Saksan koulutuksen digitalisaatio – mahdollisuuksia suomalaisille koulutusviejille

Tämä raportti kertoo Saksan koulujen digiloikasta etäopetukseen pandemia-aikana, digitaalista opetusta hankaloittavasta tiukasta tietosuojapolitiikasta ja liittovaltion mittavasta investointipaketista koulujen digitalisaatioon. Lisäksi raportti listaa koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita ja edelläkävijäkouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusviejien pilottikumppaneina Saksassa.

Kouluikäinen poika käyttää digitaalista piirrustuslaitetta pöydän ääressä.
Kuva: Sakari Piippo.

Monista Saksan kouluista puuttuu vieläkin nopea internetyhteys, tarvittavat laitteet sekä opettajien tietotaito ja halukkuus käyttää digitaalisia opetusmetodeja. Koulujen digitalisaatiosopimuksen (DigitalPakt Schule) miljardirahoituksen on tarkoitus muuttaa tilanne ja varustella koulut digiteknologialla.

DigitalPaktin rahoitusta saa vain koulujen fyysisen digi-infrastruktuurin hankkimiseen, kuten päätelaitteisiin, VR-laseihin ja interaktiivisiin valkotauluihin. Ohjelmistoihin ja digitaalisiin oppimisympäristöihin rahaa ei voi käyttää. Toisaalta digitaalisen infrastruktuurin parantuminen on edellytys sille, että koulut voivat myöhemmin hankkia ja käyttää opetuksessa erilaisia ohjelmistoja.

Koulutuksen digitalisaatio on Saksassa vielä lapsenkengissä, mutta kehitystä on alkanut tapahtua. Taustalla on sekä koronapandemian pakottama harppaus etäopetukseen että liittovaltion mittava rahallinen panostus koulujen digitaalisen infrastruktuurin parantamiseen.

Saksan koulujen digitaalisissa valmiuksissa on suurta vaihtelua: Saksan koulutus- ja tiedealan ammattiliiton tutkimus vuodelta 2021 laskee 12 prosenttia kouluista "digitaalisiksi edelläkävijöiksi", 26 prosenttia "digitaalisesti suuntautuneiksi", 29 prosenttia "digitaaliseksi keskiarvoksi" ja 33 prosenttia "digitaalisesti jälkeenjääneiksi". Tutkimuskyselyyn vastanneiden opettajien kouluista vain puolella oli digiopetusta tukeva digitaalinen infrastruktuuri, ja 61 prosentilla kouluista oli digitalisaatiostrategia. Toisaalta vuoteen 2020 verrattuna nämäkin osuudet olivat kaksinkertaistuneet. Lisäksi 68 prosenttia opettajista käytti opetuksessa digitaalista mediaa, kun edellisvuonna osuus oli ollut vain 39 prosenttia. Kolmannes kyselyyn vastanneista opettajista koki digitaalisen median taitojensa olevan erittäin heikot.

Tämä Saksan koulutuksen digitalisaatiosta kertova raportti on jaettu neljään osioon:

  1. Digiloikka etäopetukseen – käytännöt ja kokemukset korona-aikana
  2. Tiukka tietosuojapolitiikka hankaloittaa digitaalista opetusta
  3. Koulujen digitalisaatiosopimus (DigitalPakt Schule) – mittava julkinen rahoitusohjelma
  4.  Mahdollisia kumppaneita koulutuksen digitalisaatiossa

Lisänäkökulman Saksan koulujen digitalisaatioon tuo erillinen raportti, jossa valotetaan opettajien digitaalista osaamista: ”Opettajien täydennyskoulutus Saksassa – mahdollisuuksia suomalaisille koulutusviejille(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)”. Lisäksi perustietoja Saksan koulutusalasta löytyy raportista ”Saksan koulutusjärjestelmä, koulutusalan toimijat ja suurtapahtumat koulutusviennin näkökulmasta(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)”.

