USA:ssa pohditaan velan hoitoa varovaisessa optimismissa
Vuoden loppua kohti Yhdysvaltojen taloudessa on nähty piristymisen merkkejä ja odotukset ovat varovaisen optimistisia. Työttömyys edelleen kuitenkin ennätyskorkealla. Lisäksi asuntomarkkinoiden pelätään horjuttavan muuten lupaavaa kehitystä. Vuonna 2011 keskeinen kysymys on, miten liittovaltion velka saadaan kuriin.
Vuoden lopussa talousennusteita korjattu hieman ylöspäin
Vuoden loppua kohti Yhdysvaltojen talous on alkanut näyttää piristymisen merkkejä. Toisella vuo-sineljänneksellä tapahtuneen talouskasvun merkittävän hidastumisen jälkeen kolmannen vuosinel-jänneksen talousluvut palasivat takaisin kohtuulliselle kasvu-uralle. Talouskasvu oli vuositasolla 2,6 prosenttia. Ekonomistit olettavat talouden kasvun jatkuvan tasaisena, ja loppuvuoden myönteisen kehityksen seurauksena loppuvuoden ja ensi vuoden kasvuennusteita on korjattu jonkun verran ylöspäin. Vuoden 2010 viimeisen vuosineljänneksen kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 3,5 prosenttia. Ensi vuonna BKT:n kasvun ennustetaan pysyvän noin kolmessa prosentissa. Kasvu perustuu yksityisen kulutuksen piristymiseen ja yritysten investointeihin. Pelko uudesta taantumasta on siis vähentynyt.
Myönteisistä talouskasvun odotuksista huolimatta työllisyys ei kuitenkaan edelleenkään osoita kohen-tumisen merkkejä. Pikemminkin päinvastoin, sillä marraskuussa työttömyysprosentti nousi 9,8 pro-senttiin (aikaisemmasta 9,6 prosentista). Vuoden viimeisinä päivinä on tosin uutisoitu jouluviikon yllättävän alhaisista työttömyyskorvaushakemuksista, mutta sen perusteella ei kuitenkaan ole mahdollista vetää johtopäätöksiä.
Lisäksi asuntomarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Myynnissä olevia asuntoja on ennätyksellisen paljon eikä kysyntä vastaa tarjontaa. Arviolta noin 15 miljoonan asunnonomistajan asuntolaina on suurempi kuin asunnon nykyinen arvo. Asuntojen ulosmittaus on jumiutunut. Asuntosektorin pelätäänkin horjuttavan muuten kohtuullisen lupaavaa talouskehitystä.
Veropaketista sopu liberaalien vastustuksesta huolimatta
Presidentti Obama sopi joulukuun alkupuolella republikaanipuolueen edustajien kanssa mittavasta veropaketista. Sopimuksen mukaan presidentti Bushin aikana sovittujen verokevennysten voimassaoloa jatketaan kahdella vuodella eteenpäin. Osana pakettia hyväksyttiin siis pieni- ja keskituloisten verohelpotusten lisäksi myös suurituloisten (joiden tulot vuodessa yli USD 200.000 tai perheittäin yli 250.000) verohelpotukset.
Pakettiin sisällytettiin myös työntekijöiden palkkakustannusten verotuksen väliaikainen alentaminen (6,2 prosentista 4,2 prosenttiin). Pitkäaikaistyöttömien työttömyyskorvauksia jatketaan (minkä republikaanit olivat aikaisemmin blokeeranneet) 13 kuukautta. Perintöveron ylärajaksi asetettiin 35 prosenttia aikaisemmin kaavaillun 55 prosentin tilalle (siten, että ensimmäiset USD 5 miljoonaa ovat verovapaita).
Obaman tekemä sopimus sai aluksi tyrmäävän vastaanoton kongressissa demokraateilta, erityisesti edustajainhuoneessa. Obaman katsottiin antaneen liian helposti periksi republikaaneille sen sijaan, että olisi taistellut keskiluokan puolesta. Eniten paketissa kritiikkiä herättivät päätös jatkaa verohelpotuksia myös suurituloisille ja perintöveroa koskeva päätös. Liittovaltion nykyisessä budjettitilanteessa näitä päätöksiä pidettiin vastuuttomina.
Vasta-argumentit siitä, että osana pakettia turvattiin paljon demokraattien ajamia tavoitteita kuten pieni- ja keskituloisten verohelpotusten jatkaminen ja työttömyyskorvausten maksaminen, eivät menneet perille. Myöskään kaikki republikaanit eivät kannattaneet pakettia, koska nämä katsoivat paketin lisäävän liittovaltion velkaa kohtuuttomasti. Mutta kun senaatti ensin hyväksyi paketin selkeällä ääntenenemmistöllä, edustajainhuoneen demokraattien yritykset muuttaa paketin sisältöä kariutuivat. Myös edustajainhuone siunasi paketin ja presidentti Obama allekirjoitti sitä koskevan lain ennen joulua.
Yhteensä USD 858 miljardin lisäkustannuksia merkitsevää sopimusta pidetään yleisesti Obaman toisena elvytyspakettina ja sen toivotaan antavan piristysruiskeen talouteen vuonna 2011. Samalla se kuitenkin lisää liittovaltion velkaa, jonka katsottiin jo muutenkin olevan liian korkealla tasolla.
Yritykset saada liittovaltion velka kuriin jatkuvat ensi vuonna
Presidentti Obama asetti alkuvuodesta molempien puolueiden edustajista koostuvan komission, joka sai tehtäväkseen tehdä ehdotuksia siitä, miten liittovaltion velka saataisiin hallintaan. Liittovaltion velka on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa räjähdysmäisesti. Vuonna 2001 velka oli 33 prosenttia BKT:stä, kun se vuonna 2010 on 62 prosenttia BKT:stä. Kongressin budjettitoimiston (CBO) arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä velka nousee 90 prosenttiin BKT:stä, jos nykymenoa jatketaan. Kongressin demokraattijohto niin edustajainhuoneessa kuin senaatissa sitoutui ottamaan komission suositukset käsittelyyn, jos ne saavat taakseen vähintään 14 komission 18 jäsenestä. Lopulta raportti sai kuitenkin taakseen vain 11 jäsentä komission 18 jäsenestä.
Komission raportti koostuu kuudesta laajasta ehdotuksesta. Ensinnäkin raportissa ehdotetaan tiukkojen rajojen asettamista valtion harkinnanvaraisiin menoihin niin, että tehdään merkittäviä leikkauksia myös puolustusbudjettiin.
Toiseksi komissio ehdottaa kattavaa verouudistusta, jonka pohjalta veroja alennetaan, veropohjaa laajennetaan ja verokoodia yksinkertaistetaan.
Kolmanneksi tavoitteeksi asetetaan terveydenhuoltomenojen hillintä useilla eri keinoilla.
Neljänneksi pakollisia menoja esitettiin leikattavaksi mm. karsimalla maataloustukia, modernisoimalla armeijan palveluksessa olevien ja virkamiesten eläkejärjestelmää ja uudistamalla opintolainajärjestelmää.
Viidenneksi sosiaaliturvajärjestelmää ehdotetaan uudistettavan niin, että varmistetaan pitkän aikavälin maksukyky ja vähennetään köyhyyttä. Lopulta suositellaan budjettiprosessin muuttamista siten, että velka pysyy vakaalla pohjalla, kulut pysyvät kontrollissa, inflaatio mitataan tarkasti ja veronmaksajien rahat menevät sinne, minne ne kuuluvat.
Raportin mukaan näillä toimenpiteillä vähennettäisiin budjettivajetta lähes neljällä biljoonalla (trillion) dollarilla vuoteen 2020 mennessä, alennettaisiin budjettivaje 2,3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2015 mennessä, laskettaisiin veroastetta jyrkästi, varmistettaisiin sosiaaliturvan vakavaraisuus ja vakautettaisiin velka 60 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2023 mennessä ja 40 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Raportin vahvuutena on pidetty sitä, että siinä tehdään muutosehdotuksia myös sellaisilla alueilla kuten puolustusmenot, sosiaaliturva ja maataloustuet, joihin aikaisemmin ei ole tohdittu puuttua.
Koska raportti ei saanut riittävästi tukea taakseen komission jäseniltä, kongressilla ei ole velvoitetta ottaa raporttia käsiteltäväkseen. Presidentti Obama ilmoitti tutkivansa raportin suositukset tarkkaan laatiessaan ensi vuoden budjettia ja asettaessaan prioriteetteja. Lisäksi senaatissa kaksi senaattoria, toinen demokraatti ja toinen republikaani, on ilmoittanut tekevänsä ensi vuonna lakiehdotuksen komission ehdotuksia heijastellen. Tämä antaa viitteitä siitä, että komission raporttia ei ainakaan vielä olisi haudattu.
Kongressi hyväksyi 21.12.2010 USD 250 miljardin paketin, jonka avulla liittovaltion toiminnan rahoitus turvataan 4.3.2011 saakka. Paketin hyväksyminen jäi aivan viime tippaan, sillä vuorokauden vaihtuessa edellinen rahoituspaketti olisi umpeutunut ja liittovaltion toimintaa olisi jouduttu supistamaan. Nyt hyväksytty paketti mahdollistaa toiminnan jatkumisen vuoden 2010 rahoitustasolla. Paketin ulkopuolelle jää esim. terveydenhuoltouudistuksen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa koskevan lain edellyttämä lisärahoitus.
Nyt hyväksytty lyhytaikainen paketti on nähtävä osana laajempaa liittovaltion menoja koskevaa keskustelua, joka tulee väistämättä olemaan tammikuussa aloittavan kongressin agendalla. Republikaanit tulevat oletettavasti vahvemman edustuksen turvin ajamaan merkittäviä leikkauksia liittovaltion menoihin ja pyrkivät estämään mm. terveydenhuolto- ja rahoitusmarkkinauudistusten täysimääräistä toimeenpanoa.
Lisäksi kongressin käsittelyyn tulee kysymys liittovaltion velkarajan nostamisesta, jota mm. teekutsuliikkeen edustajat ovat jyrkästi vastustaneet. Liittovaltion kokonaisvelka on tällä hetkellä noin USD 13,9 biljoonaa (trillion), kun velkakatto nykyisellään on USD 14,3 biljoonaa.
Haasteista ei siis tule olemaan pulaa, mutta optimisti näkee loppuvuoden veropäätöksessä pohjan vuoden 2011 puoluerajan ylittävälle yhteistyölle.
Kuva: Mykl Roventine(Linkki toiselle web-sivustolle.), ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)