Tansanian verotulot kasvavat kohisten
Haasteita Tansanian verokehityksessä silti riittää. Keskeiset ongelmat ovat kapea veropohja, mittavat verohelpotukset ja epävirallinen talous.
Tansanian veroviranomaisen mukaan Tansanian kotimaiset verotulot lähes kuusinkertaistuivat vuosina 2000–2010. Verovuonna 2000/2001 verotulot olivat 834,8 miljardia shillinkiä, mutta vuonna 2009/2010 jo 4 800 miljardia shillinkiä. Vuodelle 2010/2011 on budjetoitu lisäystä 6 176 miljardiin.
Vuoden 2009/2010 verokertymä oli 15,7 prosenttia BKT:stä ja noin 58 prosenttia budjetista. Kuluvalle vuodelle verokertymän oletetaan nousevan 17,6 prosenttiin BKT:stä (57 prosenttia budjetista) ja vuoteen 2014/2015 mennessä 21,8 prosenttiin BKT:stä ja 72 prosenttiin budjetista.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan Tansanian veropotentiaali vuonna 2008 oli 20,9 prosenttia BKT:stä – todellinen kertymä oli 71,6 prosenttia potentiaalista. Tässäkin on tapahtunut selvää kehitystä. Vuonna 2001 Tansania keräsi vain 48,5 prosenttia potentiaalista, vuonna 2005 54,4 prosenttia.
Verotulojen jakautuminen eri verojen kesken
Tärkeimmät verotulon lähteet ovat koko 2000-luvun olleet arvonlisävero, tulovero ja valmisteverot. Rahamääräisesti ALV-tulot ovat kasvaneet 2000-luvulla eniten, keskimäärin 23 prosenttia vuodessa, vaikka niiden suhteellinen osuus koko verokertymästä onkin vähentynyt vuoden 2005 jälkeen.
Tuloverojen kasvu perustuu vahvaan talouskasvuun, suurien veronmaksajien lukumäärän lisääntymiseen, verohallinnon tehostumiseen ja virkamiesten palkkojen nousuun.
Tansanian veroviranomaisella on toimisto kaikissa maan 23 läänissä ja 3 413 työntekijää (2008), joista valtaosa kotimaisessa verotuksessa ja tullissa. Tansaniassa on 0,05 verovirkailijaa 1 000 asukasta kohden. Maailman keskiarvo on 0,82 ja Saharan eteläpuoleisen Afrikan 0,037.
Vuodesta 2010 lähtien arvonlisävero on 18 prosenttia, tulovero vaihtelee 14 prosentin (noin 70 €/kk) ja 30 prosentin (360 €/kk tai yli) välillä. Pääomatuloista maksimiveroprosentti on 30, joka on alennettu vielä 25 prosenttiin kolmeksi vuodeksi niille firmoille, jotka ovat listautuneet Dar es Salaamin pörssiin.
Luonnonvarojen käytön verottaminen puutteellista
Tansania on luonnoltaan ja luonnonvaroiltaan rikas maa. Valtion tulot näistä rikkauksista ovat kuitenkin olleet vähäiset, vaikka niitä on hyödynnetty. Esimerkiksi laittomat metsähakkuut on tunnustettu ja laajamittainen ongelma.
Toinen keskeinen puutteellisesti hyödynnetty sektori on kaivannaisteollisuus. Tuore kaivoslaki (2010) määrittelee rojaltit mineraalien bruttoarvosta seuraavasti: metallit ja kulta 4 prosenttia, jalokivet 5 ja 6 prosenttia, uraani 7 prosenttia.
Tuore, 13 suurimman kaivos- ja kaasuyrityksen maksamia veroja tarkastellut Extractive Industries Transparency Initiative -raportti paljastaa, että näiden yritysten työntekijöiden maksamat tuloverot palkasta (35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ovat kaksi kertaa enemmän kuin mineraaleista saadut rojaltit (17 miljoonaa)!
Kaivosyritysten pitäisi myös maksaa kunnille 0,3 prosenttia liikevaihdostaan, mikä varsinkin isojen yritysten ja kaivosten kohdalla olisi huomattava tulonlähde kunnille. Nämä firmat ovat kuitenkin onnistuneet neuvottelemaan Tansanian energia- ja mineraaliministeriön kanssa sopimuksen, jonka mukaan ne maksavat vain 200 000 dollaria vuodessa.
Lehdistön tietojen mukaan kaivosyritysten verohelpotuksista käydään parhaillaan neuvotteluja. Saman asian on nostanut esiin myös IMF neuvotteluissaan Tansanian hallituksen kanssa.
Verotulojen lisääminen luonnonvarojen kestävällä käytöllä on myös yksi Tansanian tuoreen köyhyydenvähentämissuunnitelman prioriteeteista. Verojärjestelmää ja verotuloja ei kuitenkaan ole sisällytetty tuoreeseen budjettituen seurantakehikkoon.
Kuntien veronkannossa kehitettävää
Valtion veroviranomaisen lisäksi Tansanian kunnilla veronkanto-oikeus, mutta sen osuus kokonaisveronkannosta on vain pari prosenttia, ja oman veronkannon osuus kuntien tuloista noin 7 prosenttia.