Digiloikka etäopetukseen – käytännöt ja kokemukset korona-aikana

Koronapandemian takia etäopetukseen siirtyminen tapahtui keväällä 2020 erittäin nopeasti. Saksan lainsäädännön koulupakko poistettiin väliaikaisesti, jotta etäopetuksesta tuli lain puitteissa mahdollista. Paluu lähiopetukseen tapahtui vaiheittain maaliskuusta 2021 lähtien. Tammikuussa 2022 ainakin Berliinin osavaltio luopui jälleen väliaikaisesti koululaisten läsnäolopakosta eli mahdollisti halukkaille etä-opetuksen koronatilanteen jälleen huononnuttua. Laajamittaista paluuta etäopetukseen ei ole kuitenkaan tapahtunut enää kevään 2021 jälkeen, vaan lähiopetus on haluttu pitää käynnissä koululaisten säännöllisen pikatestauksen ja maskipakon avulla.

Pandemia pakotti kouluja kirittämään digitalisaatiosuunnitelmiaan, koska etäopetuksessa oli lukuisia haasteita sekä koulujen että kodin päässä. Monilta kouluilta ja opettajilta puuttui keväällä 2020 internetyhteys, kännykät, tietokoneet ja sähköposti. Opettajat saattoivat lähetellä oppilaille tehtäviä lankapuhelimen kautta soittamalla tai kirjepostilla. Vaikka he lopulta ehkä saivat laitteet ja yhteydet toimimaan, etäopetus tarkoitti edelleen usein käytännössä sitä, että opettaja lähetti sähköpostin liitteenä tehtävämonisteita, jotka vanhempien piti tulostaa paperille lapsilleen.

Myös perheiden kotona oli samanlaisia haasteita puuttuvien internetyhteyksien ja laitteiden kanssa. Nopea laajakaistanettiyhteys on edelleen (2021) käytössä vain 59 prosentilla saksalaisista. Erään kyselytutkimuksen mukaan n. 15 prosentilla lapsista ei ole ollenkaan tai on vain rajoitetusti käytössään tietokone tai tabletti etäopetuksen koulutehtäviä varten (ifo Institut 2021). Saksassa yleinen asennoi-tuminen lasten omia älylaitteita kohtaan on edelleen melko negatiivinen: esimerkiksi älypuhelin hankitaan lapsille keskimäärin vasta viidenneltä luokalta lähtien.

Etäopetuksessa lapset saattoivat käyttää tarpeen mukaan vanhempiensa laitteita. Jos perheellä ei ollut mahdollisuutta hankkia tarvittavia laitteita, joissakin kouluissa niitä saattoi vaivihkaa anoa esimerkiksi koulun ystävyysseuran rahoituksen kautta. Mikään yhtenäinen taho ei kuitenkaan huolehtinut siitä, että kaikilla lapsilla olisi tarvittavat välineet käytössään. Siksi koronaetäopetuksen aikana oppimisvaje on kasvanut, ja on tapahtunut paljon koulupudokkuutta.

Digitaalisten haasteiden lisäksi etäopetus aiheutti Saksassakin laajasti erilaisia ongelmia yksinäisyydestä perheväkivaltaan, liikunnan vähenemiseen ja epäterveelliseen ravintoon. Toimenpiteistä oppimisvajeen korjaamiseksi keskustellaan eri osavaltioissa, mutta selkeä suunnitelma ja tieto lopullisesta rahoituksesta puuttuvat. Myös opettajien psyykkinen kuormitus on kasvanut pandemian aikana.

Tiukka tietosuojapolitiikka hankaloittaa digitaalista opetusta

Tietosuojakeskustelua käydään Saksassa erittäin laajassa mittakaavassa. Tietosuojakysymysten takia monissa kouluissa on päätetty kieltää amerikkalaisten digiohjelmistojen käyttö. Se uhkaa mahdollisuuksia järjestää etä- ja video-opetusta: tietosuojan takia koulut eivät saa käyttää esimerkiksi Teamsia, Zoomia, Google Meetiä ja Webexiä, koska yritysten serverit sijaitsevat Yhdysvalloissa. Taustalla on EU-tuomioistuimen päätös siitä, ettei EU-kansalaisten tietoja saisi välittää maihin, joissa ei taata EU:n tietosuojastandardeja (Schrems II).

Tiukka tietosuojalinjaus luo mahdollisuuksia eurooppalaisille palveluntarjoajille, joiden saattaisi muuten olla hankalaa pärjätä kilpailussa monikansallisia digijättejä vastaan. Toisaalta amerikkalaisyritykset ovat tunnistaneet ongelman, ja Microsoft on ensimmäisenä IT-jättinä ilmoittanut siirtävänsä EU-kansalaisten tietoja käsittelevät serverinsä EU-alueelle vuoden 2022 loppuun mennessä.

