Ranskan ajankohtaiset talouskasvunäkymät

Ranskan taloudella menee verrattain hyvin. Hallitus pyrkii osoittamaan ensi vuoden budjettiehdotuksellaan suhtautuvansa vakavasti julkisiin menoihin, sillä Ranskan valtion velka on ylittänyt kolme biljoonaa euroa. Alijäämä ylittää selvästi EU:n finanssipoliittisten sääntöjen rajat, mikä tekee Ranskasta yhden euroalueen heikoimmin suoriutuneista maista. Vaikka hallitus haluaakin kiristää kukkaronnyörejä jonkin verran, aikoo se myös jatkaa ostovoiman ja yritysten investointimahdollisuuksien puolustamista. Pintansa pitävä inflaatio, joka hellittänee hieman, on edelleen sisäpoliittisesti herkkä kysymys. Hallitus voi suurella todennäköisyydellä päättää hyväksyä lakiehdotuksen ilman äänestystä turvautumalla viime vuoden tapaan perustuslain 49 artiklan kohtaan 3.

Ranskan keskuspankin syyskuun lopussa julkaiseman makrotalousennusteen(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan maan pitäisi vähitellen päästä eroon inflaatiosta ajautumatta taantumaan, vaikka epäsuotuisa kansainvälinen toimintaympäristö voikin heikentää talouden elpymistä.

Ensimmäisen vuosipuoliskon positiivisen kehityksen ansiosta bruttokansantuotteen kasvuennustetta tälle vuodelle on tarkistettu 0,9 prosenttiin. Alkuvuoden huippulukemien jälkeen kokonaisinflaation pitäisi edelleen hidastua ja laskea 4,5 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Energiahinnat nousivat kesällä, mutta tilanne on arvioitu määräaikaiseksi viime vuodesta eroavan kokonaiskuvan vuoksi.

Ranskan hallituksen syyskuun puolivälissä esittelemä makrotaloudellinen kehys on keskuspankkia optimistisempi. Hallitus kertoi näkemyksistään valtion vuoden 2024 menoarvion antamisen yhteydessä. Kasvua on tarkistettu 1,4 prosentista yhteen prosenttiin. Euroopan komission ennuste on alhaisempi, muttei kovin kaukana eli 1,2 prosentissa.

Hallituksen mukaan inflaatio tulee olemaan 4,2 prosenttia, mutta sen odotetaan laskevan merkittävästi 2,6 prosenttiin. Tässä kontekstissa on muistettava, että ranskalaisia on viime vuoden aikana suojeltu inflaatiolta. Hallitus käytti yhteensä 36,8 miljardia euroa kotitalouksien ja yritysten auttamiseen kaasu- ja sähköhintakaton avulla, ja mikä rajoittaa edelleen inflaatiota vuoden 2023 aikana.

Ranskan talousministeri Bruno Le Maire on alleviivannut maan olevan taloustilanteessa, jolle on ominaista erittäin voimakas jännite viitaten Venäjän laittomaan hyökkäyssotaan Ukrainassa, tärkeimpien kauppakumppanien (Saksa, Yhdysvallat ja Kiina) vaikeuksiin sekä energian hinnan nousuun. Talousministeri on vakuuttanut, ettei Ranska ole kuitenkaan ajautumassa taantumaan.

Hallituksen mukaan veronalennusten lykkääminen ja hyvät verotulot auttavat hillitsemään julkisen talouden alijäämää. Ensi vuoden on oltava alijäämän supistamisvuosi, jotta päästäisiin takaisin alle kolmeen prosenttiin vuonna 2027 ja jotta valtionvelka supistuisi 108,1 prosenttiin samana vuonna. Tämä tavoite on kirjattu myös lokakuussa senaatissa hyväksyttyyn monivuotiseen rahoituskehykseen (projet de la loi de programmation des finances publiques 2023-2027, LPFP).

Ranskan kansallisen tilastokeskus INSEE:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) pääjohtaja Jean-Luc Tavernier kommentoi lokakuussa, että vuonna 2024 ostovoima todennäköisesti kasvaa ja inflaatio hidastuu. Palkat ovat kuitenkin laskeneet Ranskassa harvoin niin jyrkästi kuin mitä nyt on koettu, ja kotitalouksien säästämisasteen jatkuva nousu herättää kysymyksiä, samoin kuin tuottavuuden kasvun puute.

Työttömyysasteen, joka oli lokakuussa 7,2 prosenttia, ennustetaan nousevan vähitellen ja olevan 7,8 prosentin tasolla vuonna 2025. Lukemat ovat silti matalammat kuin ennen pandemiaa.

Kotitalouksien ja yritysten kannalta suotuisan tilanteen haittapuolena on kuitenkin se, että julkisen talouden velkasuhde pysynee noin 110 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen ensi ja sitä seuraavana vuonna. Suhde on selvästi korkeampi kuin euroalueella keskimäärin (88,5 prosenttia).

Ranskan kansalliskokouksessa parhaillaan käsiteltävänä oleva ensi vuoden talousarvio rakentuu kolmelle painopistealueelle:

• julkinen sektori: armeija, poliisi, oikeuslaitos
• ekologinen siirtymä
• perus- ja ammatillinen koulutus.

Budjettiehdotuksen kolme pääprioriteettia, joihin sen olisi ministeri Le Mairen mukaan vastattava ovat:

• Ranskan velan vähentäminen
• inflaation torjunta
• energiamurrokseen vaadittavat investointitarpeet.

Kaikkiaan uusi talousarvio mobilisoi lähes 25 miljardia euroa sosiaalietuuksien ja sosiaalisten vähimmäistulojen, eläkkeiden ja tuloveron indeksointiin. Talousarviossa sitoudutaan myös vähentämään asteittain ympäristön kannalta epäsuotuisia veromenoja, joita kutsutaan ruskeiksi menoiksi (dépenses fiscales brunes).

Talousarvioesityksellä sitoudutaan 16 miljardin euron säästöihin erityisesti seuraavien toimien ansiosta:

• energiakriisin aikana käyttöön otettujen poikkeuksellisten toimenpiteiden asteittainen lopettaminen
• petostentorjuntatoimenpiteiden käyttöönotto
• erityinen menetelmä julkisten menojen tarkasteluun.

Budjettiarvion viesti yrityksille on vihreän siirtymän kannalta rohkaiseva. Hallitus kannustaa yrityksiä investoimaan vihreisiin innovaatioihin, kuten sähköautojen akkuihin, vähähiilisen vedyn kehittämiseen ja teollisuuslaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Näitä täydennetään vihreää teollisuutta koskevassa lakiesityksessä säädetyillä verohyvityksillä ja niin kutsutuilla vihreillä takuilla. Vihreän teollisuuden investointien verohyvityksen (CI3V) ansiosta valmistajien pitäisi voida saada hyvitystä, joka on 20–45 prosenttia niiden investoinneista. Järjestelmän tavoitteena on vahvistaa Ranskan energiaomavaraisuutta ja edistää vihreän teknologian innovointia.

Ranska panostaa budjettisuunnittelussaan entistä vahvemmin vihreän siirtymän tukemiseen. Vuodesta 2020 lähtien valtion menojen ympäristövaikutusten arviointiraportti on esitetty budjettiehdotuksen (PLF) ja sosiaaliturvan rahoituslakiehdotuksen (PLFSS) liitteenä.

Yksityisten rakennusten ja asuntojen kunnostamiseen on varattu viisi miljardia euroa energiatehokkuuden parantamiseksi. Valtion rakennusten energiaremonttiin osoitettuja lisävaroja on lisätty 0,6 miljardilla eurolla. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liikenteessä on varattu kolme miljardia euroa lisää. Etusijalle asetetaan investoinnit rautatieverkkoon ja vahvistetaan pyrkimystä tehdä ajoneuvokannasta vihreämpi (henkilöautot, raskaat ajoneuvot, polkupyörät, latausasemat). Luonnonvarojen, biologisen monimuotoisuuden ja metsien säilyttämiseen, maatalouden siirtymävaiheen tukemiseen sekä veden määrän ja laadun hallinnan parantamiseen on lisätty edellisvuodesta varoja 3,3 miljardia euroa. Määrärahoja on myös tarkoitus lisätä energiamurroksen tukemiseen erityisesti biometaanin käyttöönotolla. Vihreän kilpailukyvyn edistämiseen on suunniteltu lisäystä, mukaan lukien 1,5 miljardia euroa osana Ranska 2030 -investointiohjelmaa. Tavoitteena on kannustaa paikallisviranomaisia investoimaan vihreisiin hankkeisiin.

Teksti: lähetystöneuvos Emilia Autio, Suomen Pariisin-suurlähetystön Team Finland -koordinaattori