkimyksiä. Tästä seuraa taloudellista ja inhimillistä pääomapakoa, ruokamellakoita, väkivaltaisia palvelutuotantoprotesteja, lisääntynyttä väkivaltaa ja ympäristön turmeltumista. Harkittaessa ja vastuullisen liiketoiminnan toteuttamisen strategian luomisessa yritysten on siis oltava valmiita käsittelemään Etelä-Afrikan monimutkaista historiallista taustaa ja poliittista taloutta. Luottamuksen rakentaminen on välttämätöntä ja yritysten on oltava osa yhteiskunnallista sopimusta. Eettisen hankintapolitiikan ja -käytäntöjen tulee olla linjassa mustaomisteisten pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisen ja tuen kanssa. Tällä on potentiaalia laajentaa ja syventää paikallista taloutta, mutta se toimii sillanrakentajana myös yhteiskunnalliselle luottamukselle.
Kiertotalous
Etelä-Afrikassa toimivat suomalaisyritykset pyrkivät olemaan vastuullisia yrityksiä ja toimimaan kestävällä tavalla, mikä edistää kiertotaloutta maassa. Team Finland Etelä-Afrikka on tunnistanut suomalaisyrityksille mahdollisuuksia kiertotaloussektorilla. Suomi allekirjoitti vuonna 2019 Afrikan kiertotalousallianssin peruskirjan, jossa Suomi tunnustettiin yhdeksi strategiseksi kumppaniksi Afrikan mantereen kiertotalousyhteistyölle. Etelä-Afrikan hallitus on sitoutunut jätehuoltostrategian toimeenpanoon ja haluaa olla mukana ajamassa kiertotaloutta maassa ja Afrikan mantereella, mikä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian/jätteestä energiaa (Waste-to-Energy, W2E), biomassan, vesi-energia-ruoka -yhteyden, jätteiden keräyksen ja kierrätyksen automaatioratkaisujen, kierrätyssäiliöiden sekä älyverkkojen aloilla. Etelä-Afrikan suurimmat kaupungit valmistautuvat hankkimaan sähköä itsenäisiltä sähköntuottajilta, jotta riippuvuus valtion energialaitoksesta Eskomista vähenisi. Tämä on mahdollisuus myös suomalaisille teknologiatoimittajille.
Terveys
Etelä-Afrikassa on suuri yksityinen terveydenhuoltosektori. Yksityisessä terveydenhuollossa yksityisellä sairausvakuutusalalla on vahva motivaatio terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lääkehoitojen kustannusten alentamiseksi. Yksityiset terveysvakuuttajat johtavat ennaltaehkäisevää ja kotipohjaista terveydenhuoltoa ja tarjoavat suomalaisille terveys- ja hyvinvointiyrityksille mahdollisuuden ohjata terveellisiin valintoihin sekä terveydentilan ennustamiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
Koulutus
Etelä-Afrikka käy edelleen läpi muodollisen koulutustarjonnan muutosta ja laajennusta, joiden tavoitteena on tasavertainen pääsy koulutukseen kaikille väestöryhmille. Toimialan tulosindikaattorit ovat matalat ja vain 60% ikäluokasta suorittaa peruskoulutuksen (luokka 12) ja vain 10% ikäluokasta saa korkea-asteen koulutuksen. Yksityiskouluissa on noin 10% 13 miljoonasta K12-oppilaasta ja yksityiskoulut ovat laadultaan ja hintatasoltaan erilaisia. Suomi on tavoiteltu kumppani kaikilla sekä virallisen että ei-virallisen koulutuksen koulutusasteilla, erityisesti opetussuunnitelmien ja pedagogisten lähestymistapojen uudistamisessa vastaamaan nykyistä ja tulevaa työelämäosaamista. Osa suomalaisista korkeakouluista ja yrityksistä toimii alalla ja markkinoilla. Etelä-Afrikassa toimii Team Finland Knowledge -asiantuntija, joka edistää yhteistyötä ja kaupallisia mahdollisuuksia. Vakava nuorisotyöttömyys, talouskehitys ja monipuolistamispyrkimykset edellyttävät lisää panostuksia osaamisen kehittämiseen, joka voidaan integroida Suomen painopisteisiin (Energia, kaivostoiminta, biotalous, maatalous). Suomalaisia koulutusvientiyrityksiä on jo Etelä-Afrikan markkinoilla.
Kirjoittaja: Rui Nozes, Suomen Pretorian-suurlähetystö
Lähteet:
Yhdysvaltojen ulkoministeriö: 2021 Country Reports on Human Rights Practices: South Africa, https://www.state.gov/reports/2021-country-reports-on-human-rights-practices/south-africa(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Violence Against Women in South Africa: A Country in Crisis, 2017, Centre for the Study of Violence and Reconciliation, https://www.csvr.org.za/pdf/CSVR-Violence-Against-Women-in-SA.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Statista Research Department: Mining industry fatalities in South Africa from 2000 to 2021, https://www.statista.com/statistics/702694/mining-industry-fatalities-south-africa/(Linkki toiselle web-sivustolle.), (toukokuu 2022).
Kansallinen ympäristölaki (1998), https://www.gov.za/sites/default/files/gcis_document/201409/a107-98.pdf(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Reuters: South Africa mine dam wall collapses, killing 1 and injuring 40, https://www.reuters.com/world/africa/south-africa-mine-dam-wall-collapses-killing-three-injuring-40-2022-09-11/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (11.9.2022).
Daily Maverick: ‘Horrific’ new trend of ANC political killings triggers by-elections in Joburg and KZN, https://www.dailymaverick.co.za/article/2022-06-01-horrific-trend-of-anc-political-killings-triggers-joburg-kzn-by-elections/(Linkki toiselle web-sivustolle.) (1.6.2022).
Etelä-Afrikan Global Compact -verkosto, https://globalcompactsa.org.za/.(Linkki toiselle web-sivustolle.)