Osavaltioiden opetusministeriöt etsivät tietosuojaturvallisempia vaihtoehtoja käytettäväksi kouluissa koko osavaltionsa laajuudelta. Teamsin vaihtoehtona käytetään mm. saksalaista Visavid-videokonferenssialustaa (käytössä Baijerin kouluissa), HPI-SchulCloud-portaalia (Brandenburgin, Ala-Saksin ja Thüringenin osavaltioiden koulut) ja kanadalaislähtöistä avoimen lähdekoodin BigBlueButton-opetus-alustaa (mm. Hampuri, Saarland ja Schleswig-Holstein). Tietosuojayhteensopimattomuudesta huolimatta vuonna 2021 Teamsin arvioitiin olevan käytössä vähintään 6000 saksalaiskoulussa.

Yhtenäisyys on siis kaukana osavaltioiden digitaalisista ratkaisuista. Lisäksi kaikkien näiden vaihtoehtoalustojen toiminnallisia ominaisuuksia pidetään heikompina kuin Teamsin. Paikoin ”tietosuojaturvalliset” ratkaisut ovat myös osoittautuneet hypyksi ojasta allikkoon: erityisesti BigBlueButtoniin on koh-distunut monia hakkerointiyrityksiä, ja koulut ovat raportoineet serveriongelmista, jotka ovat häirinneet ja katkaisseet alustan videoyhteyksiä.

 Koulujen digitalisaatiosopimus (DigitalPakt Schule) – mittava julkinen rahoitusohjelma

Vuonna 2019 käynnistetyn DigitalPakt Schule -ohjelman (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)eli koulujen digitalisaatiosopimuksen kautta Saksassa investoidaan vuoteen 2025 mennessä seitsemän miljardia euroa koulujen digitalisaation edistämiseen. Tavoitteena on nykyaikaisen digitaalis-pedagogisen koulutusinfrastruktuurin kehittäminen koko Saksassa. Saksan syksyllä 2021 aloittanut uusi hallitus linjasi hallitusohjelmassaan Digital-Pakt-investointiohjelman jatkuvan vuoteen 2030 asti, mutta viimeisen viiden vuoden tarkoista investointiluvuista ei ole vielä sovittu.

Liittovaltion osuus yhteensä seitsemän miljardin euron paketista on 6,5 miljardia euroa, ja loput 500 miljoonaa tulevat talousapukriteerien vaatimuksesta osavaltioiden, kuntien ja yksityisten koulujen omarahoitusosuuksista. Kesäkuun 2021 loppuun mennessä DigitalPaktin rahoista oli käytetty vasta 851 miljoonaa euroa ja maksusitoumuksia oli tehty sen lisäksi 1,409 miljardin euron edestä, eli yhteensä rahoitusta oli varattu 2,261 miljardia euroa.

DigitalPakt on koko voimassaoloaikansa ollut jatkuvan evoluution kohteena: liittovaltion rahoituskriteereissä ja tuetuissa kohteissa on ollut muutoksia. Ensimmäisinä vuosinaan DigitalPakt lähti erittäin hitaasti liikkeelle. Alun perin koulut saivat hakea sen kautta rahaa vain pedagogisia digikonsepteja varten. Sittemmin kriteerejä löysennettiin, kun huomattiin kouluilta puuttuvan jopa alkeellisia digivalmiuksia, kuten toimiva internetyhteys tai tietotekniikkalaitteet. Myös koronapandemian pakottama digiloikka vauhditti koulujen halua ja tarvetta kehittää digitaalisia valmiuksiaan.

Koulujen koronaelvytys eli DigitalPaktin lisärahoituspaketit

Pikainen etäopetukseen siirtyminen keväällä 2020 herätti yhtäkkiä valtavan kysynnän tekniselle digiopetusinfrastruktuurille ja digitaalisille oppimateriaaleille. Koronapandemian vuoksi alkuperäistä DigitalPaktia täydennettiin vuosina 2020–2021 kolmella yhteensä 1,5 miljardin euron lisärahoituspaketilla, jotka siis sisältyvät yhteensä seitsemän miljardin euron tukipottiin. Nämä 500 miljoonan euron paketit kohdennettiin koululaisten mobiilipäätelaitteiden hankintoihin, IT-hallintoon ja opettajien lainalaitehankintoihin.

