Tampere kohtasi Kantonin: esimerkki toimivista ystävyyskaupungeista
Kaupunkien välinen ystävyystoiminta saattaa kuulostaa Suomessa nostalgiselta mutta ystävyyskaupunkisuhteella on Kiinassa on merkitystä. Hyvin hoidettu ystävyyskaupunkisuhde voi tuoda merkittävää etua kaupungin talouselämälle. Kiinalaiset arvostavat henkilökohtaisella tasolla luotuja suhteita ja pitkäaikaisia tuttavuuksia. Käytännössä tämä merkitsee erilaisten valtuuskuntien vierailuja, säännöllistä vierailuvaihtoa ja konkreettisia hankkeita. Suomella ei ole pienenä maana varaa olla käyttämättä kaupunkiyhteistyötä taloussuhteiden edistäjänä Kiinassa.
Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja 15 hengen tamperelaista talouselämää edustava delegaatio vieraili Tampereen kiinalaisessa ystävyyskaupungissa Kantonissa lokakuussa 2011. Matkan tarkoituksena oli edistää tamperelaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Etelä-Kiinassa.
Vierailu oli ensimmäinen liiketoiminnan edistämismatka Tampereelta Kantoniin. Matkaan osallistui kymmenkunta tamperelaista, lähinnä pk –alan yritystä. Yritykset edustivat energiasektoria, bioteknologialaa ja erilaisissa laite- ja ohjelmistotuottajia. Matkalle osallistui myös Tampereen Kauppakamarin, Pirkanmaan ELY –keskuksen ja Finnveran edustajia.
Pormestari Nieminen tapasi matkallaan Kantonin kaupungin johtoa ja osallistui seminaariin ”Tampere meets Guangzhou. From sister city friendship to partnership in business”. Vierailukohteisiin kuuluivat muun muassa Kantonin messut ja yrityskäyntejä. Yritysvaltuuskunta tapasi myös potentiaalisia liikekumppaneita. Tampere ja Kanton solmivat ystävyyskaupunkisuhteen 2008 mutta yhteistyötä kaupunkien välillä oli tehty jo 1990 –luvulta lähtien. Suhteita Tampereen ja Kantonin välillä on ylläpidetty paitsi kaupungin johdon niin myös virkamiestasolla ja erilaisten delegaatioiden avulla.
Kaupunkien välinen ystävyystoiminta saattaa kuulostaa Suomessa nostalgiselta mutta ystävyyskaupunkisuhteella on Kiinassa on merkitystä. Hyvin hoidettu ystävyyskaupunkisuhde voi tuoda merkittävää etua kaupungin talouselämälle. Julkinen valta, kaupungin johto ja virkamiehet, tuovat arvovallan ja viitekehyksen, jonka puitteissa yritysten on helpompi toimia. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa kaupungin johto on tiiviisti mukana.
Kiinalaiset arvostavat henkilökohtaisella tasolla luotuja suhteita ja pitkäaikaisia tuttavuuksia. Käytännössä tämä merkitsee erilaisten valtuuskuntien vierailuja, säännöllistä vierailuvaihtoa ja konkreettisia hankkeita. Ystävyyskaupunkisuhde vaatii resursseja, jotta suurin mahdollinen hyöty. Tällä hetkellä suomalaisten ja kiinalaisten kaupunkien välillä on yli 30 ystävyyskaupunkisopimusta. Tampereen ja Kantonin ystävyyskaupunkisuhde on hyvä esimerkki toimivasta ystävyyskaupunkisuhteesta joita Kiinassa onneksi on useita.
Kaupunkien ei tarvitse jäädä yksin yksin suhteittensa ylläpidossa. Kiinassa on ollut jo pitkään monia suomalaisia toimijoita. Suurlähetystön ja kolmen pääkonsulaatin, Kantonin, Shanghain ja Hong Kongin ohella niin eri julkisten organisaatioiden toimintoja Kiinassa koordinoivalla FinNode -verkostolla kuin esim. Finprolla, Tekesillä, VTT:llä, Invest in Finlandilla, FECC:llä, Greater Helsinki Promotionilla ja Jykesillä on toimipisteensä Kiinassa, pääosin Shanghaissa tai Pekingissä. Näissä organisaatioissa on valmiina tarjolla Kiina –tietämystä ja Kiina–osaamista. Yhteistyö näiden Kiinassa jo olevien ja asiantuntevien toimijoiden kanssa on suomalaisille kaupungeille ja yrityksille kullanarvoinen etu.
Ystävyyskaupunkisuhde toimii usein pään avaajana Kiinaan ei vain oman kaupungin yrityksille vaan myös muille suomalaisille yrityksille. Toimivat ystävyyskaupunkisuhteet tuovat omalta osaltaan hyötyä koko Suomen teollisuudelle. Kiinan markkinat ovat valtavat ja ne kasvavat koko ajan. Suomalaisten yritysten ei tarvitse kilpailla keskenään, markkinoita riittää.
Taloudellisten etujensa edistäjänä Suomella ei ole pienenä maana varaa olla käyttämättä sellaisia jo valmiina olevia yhteistyörakenteita ja yhteistyöinstrumentteja Kiinassa kuten asiantuntevat toimijat ja ystävyyskaupunkisuhteet. Saatujen kokemusten mukaan eri toimijoiden tiiviillä kansallisella Suomi- yhteistyöllä saadaan parasta tulosta aikaan.
.
.