Kuntien verotuloista tärkeimmät ovat “service levy” (yrityksille 0,3 prosenttia yli 20 miljoonan shillingin liikevaihdosta) ”produce cess” (5 prosenttia maataloustuotteiden myyntihinnasta) sekä erilaiset luvat. Kiinteistövero olisi varsinkin kaupungeissa merkittävä lisätulojen lähde. Vuodesta 2009 lähtien veroviranomainen on auttanut kuntia kiinteistöverojen keräämisessä.
Maataloustuotteiden verotuksen mielekkyydestä on keskusteltu Tansaniassa useampaan otteeseen. Monet ovat sitä mieltä, että se on tuloihin nähden suhteettoman kallis hallinnoida, altis väärinkäytöksille ja rasittaa varsinkin pienviljelijöitä. Korvaavan järjestelmän puuttuessa vero on kuitenkin säilynyt.
Kuntien verotuloja vähentävät myös väärinkäytökset kuntatasolla. Tuoreen valtion tilintarkastajan raportin mukaan 48 kunnassa oli kateissa yhteensä 948 kuittivihkoa maksetuista veroista ja 43 kunnassa verotuloja on jäänyt tilittämättä kuntien tileille yhteensä 1,4 miljoonan euron edestä.
Liian vähän verotettavia ja liikaa helpotuksia
Tansanian verokehityksen keskeiset haasteet ja ongelmat ovat kapea veropohja ja mittavat verohelpotukset, joiden arvioidaan aiheuttavan valtaosan todellisen ja potentiaalisen verokertymän välisestä erosta.
Tansaniassa on rekisteröityjä veronmaksajia 400 000, joista 400 on niin sanottuja isoja veronmaksajia, lähinnä yksityistettyjä valtion yrityksiä ja monikansallisia yrityksiä. Veroviranomaisen mukaan 39 isointa veronmaksajaa vastaa 80 prosentista kaikista verotuloista. Valtaosa tansanialaisista ei maksa veroja – maassa ei ole verojenmaksukulttuuria.
Toinen keskeinen ongelma on epävirallinen talous, jonka osuus BKT:sta on huomattava (arviolta 60 prosenttia vuonna 2003) mutta josta saadut verotulot ovat vähäiset. Veropohjan laventamisen ja epävirallisen sektorin verottamisen keskeisenä haasteena on luotettavan henkilötunnistejärjestelmän puuttuminen. Sellainen on kuitenkin valmisteilla osana köyhyydenvähentämissuunnitelmaa.
Vaikka Tansanian hallitus pyrkii lisäämään verotulojaan, on se ainakin toistaiseksi ollut haluton puuttumaan kaikkein isoimpaan ongelmaan eli verohelpotuksiin, joista hyötyy lähinnä eliitti. Verohelpotusten arvioidaan olevan arvoltaan 20 prosenttia kaikista verotuloista.
IMF:n arvion mukaan Tansania menettää verohelpotuksissa 1,23 miljardia dollaria verotuloja vuosittain (6 prosenttia BKT:stä). Verohelpotuksia on myöntänyt eniten (48 prosenttia) Tanzania Investment Centre, joka on vapauttanut yrityksiä muun muassa tuontitulleista ja ALV:sta.
Myös erilaiset vientiteollisuus- ja erityistalousalueet ovat saaneet paljon verovapauksia.
IMF:n selvityksen mukaan verohelpotukset eivät kuitenkaan ole ulkomaisille yrityksille merkittävä houkutteleva tekijä, vaan ne lähinnä vääristävät kilpailua ja johtavat verotulojen vähenemiseen. Erityistalousalueet ovat kuitenkin edelleen korkealla Tansanian prioriteettilistalla ja uusia alueita on suunnitteilla niin mantereelle kuin Sansibarille.
Sekä IMF että Maailmanpankki ovat kritisoineet Tansanian hallituksen haluttomuutta tehdä verouudistuksia. Instituutiot korostivat verouudistusten merkitystä kommentoidessaan Tansanian tuoretta köyhyydenvähentämissuunnitelmaa, ja pitävät niiden puutetta suunnitelman yhtenä keskeisenä heikkoutena.
Kehitysyhteistyö on myös identifioitu yhdeksi keskeiseksi haasteeksi tarpeellisten verouudistusten tiellä. Tansania on pitkään ollut yksi isoimpia kehitysavun saajia, mikä on osaltaan vaikuttanut eliitin haluttomuuteen maksaa veroja, eli veromoraalin rappeutumiseen.
Ilmainen raha on myös mahdollistanut valtion menojen huomattavan lisäämisen, ilman että keskeisiin omiin tulolähteisiin on tarvinnut tehdä muutoksia.
Muita haasteita ovat tietotekniikan tehokas ja strateginen hyödyntäminen, verohallinnon kehittäminen, korruption kitkeminen verohallinnosta sekä päällekkäisten alueellisten integraatioprosessien harmonisointi.