Turkki on jo ottanut isoja askeleita kohti tietoyhteiskuntaa

Suomen malli esillä Ankarassa. Turkki on hyvällä kurssilla kohti tietoyhteiskuntaa. Tästä oltiin yhtä mieltä kun Suomen suurlähetystö ja METU -yliopisto järjestivät Ankarassa kaksipäiväisen tietoyhteiskuntakonferenssin 21.-22. marraskuuta.

Suomen suurlähetystö järjesti yhdessä turkkilaisen Middle East Technical Universityn, METU, kanssa Ankarassa kaksipäiväisen tietoyhteiskuntakonferenssin 21.-22. marraskuuta. "Knowledge economy: Experiences of Finland and Strategies for Turkey" – tapahtumassa huippuasiantuntijat esittelivät suomalaista tietoyhteiskuntamallia ja kertoivat Suomen kokemuksista. Edustettuna oli paras suomalainen asiantuntemus: filosofi, tohtori Pekka Himanen, Maailmanpankille Suomen mallista raportoineet tohtori Jorma Routti ja ETLA:n tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sekä yritysmaailman puolelta Jussi Lystimäki. Tapahtuma keräsi suuren yleisön: paikalla oli yliopistoväkeä, diplomaatteja, turkkilaisia viranomaisia ja median edustajia.

Idea tietoyhteiskuntakonferenssin järjestämisestä lähti suurlähettiläs Maria Sereniukselta. "Innostuin tietoyhteiskunta-tematiikasta kun työskentelin Suomen pääkonsulina Los Angelesissa”, Serenius kertoo. Suomi eli tuolloin tietoyhteiskuntakehityksen ja langattoman vallankumouksen kukoistusaikaa. Serenius toi innostuksensa kaksi vuotta sitten Turkkiin ja alkoi houkutella suomalaisia ja turkkilaisia asiantuntijoita yhteistyöhön. Lähetystön kumppaniksi valikoitui lopulta arvostettu METU -yliopisto, joka vastasi ohjelman viimeistelystä. Monen vuoden ideointi ja työ kantoi vihdoin hedelmää. ”Olen todella tyytyväinen siihen, että tapahtumamme oli näin onnistunut. Nyt on tärkeää ylläpitää luotuja yhteyksiä ja määrittää yhteiset intressialueet jatkotyön kannalta”, Serenius painottaa. "Turkin IT-sektorin nopea kehittyminen on jo nykypäivää", suurlähettiläs huomauttaa.

Turkista uusi taloustiikeri?

Dynaaminen ja nuorekas Turkki yllätti suomalaisasiantuntijat. ”Yllättävää oli kiinnostus Suomen malliin ja se energia, mikä täällä on”, Pekka Himanen sanoo ja kehuu keskustelun korkeaa tasoa. Turkkiin verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa ollaan Himasen mielestä kuin toisella aikakaudella, kielitaitoa myöten.

Turkilla on Himasen mukaan hyviä aineksia "tietoyhteiskunnan ensimmäiseen aaltoon", koska maa on suuri, väestö nuorta ja huippukoulutettuja on paljon. Lisäksi olemassa on innovaatiokeskuksia. Ne ovat globaalissa tietotaloudessa menestymisen edellytys, sillä jokainen joutuu itse valitsemaan omat erikoistumis- ja vahvuusalueensa. ”Turkista voidaan jo saada tietoyhteiskunnan kärkiä”, Himanen muotoilee. Puolustusteknologia ja sen alalla kryptologia voisivat hänen mukaansa käydä esimerkeiksi.

Monet suuret IT-yritykset ovat jo siirtäneet tai ovat siirtämässä toimintojaan Turkkiin. Viimeisin esimerkki lienee hollantilainen CAT Logic, joka kaavailee tutkimus- ja kehitysyksikkönsä siirtoa Intiasta Istanbuliin. Syynä ovat muun muassa suuret kulttuurierot, Turkin maantieteellinen sijainti ja yrittäjähenkisyys. Suunnitelmiakaan ei Turkista puutu: hallituksen tavoitteena on muum muassa parantaa telekommunikaatioon tarvittavaa infrastruktuuria ja tuoda kaikki kotitaloudet internetin saatavuuden piiriin.

World Economic Forum -järjestön perustaja Klaus Schwab povaa Turkista uutta taloustiikeriä, jonka asema perustuu IT-teknologian hyödyntämiseen. ”Turkki on ollut suurvalta ja varmasti tulee olemaan jatkossakin”, uskoo myös Jorma Routti. Maailmantaloudessa eletään Routin mukaan kiinnostavaa vaihetta, jossa vanhat suurvallat Intia ja Kiina ovat ottamassa uudelleen paikkansa eturivissä. Esimerkiksi Kiinassa ei kuitenkaan ole tehty isoja innovaatioita eikä maa ole vielä riittävän avoin tukemaan toisinajattelua, Routti huomioi. Euroopan unioni taas on lisäämässä panostustaan tutkimus- ja tuotekehitykseen, ja Turkki on ollut mukana unionin ohjelmissa. ”Aika onkin hyvä Turkille etsiä kumppaneita”, Routti arvioi.

Ykkösneuvoina konsensus, keskustelu ja koulutus

Suomalaiset kehottivat Turkkia sijoittamaan kattavaan ja korkealaatuiseen koulutukseen sekä tutkimus- ja tuotekehitykseen. Lisäksi yritykset, tutkimus ja osaaminen pitää myös kyetä tuomaan yhteen - Intelkin kehitettiin Kalifornian Piilaakson paikallisessa kuppilassa, Pekka Himanen muistuttaa. Laajan yhteiskunnallisen konsensuksen luomista pidetään ehdottomana tärkeänä. Samanmielisyys ei kuitenkaan saa tukahduttaa keskustelua. ”Turkissa tarvitaan konsensus, johon sisältyvät uudet eri mieltä olemisen säännöt”, kiteyttää METU:ssa sosiologiaa opettava tohtori Aykan Erdemir. ”Jos saisin tehdä yhden aloitteen, kokoaisin yhteiskunnan eri alojen ihmisiä yhteen ja veisin heidät kiertomatkalle Pohjoismaihin näyttääkseni, miten siellä ollaan eri mieltä”, Erdemir visioi. Vapaan keskusteluilmapiirin puuttuminen on uhka myös kilpailukyvylle, hän muistuttaa.

Aykan Erdemirin mielestä konferenssin paras anti oli vaihtoehtoisen yhteiskuntamallin esittäminen turkkilaisille. Suomen malli osoittaa hänen mukaansa sen, että kehityksen täytyy ja se voi tulla yhdessä hyvinvointivaltioon, sosiaaliturvaan, tasa-arvoon ja koulutukseen panostamisen kanssa. ”Toivon, että tietoisuus ja ymmärrys tästä leviävät Turkissa”, hän sanoo. ”It’s the culture, stupid”, hän kiteyttää.

Konferenssipäivien aikana kävi selväksi, että mitään yhtä mallia tietotalouteen ei ole. ”Voi ja pitääkin hypätä yli toisten läpikäymien kehitysvaiheiden”, Jorma Routti huomauttaa. ”Suomen reseptiä emme suosittele, sillä siinä pitää ensin käydä läpi vakava talouskriisi”, Routti vitsailee. Rohkeutta luopua ja purkaa vanhoja rakenteita täytyy sen sijaan olla. ”Laman jälkeen Suomessa alettiin sijoittaa tulevaisuuteen”, Routti muistuttaa. Toisaalta Turkki on läpikäynyt saman koitoksen kuin Suomi, sillä vuonna 2001 maa vajosi syvään talouskriisiin. Talous toipui kuitenkin niin huippukuntoon, että juuri sitä voi pitää Turkin menestystarinana.

Onnistunut tapahtuma vaatii aikaa, rahaa ja pitkää pinnaa

Tietoyhteiskuntakonferenssi oli Ankaran suurlähetystölle Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkitapahtuma. Tie menestyksekkääseen konferenssiin oli työläs. Yksi vaikeimmista asioista oli oikean fokuksen löytäminen, sillä teema oli laaja. Tapahtuman toteutus vaati myös apuvoimia. "Ilman yrityselämän apua konferenssin toteuttaminen olisi ollut meille lähes mahdoton tehtävä", kiittelee käytännön järjestelyistä lähetystössä vastannut lähetystösihteeri Veli-Pekka Kaivola. Sponsoreiksi saatiin lopulta Nokia Communications ja Nokia Networks sekä TeliaSonera ja TeliaSonera Finland. Turkkilaisia sponsoreita olivat puolustusteollisuudelle tietokoneohjelmia valmistava huippumoderni Havelsan ja Ankara Hilton -hotelli.

Suomen suurlähetystö, Ankara