Vuoden 2020 alkukesällä ensimmäiset 500 miljoonaa euroa varattiin siihen, että myös vähävaraisemmille koululaisille saataisiin hankittua kannettavat tietokoneet, joilla he voivat osallistua etäopetukseen kotona. Lisäksi tällä rahalla autettiin kouluja luomaan online-opetusmateriaalia. Rahoituksella koulut saivat hankkia esimerkiksi tarvittavat laitteiston ja ohjelmiston, kuten tallennuslaitteet ja editointiin tar-vittavat ohjelmistopaketit, mutta myös opettajien koulutusta niiden käyttöön.

Etäopetukseen siirtymisen seurauksena kouluissa tapahtuvan teknisen tuen vaatimukset kasvoivat nopeasti. Liittohallitus investoi siksi vuoden 2020 syksyllä vielä 500 miljoonaa euroa IT-järjestelmänvalvojien koulutukseen ja rahoitukseen, jotta kouluissa on tulevaisuudessakin osaavaa henkilöstöä huolehtimaan tekniikasta paikan päällä.

Kolmas 500 miljoonan euron investointipaketti julkaistiin alkuvuonna 2021. Sen tarkoituksena on hankkia opettajille lainattavaksi läppäreitä ja muita teknologialaitteita, jotta opettajat voivat paremmin valmistella digitaalisia oppitunteja ja opetusta. Tätä pakettia varten Saksa aikoo hakea jälkikäteen rahoitusta EU:n elvytysrahoitusinstrumentin kautta.

Kuka saa hakea DigitalPaktin rahoitusta ja mihin tarkoitukseen?

DigitalPaktin rahoitus myönnetään vain kouluille tai yleishyödyllisille koulutusorganisaatioille, eli suomalaisyritykset eivät voi suoraan hakea rahoitusta sitä kautta. Sen sijaan suomalaisyritysten kannattaa solmia kumppani- ja asiakassuhteita saksalaiskouluihin, jotka voisivat rahoittaa suomalaisilta ostamiaan hankintoja DigitalPaktin kautta.

DigitalPakt on ennen kaikkea infrastruktuuriohjelma, joka mahdollistaa monipuoliset pedagogiset digi-konseptit. Nykyään DigitalPaktin rahoitusta saa vain koulujen fyysisen digi-infrastruktuurin hankkimiseen: päätelaitteisiin tietokoneista tabletteihin, VR-laseihin, interaktiivisiin valkotauluihin ja koulurakennusten verkkoyhteyksien parantamiseen. Vuoden 2020 loppuun asti DigitalPaktilla voitiin rahoittaa myös digitaalista opetussisältöä, kuten opetusalustoja, sovelluksia ja digitaalisia oppimateriaaleja, mutta enää se ei ole mahdollista. Toisaalta digitaalisen perusinfrastruktuurin kehittyminen on edellytys sille, että koulut voivat myöhemmin hankkia ja käyttää opetuksessa myös erilaisia ohjelmistoja.

Rahoitus on tarkoitettu pääosin ostojen tekemiseen eli leasing on mahdollista vain rajoitetusti. Valokuituyhteyden hankintaa ei voi rahoittaa DigitalPaktin kautta, vaan sille voi hakea tukea erillisen laajakaistaohjelman kautta liikenne- ja digitaali-infraministeriöltä. Älypuhelimia ei voi DigitalPaktin rahoilla hankkia, ja muitakin mobiililaitteita vain rajoitetusti: niihin käytettävän rahoituksen osuus ei ylitä 20 % kaikesta kouluviranomaisen rahoituksesta.

DigitalPaktin investointiprosessi käytännössä

Puhtaasti matemaattisesti DigitalPaktin 7 miljardin kokonaisinvestoinnit vuoteen 2025 mennessä tarkoittavat keskimäärin 162 500 euroa kutakin Saksan noin 40 000 koulua kohden tai nykyisin noin 11 miljoonan oppilaan osalta 590 euroa oppilasta kohden.
Hakuprosessi, varojen jakamisen menettelysäännöt ja sisältöprioriteetit vaihtelevat osavaltioittain. Kukin osavaltio ilmoittaa perusteet rahoitusilmoituksessaan, mutta ne on hyväksytetty liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriöllä ennen julkaisua. Rahoitusperuste saattaa olla esimerkiksi könttäsumma per koulu tai per oppilas tai riippua vaikkapa koulutyypistä.

