Täällä Alger – Mahdollisuuksien maa muutosten tiellä

Jonne Leivo Jonne Leivo

Vienninedistämismatka Algeriaan 4.–6.12.2012. | Algeria käy läpi poliittisten muutosten aikaa, mikä tulee heijastumaan yhteiskunnan kaikille tasoille. Uudistushalukkuus on suurta.

Presidenttinä vuodesta 1999 hallinnut Abdelaziz Bouteflika tulee vaihtumaan vuoden 2014 vaaleissa. Koskaan aikaisemmin ennen vaaleja Algeriassa ei ole nähty tilannetta, jossa presidentin valtakauden päätös olisi ollut kansan tiedossa. Kansalle ollaan osoittamassa jakamatonta vastuuta uuden poliittisen johdon valinnassa. Muutosta toivotaan erityisesti vanhojen valtakoneistojen purkamiseksi.

Edellisissä parlamenttivaaleissa Algeria ei kokenut samaa kohtaloa kuin muut lähialueensa valtiot, joissa islamistipuolueet ovat nousseet valtaan. Algeriassa islamistit saivat hieman alle 15 prosenttia äänistä ja jäivät pieneksi oppositiopuolueeksi vanhan valtapuolueen vietyä jälleen vaalivoiton. Lisäksi naisten osuudeksi tuli 31,4 prosenttia, mikä on enemmän kuin suurimmassa osassa EU-maita.

29. marraskuuta 2012 pidetään puolestaan kunnallis- ja paikallishallintovaalit, joissa testataan toistamiseen uutta vaalilakia kevään parlamenttivaalien jälkeen. Uuden säännöstön mahdollistamana 160 kunnanjohtajalta on kielletty osallistuminen vaaleihin korruptioepäilysten vuoksi, minkä lisäksi heitä odottavat oikeudenkäynnit.

Muissa Pohjois-Afrikan maissa vaaleissa ovat valtaan nousseet islamistit. Algeria kuitenkin on matkalla kohti avointa ja uskonnollisista tai tapakulttuurisista painolasteista vapaampaa yhteiskuntaa, jota värittää nuorten suuri osuus väestöstä (70 prosenttia kansasta on alle 30-vuotiaita). Nämä nuoret ovat myös uuden hallitusohjelman sydämessä; sen on määrä puuttua kansalaisten jokapäiväisiin ongelmiin hallinnon uudistamisen ohella. Algerian suurinta luonnonvaraa, nuorta väestönosaa, pitää aktivoida ja integroida paremmin osaksi toimivaa yhteiskuntaa.

Hallituskokoonpanoa uusittiin 4. syyskuuta 2012. Heti ensi töikseen uusi hallitus ilmoitti toimenpiteistä katukuvan ja ympäristön siistimiseksi miellyttävämmäksi, ja budjettihankkeista infrastruktuurin parantamiseksi sekä investoijien houkuttelemiseksi maahan. Maan uudistamiseksi on seuraavaksi kolmeksi vuodeksi budjetoitu 300 miljardia dollaria, josta on määrä ohjata määrärahoja muun muassa laajaan suursatamahankkeeseen ja uusien asuntojen rakentamiseen.

Uudistukset ruokkivat vakaan talouden kehittymistä

Algeria on vallankumouksia kokeneessa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä suhteellisen vakaa niin poliittisesti kuin taloudellisestikin. Sillä on Maghrebin maista suurin bruttokansantuote (BKT), ja esimerkiksi investointien prosentuaalinen osuus BKT:stä on alueen suurin. Algerian valuuttavarannot ovat kymmenenneksi suurimmat koko maailmassa.

Algeria pystyi nopeasti karistamaan velkataakan harteiltaan 1990-luvun lopulla päättyneen sisällissodan jälkeen. Se osallistui lokakuussa 2012 IMF:n lainakapasiteetin vahvistamiseen 5 miljardilla dollarilla, joka oli itse asiassa täysin sama lainasumma, jonka Suomikin lainasi IMF:lle. Vain 20 vuotta sitten Algeria joutui käymään läpi häpeällisen talouden pelastus- ja vakauttamisohjelman. Nyt ajat ovat toiset.

Maan talous perustuu hyvin vahvasti öljyyn ja maakaasuun. Öljyn tuottajana Algeria on maailman 15. suurin, nesteytetyssä kaasussa seitsemäs. Energiantuotanto käsittää 97 prosenttia maan viennistä. Maan tähtäimenä on siirtyä tästä yksipuolisesta fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja viennistä kehittämään muita talouden sektoreita ja luomaan täten vähemmän energiariippuvaista taloutta. Energiasektorilla kiinnostusta löytyy myös liuskekaasun, tuulivoiman ja erityisesti aurinkovoiman käyttöön. Yhteistyöprojekteja eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten partnerien kanssa on pantu alulle.

Algeriassa tunnustetaan suomalainen laatu ja koululaitoksen taso, ja näin ollen Suomelta toivotaan osallistumista Algerian talouden uudistamiseen koulutusta sisältävän tuotannonrakentamisen muodossa.

Suomelle Algeria kehittyvänä talousalueena ja lisäinvestointeja kaipaavien hankkeiden ja alueiden maana on kiinnostava kohde. Poliittisesti suhteet maiden välillä ovat hyvät, mistä kertoo esimerkiksi Algerian tuki Suomelle YK:n turvaneuvoston äänestyksessä. Suurlähettilään palaaminen Algeriaan syyskuussa 2011 lähes 18 vuoden tauon jälkeen antaa uusia mahdollisuuksia yhteistyölle ja maiden välisen kaupan edistämiselle.

Suomen vienti Algeriaan on Mahgreb-maista suurinta, ja kaikista Afrikan maista kolmanneksi suurinta. Tällä hetkellä Algeriassa toimii 23 suomalaista yritystä. Yrityskentän läsnäolon kasvattamiselle ja toiminnan lisäämiselle Algeriassa suomalaisilla olisi vielä monia mahdollisuuksia. Lokakuussa Suomen suurlähetystön aloitteesta kutsutussa yritystapaamisessa nostettiin esiin Algerian suomalaisyritysten foorumin perustaminen. Kansainvälistä kauppaa helpottavat uudet lait sekä maiden välille pitkälle neuvoteltu verosopimus mahdollistavat paremmat kaupankäyntimahdollisuudet Algerian ja Suomen välille jo lähitulevaisuudessa.

Jonne Leivo, CIMO-harjoittelija
Suomen suurlähetystö Algerissa
26. marraskuuta 2012