Suomalaisyritysten haasteita Venäjällä: Tullaus

Suomalaisyritysten haasteita Venäjällä: Tullaus

Pietarin Team Finland on seurannut ja tukenut monia suomalaisyrityksiä markkinoillepääsyn eri vaiheissa. Tämä artikkeli on neljäs osa juttusarjassa, jossa käsitellään Venäjän markkinoilla toimimisen erityishaasteita sekä suurimpia eroja Suomen liiketoimintaympäristöön verrattuna.

Tullaus on perinteisesti ollut Venäjän-kaupan kivi kengässä

Aikaisemmin tulliselvitys ja rajanylitys ovat olleet yksi Venäjän-kaupan päämurheita. Läpinäkyvyys on lisääntynyt, tullaus on muuntunut mustasta harmaaksi ja osin jo valkoiseksi, ja sähköinen tullaus vähentää korruptiota.

Venäjän WTO-jäsenyys on helpottanut tullausta ja tuontia sekä johtanut tuontitullien laskuun. Lyhyellä tähtäimellä eräät tullit kuitenkin nousivat, koska tuotteiden tullikoodeja vaihdettiin juuri ennen WTO-esisopimuksen allekirjoittamista (esimerkiksi pinnoitetun kattopellin tulli kolminkertaistui, joten 3–5 vuoden siirtymäajan jälkeen tulli on 1,5-kertainen alkuperäiseen nähden).

Tullien lisäksi lisenssit ja kiintiöt voivat muodostaa esteitä. Tuotannon siirtämisestä tullirajan sisälle on etuja.

Venäjän vastatoimena asettama tuontikielto EU- ja muille länsimaille romahdutti miltei kokonaan Suomen elintarvikeviennin Venäjälle eikä muidenkaan kaupanalojen kehitys ole ollut suotuisaa Venäjän heikosta talouskehityksestä johtuen. Taannoiset rekkajonot ovat sulaneet pois kaupan ja transito-kuljetusten pudottua neljänneksellä viimeisen vuoden aikana.

Jo miltei pari vuotta kansainvälinen TIR-tullipassitusjärjestelmä on ollut vaakalaudalla Venäjällä ja sen rajoilla. Kuitenkaan Suomen rajanylityspaikoilla Venäjän tullin ja sen kuorma-autoliiton välinen kiista TIR-passitusvakuuksista ei ole näkynyt merkittävästi.

Suomalaistuotteiden valmistus Venäjän rajojen sisäpuolella lisääntyy jatkuvasti, mikä myös on vähentänyt vientikuljetuksia ja niihin liittyvä rajanylityksen ja tullilogistiikan ongelmia. Tullauksen suhteen suomalaisilla yrityksillä on edelleenkin ajoittain puutteellista tietoa tai haluttomuutta käyttää asiantuntijapalveluita (maksaa asiantuntijoille).

Välillä esiintyy yrityksiä ratkaista itse asioita oikomalla säädöksiä. Esimerkiksi tullin epäoikeudenmukaiseksi koettuja päätöksiä voi pyrkiä oikaisemaan myös oikeusteitse.

Venäjän, Kazakstanin ja Valko-Venäjän muodostama Euraasian talousliitto astui voimaan tämän vuoden alusta.  Samalla mukaan ovat tulossa Armenia ja Kirgisia.  Käytännössä sopimus ei tuo merkittäviä muutoksia, koska suurin osa normeista on jo käytössä maiden välillä tulliliiton myötä.

Lue myös:

Tie Venäjän markkinoille on usein kivinen, mutta useimmat sudenkuopat pystyy välttämään oikean asenteen, hyvän valmistautumisen ja asiantuntijoiden avulla.

Toimintaympäristön muutos vuosina 2014–2015 on tuonut mukanaan haasteita paitsi markkinoilla toimiville, myös etabloitumista suunnitteleville yrityksille.

Kansainvälistymistä suunniteltaessa hyvä ensiaskel on ottaa yhteyttä paikallisen ely-keskuksen kansainvälistymispalveluihin.

Venäjä-hankkeiden rahoittaminen on ollut aina haasteellista, joten jo investointisuunnitelmia tehtäessä on hyödyllistä ottaa yhteyttä potentiaalisiin rahoittajatahoihin sekä yrityksen kansainvälistymisessä auttaviin julkisrahoitteisiin Team Finland -toimijoihin (http://palvelut.team.finland.fi/(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)).

kauppa