Romanian liiketoimintaympäristö

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019, 6,3 % v. 2021) lukuun ottamatta notkahdusta koronapandemian vuoksi v. 2020 (-3,7 %). Vuodelle 2022 odotettiin 4,2 % kasvua (arvio ennen Ukrainan sotaa). BKT:n kasvua ovat nostaneet erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: maassa on matalat liiketoiminnan kustannukset, koulutettua työvoimaa on pääosin saatavilla (tosin kilpailu työvoimasta kiristynyt) ja maassa on nopeat internetyhteydet. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romania on seuraavien vuosien kuluessa saamassa EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi terveysteknologiasta ja sairaaloiden rakentamisesta, kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista ja sähköautoinfrastruktuurista.

TAUSTAA 

Romanian liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2007 avasi sille sisämarkkinat ja toi sen EU-rahoituksen piiriin. Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019, 6,3 % v. 2021) lukuun ottamatta notkahdusta koronapandemian vuoksi v. 2020 (-3,7 %). Vuodelle 2022 odotettiin vielä helmikuun alussa 4,2 % kasvua, mutta Ukrainan sodan vaikutukset tulevat laskemaan kasvuennustetta. BKT:n kasvua ovat nostaneet erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Talous nojaa palvelusektoriin (61 % BKT:sta), mutta myös teollisuuteen (26 %), suurimpina teollisuussektoreina autoteollisuus ja siihen linkittyvä metalliteollisuus.

EU:in liittymisen jälkeen Romania on jäsenyysehtojensa mukaisesti uudistanut instituutioitaan, panostanut korruption kitkentään ja uudistanut lainsäädäntöään. Yhteiskunnan transitio on kuitenkin yhä kesken, mikä näkyy edelleen jossain määrin toimintatavoissa ja -kulttuurissa. Kokonaisvaltaisen uudistustyön tulee jatkua, mikä vaatii maalta sitoutuneisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Euroon liittyminen on hallituksen tähtäimessä pidemmällä aikavälillä. Romanian rahayksikkö on leu (monikko lei, kansainvälinen lyhenne RON). Romanian luottoriskiluokitus on BBB-.

ROMANIA INVESTOINTIKOHTEENA

Romanian vahvuuksia ovat sen sijainnin ja sisämarkkinoille pääsyn lisäksi edelleen edullinen työvoima (EU:n toiseksi alhaisimmat työvoimakustannukset), josta varsinkin korkeakoulutetut edustavat monesti alansa huippua; romanialaiset opiskelijat ovat pärjänneet mm. kansainvälisissä matematiikan ja tietotekniikan kilpailuissa erinomaisesti. Luonnontieteiden osuus on maan oppilaitoksissa merkittävä. Kielitaitoisen henkilöstön saatavuus ei ole ongelma, sillä lähes kaikki romanialaiset opiskelijat opiskelevat nykyisin kahta tai useampaa vierasta kieltä.

Alhaiset palkat (keskipalkka Romaniassa on n. 1200 € brutto / reilu 700 € netto, minimibruttopalkka 515 €) sekä puutteet etenkin ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa sekä terveydenhuollossa ajavat kuitenkin monet romanialaiset perheet etsimään parempaa elämää muista jäsenmaista, mikä on johtanut monilla aloilla työvoiman puutteeseen. Etenkin hyvän ammattikoulutuksen saaneesta työvoimasta alkaa olla pulaa. Hallitukset ovat yrittäneet korjata tilannetta antamalla verohelpotuksia esim. IT-alalle ja korottamalla julkisen sektorin palkkoja (esim. lääkärit), myös ulkomaista työvoimaa tuodaan kasvavassa määrin erityisesti Aasian maista. Palkansaajien ostovoiman kasvu on piristänyt talouskasvua, mutta tilanne ei ole ajan mittaan enää kestävä, mikäli tuottavuus ei kasva samaan tahtiin. Varallisuuserot rikkaimpien ja köyhimpien sekä kaupunkien ja maaseudun välillä ovat EU:n syvimpiä. Romaniassa on käytössä tasavero (10 %).

Romanian kotimarkkinat ovat myös melko suuret noin 19 miljoonalla asukkaallaan. Maassa on lisäksi vankka teollisuusperinne. Julkisen talouden velka pysyi ennen koronapandemiaa kohtuullisena, ollen vuonna 2019 35 % BKT:sta, mutta on pandemian aikana noussut, ollen nykyisellään jo yli 50 % BKT:sta. Budjettivaje vuoden 2021 lopulla on 6,7 %, hieman pienempi kuin edellisvuonna johtuen mm. EU:n pandemiatuista. Verotusaste on Romaniassa matala, eikä siihen ole suunnitteilla merkittäviä korotuksia, vaan verotuskertymää pyritään parantamaan mm. verohallinnon sähköistämisellä.  Romanian tavoite on ollut EU-tukien ja talousuudistuksen avulla vähentää budjettialijäämä alle 3 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Romanialla on mahdollisuus seuraavien vuosien aikana saada EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisrahaston kautta, näistä ensimmäiset erät on jo saatu. Elpymisrahoituksen osuus on 29 mrd euroa, ja sitä on suunniteltu käytettäväksi etenkin liikenneverkostoon, kaupunki-infrastruktuuriin (vesi-, viemäri-, energiainfrastruktuuri, jätehuolto, energiatehokkuus), hiiltä korvaavaan energiatuotantoon (kaasu, uusiutuvat energialähteet), sairaalainfrastuktuurin parantamiseen, koulutussektorin infrastruktuutiin ja julkisen hallinnon digitalisaatioon.

EU-tukien käyttöaste ei ole perinteisesti ollut kovin hyvä, ja parannettavaa olisi erityisesti julkisten hankintojen toteuttamisvauhdissa ja niihin vaaditussa byrokratiassa sekä hankkeiden toteuttajien hankesuunnittelu- ja toteutuskapasiteetissa. Myös väärinkäytöksiä on ilmennyt: Euroopan petostentorjuntaviraston vuosiraportin mukaan reilu 7 % vuonna 2020 tutkituista Etapauksista oli Romaniassa (ei enää eniten EU-maista, mutta yhä kärkipäässä). Romania tarvitsee EU-tukien aiempaa parempaa hyödyntämistä ja korruption vastaisen työn jatkamista konvergenssin lisäämiseksi muiden jäsenmaiden tulotason kanssa.

Vuonna 2020 suorien ulkomaisten sijoitusten määrä Romaniaan oli yhteensä 3,6 mrd US dollaria, koronapandemian vuoksi merkittävä pudotus edellisvuodesta. Investointeja tehdään etenkin (auto)teollisuuteen, kaupan alalle, rakennussektorille ja kiinteistöihin sekä finanssi- ja vakuutusalalle. Kansainvälisten yritysten määrä on moninainen; mainittakoon mm. Ikea, Enel, Kaufland, Carrefour ja Vodafone. Suurimmat investoijat ovat Alankomaat, Saksa ja Itävalta.

Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan Suomen viennin arvo v. 2020 Romaniaan oli noin 156 miljoonaa euroa ja tuonti n. 270 miljoonaa euroa. Viennissä erottuu erityisesti koneet ja laitteet, metallit, kemialliset tuotteet, sähkölaitteet sekä paperi- ja paperituotteet. Tuonnissa suurimpia ryhmiä ovat moottoriajoneuvot, sähkölaitteet, elektroniset laitteet ja muut koneet ja laitteet. Suurin suomalainen investoija Romaniassa on Nokia, joka Alcatel-Lucent -fuusion jälkeen työllistää noin 1800 ihmistä Timisoaran kaupungissa ja tekee mittavaa yhteistyötä romanialaisten yliopistojen kanssa. Peikolla on myös tuotantolaitos Romaniassa ja metsäyhtiö Tornatorilla on merkittävää metsäomistusta. Suurin osa suomalaisista investoinneista on epäsuoria ja ne liittyvät alihankintayhtiöiden tuotannon kehittämiseen. Viime aikoina Romaniaan on avannut toimipisteitä myös jokunen IT-alan pk-yritys.

Suomen osaamisen kannalta keskeisiä tarpeita ja mahdollisuuksia olisi edellä mainittujen lisäksi mm. sairaalarakentamisessa ja terveysteknologiassa, julkisen hallinnon digitalisaatiossa, kiertotalous-, energia-, ja yleisesti ympäristöystävällisen teknologian ratkaisuissa ja opetussektorilla. Esimerkiksi kierrätys on edelleen erittäin vähäistä, mikä vaatisi pikaisia ratkaisuja Romanian EU-sitoumuksetkin huomioon ottaen. Kierrätyksen kohentamiseen on kiinnostusta useissa kaupungeissa, ja elpymisvaroista on myös allokoitu rahoitusta tähän. EU:n elpymisrahoituksessa ja sen myötä Romanian kansallisissa suunnitelmissa on myös yleisemmin painotus kestävämpiin ratkaisuihin. Digitalisaatio ja kyberturvallisuus ovat myös osa-alueita, joissa suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia.

INFRASTRUKTUURI

Romanian liikenneverkosto käsittää 12 kansainvälistä ja joitakin kotimaisia lentokenttiä sekä kymmeniä joki/merisatamia. Constantan satama on suurin ja syvin satama, ja sen sijainti Mustanmeren rannalla lyhentää kuljetuksiin Euroopasta käytettyä aikaa Välimerelle tai Aasiaan useilla vuorokausilla. Romanialla on myös pyrkimyksenä edistää Constantan sataman asemaa ja yhteyksiä toisaalta Itämeren, toisaalta Mustanmeren yli Kaukasiaan ja pidemmällekin, ja viimeisimpänä Constantan satamaa pyritään käyttämään myös Ukrainasta tulevan viljan kuljetukseen Ukrainan satamien ollessa pois käytöstä. Romanian kuuluminen Euroopan unioniin ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä antaa sille kilpailuvaltteja. Maan moottoritieverkosto puolestaan ei ole kovin kehittynyt, mutta siihen on luvassa parannusta erityisesti EU:n elpymisrahoituksen avulla.

Romaniassa toimii 88 teollisuuskylää, sekä yksityisiä että julkisessa omistuksessa olevia. Ne kaikki tarjoavat yrityksille erilaisia etuja yritysten tarpeiden mukaisesti. Teollisuuskyliin investoijat on myös vapautettu joistakin veroista kuten kiinteistö- ja yhdyskuntasuunnitteluverosta. Yhtiöverotus on Romaniassa EU-maiden alhaisimpia, 16 %. Osana EU-rahoitteista elpymissuunnitelmaa on myös verotuksen uudistaminen, joten jotkut verohelpotuksista hyötyvät poikkeuskategoriat saattavat poistua tulevaisuudessa.

Romanian laajakaistapalvelujen enimmäiskapasiteetti on Euroopan keskiarvon yläpuolella ja internetyhteydet (kaupungeissa) hyvät, mikä on myös mahdollistanut edistysaskelet mm. IT-teknologiassa. Yritysten digitalisoitumisaste ei kuitenkaan ole vielä kovin korkea, joskin koronapandemia on vauhdittanut digitalisoitumiskehitystä. Yritykset eivät ole myöskään kovin hyvin varautuneita mahdollisiin kyberhyökkäyksiin. Julkisen sektorin sähköisten palvelujen aste on EU:n alhaisin, mutta parannuksia on luvassa elpymisrahoituksen avulla.

Romanian liiketoimintaympäristö on parantunut maan EU-jäseneksi liittymisen jälkeen, ja EU-komissio seuraa erityisen mekanismin avulla Romanian etenemistä oikeussektorin uudistuksissa ja korruption kitkennässä. Romaniassa on käyty presidentinvaalit 2019 ja sekä parlamentti- että kuntavaalit syksyllä 2020. Hallituksessa on kuitenkin senkin jälkeen ollut turbulenssia, viimeisin täysi hallitusvaihdos tehtiin syksyllä 2021, ja nyt vallassa on kaksi suurinta puoluetta (poliittisen kentän eri puolilta) yhdistävä koalitiohallitus, jossa mukana on myös unkarilaisvähemmistöä edustava puolue. Elpymissuunnitelmaankin kirjattujen talousuudistuksien läpiviennistä ei välttämättä tulla pääsemään kovin helposti yhteisymmärrykseen.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ:

Romanian elpymissuunnitelma https://ec.europa.eu/info/publications/proposal-council-implementing-decision-approval-assessment-recovery-and-resilience-plan-romania-and-annex_en(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Doing business in Romania (by Team Finland)(Linkki toiselle verkkosivustolle)

Doing business in Romania(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan) (doingbusiness.org)

 

Teksti: Terhi Paikkala, edustuston päällikon sijainen, Suomen suurlähetystö, Bukarest