Talouskuri elvyttää Turkkia kasvuun
Turkin talous näyttää elpyvän yllättävän nopeasti maailmantalouden kriisistä. Kurinalaisen talouspolitiikkan ansiosta Turkin suhdannevaihtelukestävyys on vertaismaita parempi. Talouskasvuennuste vuodelle 2010 on 3,5 - 5 prosenttia. Euroopan talouden elpyminen on Turkille ensiarvoisen tärkeää. EU on maan tärkein kauppakumppani ja EU:sta tulee 75 prosenttia suorista ulkomaisista investoinneista Turkkiin. Turkki on Suomen seitsemänneksi suurin vientikohde ETAalueen ulkopuolella.
Turkin hallituksen viime vuosien kurinalaisesta raha- ja talouspolitiikasta huolimatta Turkin talous kärsi pahoin vientimarkkinoiden hyytymisestä maailmantalouden kriisin seurauksena. Kun kotimainen kysyntä samalla romahti kymmenisen prosenttia, joutui liberaalia talouspolitiikkaa menestyksekkäästi harjoittanut ja lukuisia uudistuksia hallituskautensa alkuvuosina tehnyt AK-puolue uuden tilanteen eteen. Usko Turkin suhdannevaihtelukestävyyteen ja hallituksen kykyyn kestää sen aiheuttamat paineet joutui koville niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin toimijoiden silmissä.
Pitkään yli seitsemän prosentin talouskasvusta nauttineen Turkin talouskasvun hiipumisesta alkoi näkyä merkkejä jo vuonna 2007, jolloin talouskasvu jäi 4,5 prosenttiin. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä bruttokansantuote romahti peräti 14,7 prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä talous kääntyi kuitenkin jopa kuuden prosentin kasvuun pienentäen koko vuoden kansantalouden supistumisen 4,7 prosenttiin. Tälle vuodelle Turkkiin ennustetaan 3,5-5 prosentin talouskasvua.
Lähes vuosikymmenen jatkunut kurinalainen talouspolitiikka alkoi kantaa hedelmää keväällä 2010, jolloin niin kotimaiset kuin kansainväliset asiantuntijat alkoivat korjata Turkin vuoden 2010 kasvuennusteita myönteisemmiksi. Turkin valtion virallinen ennuste vuoden 2010 talouskasvulle on 3,5 prosenttia, jonka perusteella myös budjetti on tehty. Viime aikojen arvioiden mukaan näyttää kuitenkin siltä, että talous tulee kasvamaan hieman ennustettua enemmän.
Esimerkiksi Maailmanpankki arvioi kasvun olevan kuluvana vuonna noin neljä prosenttia. Turkin kansantalouden saaminen talouskriisiä edeltävälle tasolle tulee kestämään kolmisen vuotta, mikä ei mahdollista työttömyysongelman nopeaa ratkaisua. Työllisyyden ja rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi kansantalouden nopea kasvu on välttämätöntä. Turkin työttömyys on tällä hetkellä noin 14 prosenttia, ja nuorten työttömyys lähellä 25 prosenttia. Työttömyyden kausivaihtelut ovat Turkissa suuret. Maatalous näyttää työllistäneen viime kuukausina aiempaa enemmän väkeä, mikä viittaa siihen, että muutto työn perässä maaseudulta kaupunkeihin on ainakin hetkellisesti vähentynyt.
Turkin vientimarkkinoiden kannalta Euroopan talouden elpyminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä viennistä noin 50 prosenttia suuntautuu Euroopan unioniin. Vaikka kauppa EU:n kanssa on absoluuttisesti ollut voimakkaassa kasvussa viime vuodet, on EU:n suhteellinen osuus viennistä ja tuonnista ollut laskussa. Turkki on Suomen seitsemänneksi suurin vientikohde ETA-alueen ulkopuolella. Turkki ja Euroopan yhteisö solmivat kattavan tulliliiton vuonna 1995, minä ansiosta kauppa Turkin ja EU:n välillä on sisämarkkinakauppaa. Tulliliitto ei kuitenkaan ole toiminut ongelmitta, sillä Turkki on suojellut omia markkinoitaan soveltamalla tulliliittoa vain osittain. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n johtokunta on hyväksynyt Turkin operaatiomaakseen.