Koulujen varusteet ovat kouluviranomaisten vastuulla. Kouluviranomaiset ovat julkisten koulujen tapauksessa enimmäkseen kuntia tai piirikuntia, ammattikoulujen kohdalla koko osavaltio ja yksityisillä kouluilla niiden tukiyhdistys.

Koulujen ensimmäinen askel rahoitushaussa on pedagogisen suunnitelman laadinta. Siitä on käytävä ilmi, mitä digitaalisia laitteita koulu tarvitsee pedagogisten konseptien toteutukseen ja miten digitaalisia työkaluja aiotaan käyttää opetuksessa.
Kouluviranomainen kerää hakemukset kaikista kouluistaan ja tarkistaa niiden laadun ja johdonmukaisuuden. Kouluviranomainen hakee sitten kaikkien koulujensa osalta koko summan osavaltion vastuutaholta. Koulut voivat jättää useita hakemuksia, eli kaikkia suunnitelmia ja hakemuksia ei tarvitse saada kerralla valmiiksi.

Osavaltion vastuutaho arvioi ja hyväksyy hakemukset ja maksaa varat.

Mahdollisia kumppaneita koulutuksen digitalisaatiossa

Alle on listattu muutamia Saksan koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita, joihin myös suomalaisten koulutusviejien kannattaa verkostoitua. Vaihteleva taso Saksan koulujen digitaalisessa infrastruktuurissa vaikuttaa myös suomalaisten edtech-toimijoiden vientimahdollisuuksiin. Siksi alla kerrotaan myös digitalisaation edelläkävijäkouluista, joilla on todennäköisesti valmiuksia ja intoa kehittää tarjontaansa edtechin saralla.

Koulutuksen digitalisaatiofoorumi – Forum Bildung Digitalisierung
Forum Bildung Digitalisierung(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) on yleishyödyllinen yhdistys, jonka taustalla on yhdeksän isoa saksa-laista säätiötä. Foorumin tavoitteena on edistää Saksan koulutusalan digitalisaatiota erilaisten verkos-tojen, projektien, tapahtumien, opettajien jatkokoulutuksen ym. avulla. Foorumi on myös järjestänyt saksalaisille koulutusalan päättäjädelegaatioille opintomatkoja ulkomaille.

Bitkom – Saksan IT- ja digitaalisen alan toimijoita edustava liitto
Yli 2000 teknologia-alan yritystä kuuluu vuonna 1999 perustettuun Bitkom-liittoon(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan). Bitkomin tavoitteena on edistää Saksan yhteiskunnan digitalisaatiota ja tehdä Saksasta digitalisaation johtomaa. Bitkomilla on useita koulutuksen digitalisaatiota tukevia hankkeita, kuten Smart School -edelläkävijäkoulujen verkosto ja Erlebe IT -aloite, jonka kautta opetetaan yli 850 saksalaiskoulun oppilaille ohjelmointia, tietosuojaa ja turvallista internetin käyttöä.

Bitkomin Smart School -majakkakoulut eli digitalisaation edelläkävijät
Saksan digiliitto Bitkomin Smart School -edelläkävijäkoulut(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) on valittu sen perusteella, että niissä on onnistuttu luomaan digitaalinen ekosysteemi ja että niissä jatkossakin panostetaan digitalisaation kolmeen osa-alueeseen: infrastuktuuriin, pedagogisiin konsepteihin ja opettajien jatkokoulutukseen. Smart School -koulujen on tarkoitus toimia esimerkkikouluina muille oppilaitoksille.

Smart School -tittelin on saanut tähän mennessä yhteensä 81 koulua eri osavaltioista aina peruskouluista lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Vuoden 2022 kilpailu Smart School -titteleistä on käynnissä alkuvuonna 2022, ja tittelin tulee saamaan korkeintaan 20 koulua. Smart School -verkostolla on vuosittainen verkostokonferenssi, jonne suomalaiset koulutusvientiyritykset voisivat ehkä tarjoutua puhujiksi. Smart School -koulut voisivat toimia suomalaisten koulutusvientiyritysten pilottikouluina.