Turkki pyrkii uusiutuvan energian investointituilla hiilineutraaliksi 2033

Suomen Ankaran suurlähettiläs Ari Mäki keskusteli Turkin energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Abdullah Tancanin kanssa Turkin energiapolitiikasta, yhteistyöpotentiaalista kestävän kehityksen saralla sekä Suomen tarjoamasta energiasektorilla tammikuussa 2021. Turkin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2033 ja hiilinegatiivisuus vuonna 2050.

Suurlähettiläs Ari Mäki tapasi Turkin energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Abdullah Tancanin 29.1.2021. Mäki keskusteli tapaamisessa Turkin energiapolitiikasta, yhteistyöpotentiaalista kestävän kehityksen saralla sekä Suomen tarjoamasta energiasektorilla.

Turkin prioriteetteja ovat energiansaannin ja maakaasun saannin turvaaminen. Turkki pyrkii monipuolistamaan sähköntuotantoaan. Yksityisyritykset vastaavat 80 prosentista sähköntuotantoa ja maakaasusektorin vapauttaminen on suunnitteilla tulevina vuosina.

Tancanin mukaan Turkin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2033 ja hiilinegatiivisuus vuonna 2050. Tancan kertoi, että yrityksille ja kotitalouksille on annettu kannustimia siirtyä uusiutuvan energian käyttöön jo vuosikymmenen ajan. Turkki suunnittelee aloittavansa sertifikaattikampanjan uusiutuvan energian tuottajille ja käyttäjille vuoden 2021 loppupuolella.

Uusiutuvan vuosittaisinvestoinnit jopa 7 miljardia dollaria

Ankaran EU-delegaation helmikuussa 2021 tuottaman katsauksen mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus Turkin sähköntuotantokapasiteetista kasvoi 45 prosentista vuonna 2019 51 prosenttiin vuonna 2020. Turkin kokonaiskapasiteetin määrä on 95 GW, josta 49 GW koostuu uusiutuvasta energiasta. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden osuus itse sähköntuotannossa on tällä hetkellä vain kolmannes.

Vesi- ja tuulivoima ovat Turkin tärkeimpiä uusiutuvan energian lähteitä, mutta aurinkovoiman osuus nousi merkittävästi viime vuonna. Vuonna 2019 vain 0,2 prosenttia turkkilaissähköstä tuotettiin aurinkovoimalla, mutta vuonna 2020 aurinkosähkön osuus oli jo 4 prosenttia. Turkki on tällä hetkellä Euroopan seitsemänneksi suurin aurinkoenergian tuottaja.

Vuonna 2020 Turkki investoi n. 6,5-7 miljardia Yhdysvaltain dollaria uusiutuvaan energiaan, eli n. 90 prosenttia viime vuoden energiainvestoinneista suuntautui uusiutuviin energialähteisiin. Investointeja selittää etenkin se, että uusiutuvan energian tuotantolaitokset ovat yleensä pienempiä kuin hiili- ja kaasuvoimalat, joten niiden rakentaminen on halvempaa ja nopeampaa. Sijoittajien kiinnostus suuria voimalahankkeita kohtaan on vähentynyt viime vuosina johtuen sähkönkysynnän kasvun laskusta Turkissa. Lisäksi uusiutuvien energialähteiden tuotantolaitokset ovat usein kilpailukykyisempiä kuin voimalaitokset, jotka käyttävät tuontienergiaa kuten hiiltä tai kaasua.

Koronaviruspandemian alussa energiankysyntä Turkissa väheni merkittävästi, mikä johti sähkönhinnan laskuun. Alhaisesta hinnasta kärsivät etenkin kaasukäyttöiset voimalaitokset, koska maakaasu tuodaan ulkomailta. Pandemian alussa sähkönkysynnän ollessa alhaisimmillaan jopa kolmannes turkkilaissähköstä tuotetiin aurinko- ja tuulienergialla. Sähkönkysynnän lähdettyä uudelleen kasvuun syksyllä 2020 uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaistuotannosta väheni.

Hallituksen investointituet uusiutuvalle energialle

Turkki pyrkii tukemaan uusiutuvaan energiaan investoivia yrityksiä jatkamalla uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmäänsä (YEKDEM) kuudella kuukaudella kesäkuuhun 2021 asti. Järjestelmä tarjoaa tuotantotukea aurinko-, tuuli- ja vesivoimalaitoksille niin sanottuna syöttötariffina.

Turkki julkisti 30.1.2021 uuden uusiutuvan energian tukimekanismin. Aikaisemman tukijärjestelmän tapaan rahoitustukea myönnetään uusille tuotantolaitoksille niiden toiminnan ensimmäisen kymmenen vuoden ajan. Rahoitustukea päivitetään säännöllisesti inflaation ja valuuttakurssien kehityksen perusteella. Lisäksi Turkki kannustaa kotimaisten komponenttien käyttöön lisätuilla.

Huolimatta sijoitusten kasvusta, viivästykset uusien aurinko- ja tuulivoimaloiden tarjontakilpailuissa ovat herättäneet närää sijoittajissa. Viime vuodelle suunniteltu huutokauppa peruttiin, koska sijoittajat eivät osoittaneet riittävää kiinnostusta suuria voimalahankkeita kohtaan. Turkki vastasi sijoittajien epäluuloihin käynnistämällä pienimuotoisten aurinkovoimaloiden huutokaupan. Maaliskuussa 2021 käytävään tarjouskilpailuun on valikoitunut 74 voimalahanketta, joiden kokonaistuotanto tulee olemaan 1 000 MW.

Huutokauppojen viivästyminen on vaikuttanut myös tuulienergiainvestointeihin. Turkin energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen on siirtänyt tuulivoimaloiden ennakkolupien huutokauppaa jo kolmesti. Huutokaupattavien voimalahankkeiden kokonaistuotanto olisi n. 2 000 MW.

Yhteistyöpotentiaali energiahankkeissa

Vaikka koronaviruspandemia vähensi energiankysyntää Turkissa lyhyellä aikavälillä, energiantuotanto Turkissa kasvanee keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä etenkin väestönkasvun ja kulutustottumusten muutosten takia. Vuodesta 2002 lähtien sähkön kysyntä Turkissa on kasvanut keskimäärin 5,5 prosentin vuosivauhtia, eli nopeammin kuin missään muualla OECD-alueella. Turkin sähkökapasiteetti on nykyisin n. 90 GW.

Turkki on aktiivisesti monipuolistanut sähköntuotantoaan. Tällä hetkellä kolmannes Turkin sähköstä tuotetaan maakaasulla, viidennes kivihiilellä ja viidennessä vesivoimalla. Lisäksi Turkki rakentaa parhaillaan maan ensimmäistä ydinvoimalaa Akkuyuun ja toinen on suunnitteilla Sinopiin.

Kysynnän kasvun lisäksi Turkin energiamarkkinoiden haaste on riippuvuus tuontienergiasta. Maantieteellisesti Turkki sijaitsee strategisesti Lähi-idän ja Keski-Aasian öljyn- ja kaasuntuottajamaiden sekä Euroopan kuluttajamarkkinoiden välissä, mutta maan omat fossiiliset energialähteet ovat vähäiset. Tästä johtuen uusiutuva energia on sekä ympäristöystävällinen että geopoliittisesti varteenotettava vaihtoehto Turkille. Suomalaisella tarjoamalla voisikin olla strategisesti merkittävä rooli Turkin energiamarkkinoilla.

Teksti: Timo Sysiö, Team Finland -koordinaattori, Suomen suurlähetystö Ankara