Talouskriisin keskelläkin Turkin asema maailmantalouden toimijana on vahvistunut, sillä maailman 15. suurimpana taloutena Turkilla on paikkansa esimerkiksi G20-pöydässä. Turkki ei G20:ssä kuitenkaan ole ottanut erityisen korkeaa profiilia. Turkki on onnistunut monipuolistamaan vientimarkkinoitaan tekemällä kauppaa erityisesti lähialueittensa Venäjän, Lähiidän ja Keski-Aasian sekä Kiinan kanssa. Samalla Turkki on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan muun muassa Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Poliittisten suhteiden rinnalla Turkki kehittää aina myös kaupallisia yhteyksiä.
Vuonna 2008 tuonti kasvoi 142,6 miljardiin euroon aiheuttaen Turkille lähes 50 miljardin euron kauppavajeen. Tuonti romahti vuonna 2009 jopa vientimarkkinoita voimakkaammin heijastaen kotimaisen kysynnän voimakasta laskua. Jyrkästi laskeneiden tuontilukujen takia kauppataseen alijäämä pienentyi nopeasti. Talouden elpyminen on kuitenkin toistaiseksi näkynyt lähinnä kotimaisen kysynnän ja sitä kautta tuontilukujen kasvussa. Viennin elpymistä odotellessa kauppataseen alijäämä on siten jälleen kasvussa.
Myös ulkomaiset suorat investoinnit Turkkiin ovat kärsineet maailmantalouden tilanteesta. Vuonna 2009 suoria ulkomaisia investointeja tehtiin enää vajaan kahdeksan miljardin USD:n arvosta kun niiden arvo kaksi vuotta aiemmin oli lähes 22 miljardia USD. Euroopan talouden elpyminen on tärkeää, sillä suorista ulkomaisista investoinneista 75 prosenttia tulee EU:sta. Pysyäkseen houkuttelevana sijoituskohteena Turkilta vaaditaan myös toimia investointiilmapiirin
parantamiseksi.
Turkin valtiontalous on viime vuosien kurinalaisuuden ansiosta suhteellisen hyvässä kunnossa. Valtionvelka on elvytyksistä huolimatta edelleen vain noin 45 prosenttia BKT:stä alittaen selvästi Maastrichtin kriteerit. Myös kotitalouksien velkatilanne on Turkissa hyvä. Turkin talouselämää vaivaavat edelleen useat rakenteelliset ongelmat, kuten korkea työttömyysaste, heikko veronkantokyky, alhainen eläköitymisikä, korruptio sekä naisten vähäinen osuus aktiivisesta työvoimasta. Siinä missä Turkissa vain noin 26 prosenttia työikäisistä naisista kuuluu virallisesti työvoimaan, on sama luku EU-27:ssä noin 65 prosenttia.
Euroopan unioni sekä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF toimivat viime vuosikymmenen Turkin talouden ankkureina. Vuoden 2001 talouskriisin jälkeen tehty vakautussopimus IMF:n kanssa pakotti Turkin harjoittamaan tiukkaa finanssi- ja rahapolitiikkaa samalla kun EUjäsenyysneuvottelut paransivat markkinoiden luottamusta maan talouden kasvuun. Turkin hallitus päätti kuitenkin maaliskuussa olla solmimatta uutta vakautussopimusta IMF:n kanssa. IMF:n pelkona on ollut, että Turkin hallitus luopuu vaalien alla pitkäjänteisestä raha- ja talouspolitiikasta
poliittisten irtopisteiden ja lyhyen ajan voittojen saavuttamiseksi.
Kuva: David Spende(Linkki toiselle web-sivustolle.)r, ccby2.0(Linkki toiselle web-sivustolle.)