Ruotsi toimitti EU elpymisväline -suunnitelmansa komissiolle

Ruotsi toimitti EU elpymisväline –suunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.5., ja arvioi saavansa välineestä 34 miljardia kruunua (3,2 miljardia euroa). 40 prosenttia elpymisvälineen rahoista menee ilmastotoimiin ja 24 prosenttia digitalisaatioon.

 

Ruotsi päätti jo varhaisessa vaiheessa, ettei se rahoita elpymisvälineen varoilla uusia hankkeilla vaan käyttää ne jo hallituksen yhdessä tukipuolueiden kanssa päättämään politiikkaan. Ruotsi päätti viime vuonna historiallisen suuresta elpymispaketista, ja rahoittaa nyt EU elpymisvälineen rahoilla siitä osan. Vuoden 2021 kokonaiselpymisbudjetti, jota Ruotsi rahoittaa kansallisinkin varoin, on 105 miljardia kruunua (10 miljardia euroa) ja vuoden 2022 budjetti 84 miljardia kruunua.      

 

EU elpymisväline -suunnitelmassa on 30 toimenpidettä viidessä eri teemassa:

1. Vihreä siirtymä (16,3 miljardia kruunua)

2. Koulutus ja osaaminen (5,11 miljardia kruunua)

3. Väestörakenteen haasteisiin vastaaminen (4,58 miljardia kruunua)

4. Laajakaista, julkishallinnon ja tutkimuksen digitalisaatio (4,62 miljardia kruunua)

5. Investoinnit kasvuun ja asuntoihin (3 miljardia kruunua).

Ruotsi ennustaa, että elpymissuunnitelman investoinnit ja rakenneuudistukset stimuloivat lähivuosina talouskasvua ja työllisyyttä. Kaiken kaikkiaan elvytyssuunnitelman toimenpiteiden odotetaan johtavan noin 0,5 prosenttiyksikköä vahvempaan talouskasvuun ja noin 0,3 prosenttia suurempaan työllisyysasteeseen vuosina 2020–2023 verrattuna siihen, että toimenpiteitä ei toteutettaisi. Ruotsin suhdanneinstituutti arvioi, että investoinnit julkiseen kulutukseen ja investointeihin ovat tehokkain tapa lisätä kasvua ja työllisyyttä nopeasti.  

 

Valtiovarainministeriö arvioi, että elpymisvälinesuunnitelman satsaukset koulutukseen ja osaamiseen tulevat vaikuttamaan vielä pitkään ja ovat osa ratkaisua Ruotsin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Työuran pituuden kasvattamista tukevien rakenneuudistusten (vanhuuseläkkeen iän nosto 64 vuoteen, takuueläkkeen 67 vuoteen vuonna 2026) seurauksena työllisten määrän odotetaan kasvavan 35 000 ihmisellä. Elvytyssuunnitelman satsaukset investointeihin ja tutkimukseen tulevat vahvistamaan ruotsalaisten osaamista, ja sitä kautta odotetaan syntyvän teknologisia innovaatioita ja tuottavuuden kasvavan.

 

Suomalaisille vientiyrityksille avautuu suunnitelman eri teemoissa markkinamahdollisuuksia lähivuosina: rautatieverkoston parannus, kerrostalojen energiatehokkuus, ammatillisen- ja aikuiskoulutusalan ratkaisut, laajakaistayhteyksien parannus, julkishallinnon digitaaliset ratkaisut.

 

Teksti: Liisa-Maija Harju, ensimmäinen lähetystösihteeri, Suomen suurlähetystö, Tukholma

Kuva: Ola Grönlund, Unsplash