Tanskan suurin yritys Mærsk tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä
Meriliikenteen globaali jättiläinen, tanskalainen A.P. Moller – Maersk -varustamo ilmoitti 12. tammikuuta 2022 asettaneensa liiketoiminnalleen aiempaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet. Tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä. Aiempana tavoitteena oli hiilineutraalius vuonna 2050.
Välietappina päästötavoitteisiin on vuosi 2030, johon mennessä tullaan tekemään merkittäviä suoria ja välillisiä päästövähennyksiä kaikissa Mærskin toiminnoissa. Tavoitteena on alan johtajuus asiakkaille tarjottavien vihreiden ratkaisujen osalta - koko toimitusketjussa.
Tavoitteiden aikaistaminen seuraa myös asiakkaiden asettamia vaatimuksia: yli puolella yhtiön 200 suurimmasta asiakkaasta on omat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet toimitusketjuilleen.
Yhtiöllä on seuraavat tavoitteet hiilineutraaliuden osalta:
2023
- Ensimmäisen hiilineutraalin aluksen vesillelasku
2030
- Viiden miljoonan tonnin vuosittaiset hiilidioksidipäästöjen vähennykset vuoteen 2030 mennessä
- Merirahti: 25 % kaikesta rahdista kuljetetaan vihreillä polttoaineilla*
- Lentorahti: Vähintään 30 % rahdista kuljetetaan kestävillä lentopolttoaineilla (SAF)
- Meriliikenne: noin 50 % vähennys kasvihuonepäästöjen hiili-intensiteetissä
- Terminaalit: 70 % absoluuttinen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys
- Sopimuslogistiikka (varastot) ja kylmäketjut: vähintään 90 % vihreitä toimintoja (SBTi Scope 1 & 2)
- Maakuljetukset: alan johtajuus vihreässä rahtiliikenteessä - tavoitteet asetetaan vuoden 202 aikana
2040
- Nettonollapäästöt koko liiketoiminnassa ja kaikilla aloilla SBTi(Linkki toiselle web-sivustolle.)-järjestelmän mukaisesti.
* Vihreillä polttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita tai energian muotoja, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaiset tai erittäin alhaiset elinkaaren aikana.
Mærskin ja muun meriliikenteen merkitys Tanskan taloudelle on huomattava
Mærskin aluksilla kuljetetaan noin 15% kulutustavaroiden toimituksista maailman merillä. Joka viides Euroopan ja Aasian välillä kulkeva kontti kuljetetaan Mærskin laivoissa. Meriliikennöinnin merkitys on valtava Tanskan kokonaisvientiä tarkasteltaessa. Merenkulun palvelut ovat suurin yksittäinen vientisektori, jonka osuus kokonaisviennistä oli n. 20 % vuonna 2020.
Tanskan palveluviennille meriliikenteellä on vielä suurempi merkitys, sillä noin puolet Tanskan palveluviennin kokonaismäärästä liittyy meriliikenteen palveluihin. Näiden vienti vuonna 2020 oli 237,6 mrd. kruunua (32 mrd. euroa). Kasvua koettiin myös koronapandemian aikana kansainvälisten tavarakuljetusten lisääntyneen kysynnän takia. Alan merkitystä voidaan tarkastella myös työllisyyden kautta; se työllistää suoraan tai välillisesti lähes 100.000 henkilöä tai n. 3,4 % kaikista työllisistä.
Tanska pyrkii edistämään meriliikenteen viherryttämistä sekä kansallisesti että kansainvälisesti
Tanskassa operoivien alusten päästöt ovat kasvaneet 25 %:lla vuodesta 2014. Kehitys on samansuuntainen kansainvälisellä tasolla ja johtuu pääasiassa globaalin kaupan kasvusta. Kuljetussektorin viherryttäminen, johon sisältyy meriliikenteen lisäksi myös raskas liikenne ja lentoliikenne, on nostettu prioriteetiksi Tanskan hallituksen vuonna 2020 julkaisemassa vihreiden ratkaisujen tutkimusstrategiassa. Lisäksi hallitus aikoo vuoden 2023 aikana esitellä aloitepaketin, jonka avulla tie- ja meriliikenteessä käytettävien ympäristöystävällisten polttoaineiden markkinoita voidaan kehittää.
