Tanskan talouden tilanteesta keväällä 2022
Tanskan talous on ollut koronapandemian jälkeen vahvassa noususuhdanteessa. Valtionvelka on alhaisella tasolla ja työttömyys alhaisin 13 vuoteen. Maailmanlaajuiset toimitusongelmat ja korkeaa inflaatio luovat kuitenkin epävarmuutta. Yritysten kasvua on jo pitkään hillinnyt pula työvoimasta, materiaaleista ja raaka-aineista. Ukrainan sota tulee vaikuttamaan Tanskan talouskehitykseen muun muassa nousevien energianhintojen kautta.
Tanskan talous on ollut koronapandemian jälkeen noususuhdanteessa – maan bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,9 %. Valtiovarainministeriö toteaa 12.5.2022 julkistamassaan katsauksessa(Linkki toiselle web-sivustolle.), että Ukrainan sota tulee vaikuttamaan Tanskan talouskehitykseen muun muassa nousevien energianhintojen kautta. Maailmanlaajuiset toimitusongelmat ja korkeaa inflaatio luovat myös epävarmuutta.
Tanskan taloudella on kuitenkin vahvat lähtökohdat; työllisyys on ennätyskorkealla ja työttömyys on alhaisin 13 vuoteen. BKT:n odotetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2022 ja 1,9 % vuonna 2023.
Inflaation odotetaan pysyvän korkealla tasolla koko loppuvuoden ajan. Tanskan tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli huhtikuussa 6,7 % verrattuna viime vuoden huhtikuuhun. Inflaatio ei Tanskassa ole ollut korkeammalla tasolla lähes neljäänkymmeneen vuoteen.
Tanskan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna pandemiaa edeltävälle, vuoden 2019 tasolle. Tanskan EMU-velka vuoden 2021 lopussa oli Tanskan kansallispankin mukaan 41 % BKT:sta ja siten Euroopan matalimpia.
Työttömyys oli 2,5 % huhtikuussa. Kyseessä on alhaisin työttömyys sitten kesäkuun 2008. Uusia työllisiä oli Tanskassa 116.000 verrattuna pandemiaa edeltävään ajanjaksoon. Myönteisen työllisyyskehityksen odotetaan tänä vuonna pysähtyvän, mutta työllisyys jäänee silti viime vuotta korkeammalle tasolle ennätyskorkean lähtötason ansiosta. Työllisyys lähti kasvuun yhteiskunnan avautuessa alkutalvesta. Viimeisistäkin pandemian aikaisista rajoituksista luovuttiin alkukevään aikana.
Työttömyyden odotetaan lähtevän tänä vuonna kasvuun. Lähtötason ollessa alhainen, jää työttömyys todennäköisesti matalammalle kuin pandemiaa edeltävällä ajanjaksolla. Työllisyyden odotetaan kasvavan 86.000 henkilöllä vuosina 2022 ja 2023. Joulukuussa 2021 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 30.000. Pandemian aikaiset huolet pitkäaikaistyöttömien määrän kasvusta eivät siis ole toteutuneet.
Vienti ennätyslukemissa vuonna 2021
Tanskan kokonaisvienti kasvoi 15,3 % vuonna 2021 edeltävään vuoteen verrattuna. Koronapandemialla oli jonkin verran vaikutusta vuoden 2020 vientilukuihin, mutta myös vuoteen 2019 verrattuna kokonaisvienti nousi 8 %:lla. Sekä tavaroiden että palveluiden vienti nousi vuonna 2021. Tavaravienti kasvoi lähes 15 % vuoteen 2020 verrattuna. Palveluvienti kasvoi tätäkin enemmän, eli 16 %.
Tanskan vienti on perinteisesti ollut vähemmän herkkä suhdannevaihteluille, sillä se on keskittynyt muun muassa lääkkeisiin, elintarvikkeisiin ja tuulivoimakomponentteihin, joiden kysyntä on ollut tasaista. Viime vuodet ja kuukaudet ovat kuitenkin osoittaneet, että Tanskakaan ei ole suojassa maailmantalouden muutoksilta.
Ukrainan sodan arvioidaan vaikuttavan negatiivisesti Tanskan vientinäkymiin. Sotaa edeltävät luvut olivat vielä ennätyskorkealla tasolla (vienti kasvoi helmikuussa 1,4 % tammikuuhun verrattuna). Ukrainan sota on kuitenkin alkanut horjuttaa viennin perustaa, toteaa Tanskan elinkeinoelämän keskusliitto DI, joka arvelee viennin hidastuva lähitulevaisuudessa. Taustalla ovat mm. materiaalipula, hintojen nousu, epävarmuus, sanktiot ja aiempaa hitaampi talouskasvu.
Sota on nostanut energian ja hyödykkeiden hintoja ja aiheuttanut yleistä epävarmuutta, mikä tarkoittaa, että kasvunäkymät useilla Tanskan vientimarkkinoilla Euroopassa ovat kärsineet. Yritysten kasvua on jo ennen Ukrainan kriisiä hillinnyt pula työvoimasta, materiaaleista ja raaka-aineista.
Ukrainan ja Venäjän markkinoiden yhteenlaskettu arvo Tanskan viennille ei yksinään ole tarpeeksi merkittävä, jotta kokonaisviennin iso kuva kärsisi. Vuonna 2021 Tanskan vienti Venäjälle oli 15,1 miljardia Tanskan kruunua (n. 1 % kokonaisviennistä). Vienti Ukrainaan oli 4,4 miljardia kruunua (n. 0,35 % kokonaisviennistä).
Korkea inflaatio kurittaa kotitalouksia
Kotitaloudet ja julkinen talous ovat Tanskassa hyvin varautuneita mahdolliseen taloustaantumaan, sillä työllisyystilanne on hyvä ja monille kotitalouksille on kertynyt pandemian ajalta säästöjä. Kotitalouksille Ukrainan kriisi on näkynyt mm. nousevina elintarvike-, polttoaine- ja lämmityskustannuksina. Kuluttajien luottamus talouteen oli toukokuussa -22,4, joka on alhaisin lukema sitten vuoden 1988. Viimeisimmän kuuden kuukauden keskiarvo kuluttajaluottamuksen osalta on -7,4.
Pitkät asuntolainojen korot ovat Tanskassa nousseet vuodessa 0,5 %:sta 4 %:iin. Odotettavissa olevat maltilliset palkankorotukset ja voimakas inflaatio yhdessä alentavat palkansaajien reaalituloja, mikä tulee hillitsemään asuntomarkkinoita, yksityistä kulutusta ja talouden yleistä kasvua.
Helmikuussa 2022 hallitus ilmoitti tukipaketista energiahintojen noususta pahiten kärsiville kotitalouksille. Kyseessä on 6.000 kruunun veroton kertaluontoinen tukisumma per kotitalous (tuen saamisen edellytyksenä alle 650.000 kruunun vuositulot), yhteensä n. 2 mrd. Tanskan kruunua. Tämän lisäksi sovittiin myös 250 miljoonan kruunun tukisummasta, jolla tuetaan siirtymää pois fossiilisista lämmönlähteistä. Kotitalouskohtaisen tuen saamisen edellytyksenä on myös se, että koti sijaitsee pääosin kaasuvoimaloilla toimivalla kaukolämpöalueella tai se, että talossa on kotitalouskohtainen kaasulämmitys. ”Lämpöshekiksi” nimetty tukipaketti katetaan kuluvan vuoden budjetista. Hallitus ei toistaiseksi ole ilmoittanut uusista yrityksille tai kansalaisille tarjottavista verohelpotuksista tai muista tuista.
Inflaation odotetaan Tanskassa hidastuvan vuoden 2022 korkeista luvuista noin 2 % tasolle vuonna 2023. Valtiovarainministeriön arvion mukaan inflaatio hidastunee mm. energian hintojen oletetun las-kun myötä. Myös globaalien toimitusketjujen häiriöiden aiheuttaman hintapaineen odotetaan vähitellen laantuvan. Lisäksi keskuspankit tulevat kiristämään rahapolitiikkaansa varmistaakseen, että inflaatio saadaan takaisin noin kahden prosentin tavoitteeseen, ministeriö toteaa. Paluuta nollainflaation aikoihin ei kuitenkaan ole näkyvissä.
Teksti: Veera Weisdorf, neuvonantaja, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina