Saudi-Arabian pankkisektori: näkymissä kasvua ja vähäisiä riskejä

Saudi-Arabian pankkisektorilla finanssikriisin vaikutukset ovat olleet lieviä suurien öljyvarojen ansiosta. Pankkisektorin suurimpia riskejä ovat pitkäaikaisempi öljynhinnan lasku sekä matalasta korkotasosta ja odotetuista kasvunäkymistä johtuva talouden ylikuumeneminen. Myös suosiotaan kasvattava islamilainen pankkijärjestelmä tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia.  

Jos Saudi-Arabian pankkisektori avautuu tulevaisuudessa täysin ulkomaisille sijoittajille, se voisi tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi tuottonäkymiensä suhteen. Kuva: xsix(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), ccby 2.0

Likviditeettiriski pysynyt olemattomana

Saudi-Arabian pankkijärjestelmän ytimenä toimii Saudi-Arabian keskuspankki (SAMA), joka on perustettu vuonna 1952. Sillä on samanlainen rooli ja tehtävät kuin muillakin keskuspankeilla: valuutan painaminen ja sitä kautta hintavakauden säilyttäminen, valtion taloudellisena neuvonantajana toimiminen, ulkomaisten kassavarantojen hoitaminen sekä liikepankkien ohjeistaminen.

Saudi-Arabian pankkijärjestelmässä toimii 12 paikallista liikepankkia ja kahdeksan ulkomaista liikepankkia. Lisäksi 11 pörssilistatulla saudiarabialaisella pankilla on noin 25 prosentin painoarvo Tadawul All Share -indeksissä, mikä kertoo pankkijärjestelmän merkittävyydestä Saudi-Arabian taloudessa. Saudi-Arabian pankkisektorin likviditeettiriski on olematon – luottoriskin kuitenkin ollessa merkittävä.

Energiavarat vaikuttavana tekijänä

Finanssikriisin suora vaikutus on ollut melko lievä Saudi-Arabian pankkijärjestelmässä ja koko valtion taloudessa. Saudi-Arabian bruttokansantuote on kasvanut edelleen viime vuosina. Vaurautta tuova energiateollisuus on mahdollistanut sekä julkisen kysynnän lisääntymisen että kotimaisen kysynnän kasvun. Lisäksi pankkien terveet lähtökohdat ovat tukeneet talousrakenteita maassa. Saudi-Arabian ennätyksellisen suuri valtion budjetti vuodelle 2013 mahdollistaa lukuisia kehityshankkeita.

Pankkisektorin tunnuslukuja

Saudi-Arabian pankkisektorilla on riskinsä, mutta ne ovat vähäisemmät verrattuna länsimaisiin pankkeihin. Kokonaisvarantojen kasvun odotetaan olevan 10,8 prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2014 mennessä, ja samanaikaisesti varantojen suhteen bruttokansantuotteeseen odotetaan olevan noin 60 prosenttia. Lainojen suhteen talletuksiin vuodesta 2009 vuoteen 2014 odotetaan olevan noin 80 prosenttia. Perinteisesti pankeilla länsimaissa on ollut 10 prosentin reservivaatimus.

Vaikka saudipankkien nettotuotto nousi vuonna 2010 vain 1,7 prosenttia, pankkien yhteenlasketun nettotuottojen kasvuvauhdin (Compound Annual Growth Rate, CAGR) odotetaan olevan noin 17,6 prosenttia vuosien 2009–2014 välisenä aikana. Saudi-Arabian pankeilla on hyviä mahdollisuuksia varallisuutensa kasvattamiseen lähivuosina, sillä saudipankkien varat kasvoivat 4,3 prosenttia vuonna 2010 verrattuna vuoden takaiseen, ja vuodesta 2011 lähtien vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin 9 prosenttia. Euroopassa pankkien varat kasvoivat 3,5 prosenttia vuonna 2010.

Vuodesta 2010 vuoteen 2011 saudipankit tuplasivat lainanantonsa kiinteistösektorille noin 8 miljardista 16 miljardiin dollariin, ja todennäköisesti lainananto kasvaa lähivuosina mittavien rakennushankkeiden johdosta.

Riskinä ylikuumeneminen

Korkotasojen odotetaan nousevan vuodesta 2013 lähtien kasvattaen pankkien kurssieroja, jolloin voitot kasvanevat rahoitusmenojen pysyessä alhaisempina. SAMA laski ohjauskorkoaan lokakuusta 2008 tammikuuhun 2009 viidestä prosentista kahteen prosenttiin, jossa se on pysynyt siitä lähtien. Jos ohjauskorko pysyy liian matalalla ja talous kasvaa samanaikaisesti nopeasti, voivat seuraukset olla vakavat.

Odotetut kasvunäkymät ja samanaikainen hyvinkin matala korkotaso voivat johtaa talouden ylikuumenemiseen ja sitä kautta suurempaan riskinottoon saudipankeissa. Tämä on Saudi-Arabian pankkisektorin suurimpia riskejä. Huolenaiheena on odotettavissa oleva lasku pankkien palkkioissa, joiden odotetaan olevan (CAGR) 23 prosenttia vuosien 2009–2014 välisenä aikana. Tästä huolimatta Saudi-Arabian talous perustuu kuitenkin suhteellisen vakaaseen pohjaan, sillä SAMA kykenee vastaamaan inflaatiopaineisiin rahanpainamispolitiikallaan.

Saudipankkien nettotuoton odotetaan olevan (CAGR) 22,8 prosenttia vuosina 2009–2014 ja lisäksi korkojen nettotuoton ennustetaan saavuttavan ennätykselliset 15,6 prosenttia (CAGR) samalla aikajaksolla. Inflaatio oli vuosina 2008–2012 laskussa, vaikka nykyiset talousnäkymät ovatkin positiivisia. Saudi-Arabian pankkisektorin suurimpia riskejä on mahdollinen pitkäaikaisempi öljynhinnan lasku, joka voi aiheuttaa yhdessä kotimaisen kysynnän laskun kanssa pidempiaikaisia talouden haasteita esimerkiksi valtion kokonaistulojen vähenemisen kautta.

Islamilainen pankkijärjestelmä

Uusimpia muotoja Saudi-Arabian ja koko muslimimaailman pankkijärjestelmässä on islamilainen pankkijärjestelmä. Tämä suhteellisen nuori järjestelmä on valtaamassa jatkuvasti lisää osuutta muslimimaiden pankkijärjestelmissä ja erityisesti Malesiassa, missä globaalin islamilaisen pankkitoiminnan osuus on noin 65 prosenttia. Islamilainen pankkijärjestelmä perustuu sharia-lakiin, jonka mukaan muun muassa koronottaminen on kielletty pankkitoiminnassa. Tällä pankkimuodolla on kasvupotentiaalia, ja sen vuoksi yhä useammat pankit pyrkivät tarjoamaan yhä enemmän islamilaisia finanssipalveluja.

Vuonna 2012 islamilaisen pankkijärjestelmän varojen arvioidaan olleen 1130 miljardia dollaria ja vuonna 2013 varojen kasvun ennustetaan olevan seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 20,6 prosenttia. Pelkästään Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella islamilaisten finanssivarojen uskotaan kasvavan 575 miljardilla dollarilla vuoteen 2015 mennessä, ja joidenkin arvioiden mukaan islamilaisten pankkivarojen uskotaan nousevan globaalisti 2600 miljardiin dollariin vuoteen 2017 mennessä. Suuresta kasvupotentiaalistaan huolimatta tämä pankkitoiminta ei ole tähän mennessä antanut rohkaisevia tuloksia, sillä tämä korkojen sijaan tuottojenjakoon perustuva järjestelmä antaa kuitenkin mahdollisuuden varainhoitajille raportoida voitot virheellisesti ja jopa tehdä suoranaisia petoksia.

Finanssipalveluiden kysyntä kasvussa

Ulkomaisille yrityksille ja toimijoille islamilainen pankkijärjestelmä muodostaa erityisen riskin, koska maksujen viivästymiset voivat aiheuttaa suuria ongelmia muun muassa rakennusteollisuudessa toimiville yrityksille. Ongelmana on, että isoissa ja pitkäkestoisissa sijoitusprojekteissa tuotot realisoituvat usein hyvin pitkän ajan kuluttua, kun taas maksut täytyy hoitaa usein hyvinkin nopealla aikataululla. Vaikka erittäin riskipitoinen sijoitustoiminta onkin kielletty ja lainanantaja sekä lainaaja yhdessä kantavat riskit, on esimerkiksi johdannaisten käytössä ollut väärinkäytöksiä.

Islamilaisen pankkijärjestelmän suurin etu on kuitenkin, että tässä järjestelmässä integroituu sekä finanssisektori että reaalisektori siten, että jokaista arvopaperia vastaa jokin olemassa oleva ”fyysinen” kohde-etuus. Joidenkin arvioiden mukaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella on kysyntää noin sadalle uudelle islamilaisia finanssipalveluja tarjoavalle instituutiolle vuoteen 2020 mennessä.

Jos Saudi-Arabian pankkisektori avautuu tulevaisuudessa täysin ulkomaisille sijoittajille, se voisi tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi tuottonäkymiensä suhteen. Pankkijärjestelmän rakenne liikepankkien ja keskuspankin verkostossa toimii suhteellisen tasapainoisella pohjalla, ja näkymät reaalisektorilla ovat hyvät erityisesti rakennusalalla toimiville ulkomaisille yrityksille Saudi-Arabian valtion rakennushankkeiden johdosta.