EU-tasolla päästöjä pyritään leikkaamaan Fit for 55(Linkki toiselle web-sivustolle.) -paketin kautta, johon sisältyy muun muassa aloite päästökaupan laajentamisesta merenkulkuun. Tanska aikoo tukea aloitetta, sillä se pitää päästökauppaa keskeisenä EU:n ilmastopolitiikan instrumenttina. Päästökauppajärjestelmän vahvistaminen ja yhtenäisemmän hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu on Tanskan mukaan tärkeää, jotta EU:n päästötavoitteet voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.
Kansainvälisellä tasolla Tanska on yhdessä Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Norjan, Global Maritime Forumin ja Mærsk Mc-Kinney Møller Center for Zero Carbon Shippingin kanssa lanseerannut julkisyksityisen yhteistyön meriliikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Zero-Emission Shipping Mission(Linkki toiselle web-sivustolle.) -kumppanuuden tavoitteena on tuoda kansainvälisille vesille kaupallisesti kannattavia, päästöttömillä polttoaineilla kulkevia aluksia, tehostaa päästöttömien polttoaineiden tuotantoa, sekä rakentaa niillä kulkeville aluksille soveltuvaa satamainfrastruktuuria. Päämääränä on, että 5% kansainvälisestä aluskannasta voisi kulkea päästöttömillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä, ja että vähintään 200 näistä aluksista käyttäisi päästöttömiä polttoaineita ensisijaisena polttoaineenaan suurimmilla kaupallisilla väylillä.
Lisätietoa:
- Sustainability at Mærsk: https://www.maersk.com/about/sustainability(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- Mærskin tiedote(Linkki toiselle web-sivustolle.) 2040 ilmastotavoitteista
- Tanskan hallituksen ilmasto-ohjelma 2021(Linkki toiselle web-sivustolle.) (tanskaksi)
- Tanskan vihreä tutkimusstrategia 2020(Linkki toiselle web-sivustolle.) (tanskaksi)
A.P. Møller – Mærsk
- A.P. Møller – Mærsk on liikevaihdoltaan (224 mrd. DKK vuonna 2021) Tanskan suurin yritys ja rahtiliikenteen globaali markkinajohtaja. Mærsk on maailman suurin rahtilaivavarustamo sekä laivaston koolla (740 alusta), että konttiliikenteen perusmittayksiköllä, eli TEU-määrällä mitattuna.
- Yrityksen perusti Arnold Peter Møller vuonna 1904. Hän johti yhtiötä vuoteen 1965, 88-vuotiaaksi asti. Møllerin poika Mærsk McKinney-Møller pysyi johdossa 90-vuotiaaksi, vuoteen 2003 saakka. Yrityksen nykyinen toimitusjohtaja Søren Skou aloitti tehtävässä vuonna 2016.
- 1960- ja 1990-luvuilla Mærsk toimi monella eri alalla. Se oli rahtiliikenteen lisäksi mukana muun muassa lentoyhtiössä, öljyn- ja kaasunporauksessa, sekä vähittäiskaupassa. Vuonna 2016 Maersk ilmoitti strategisesta päätöksestä siirtyä monialayrityksestä puhtaasti kuljetus- ja logistiikkayritykseksi. Tällöin yhtiö jaettiin kahtia erillisiksi rahti- ja energiayhtiöiksi. Mærsk Oil myytiin ranskalaiselle Total -öljy-yhtiölle vuonna 2017.
Teksti: Veera Weisdorf ja Julia Grönholm, Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina