Pohjois-Ruotsissa miljardien teollisuusinvestoinnit, suomalaisyrityksille mahdollisuuksia

Pohjois-Ruotsissa miljardien teollisuusinvestoinnit, suomalaisyrityksille mahdollisuuksia

Pohjois-Ruotsissa on meneillään historialliset 100 miljardin euron ilmastoystävällisen teollisuuden investoinnit. Alueella on suuri tarve alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille sekä esimerkiksi kulttuuri- ja terveydenhoitopalveluiden tuottajille.

Kaksi nosturiautoa pitelevät ylhäällä lentoalusta isolla kentällä Kiirunassa, kypäräpäiset henkilöt seuraavat nostoa.
Swedish Space Corporation (SSC) harjoittaa avaruustutkimusta Kiirunassa.

Pohjois-Ruotsissa on meneillään Ruotsin historian suurimmat teollisuusinvestoinnit. Tähän mennessä puhutaan 100 miljardista eurosta. Valtio ja yksityiset, erityisesti ulkomaiset, tahot investoivat etenkin ilmastoystävällisiin aloihin. Valtio panostaa myös alueen infrastruktuurin kehittämiseen: Luulajan ja Piteån satamia rakennetaan sekä rautatieyhteyksiä, kuten Norrbothnia-rataa, parannetaan. 

Suuren trendin muutosajureina ovat terästeollisuus, akkuteollisuus ja kaivosteollisuus. Alan yritykset kehittävät toimintaansa ilmastoystävällisemmäksi ja luovat uusia ilmastoratkaisuja. Myös Ruotsin autoteollisuus avaa toimintaa ja luo yhteistyötä pohjoiseen sekä ruokateollisuus panostaa alueella innovatiivisiin ratkaisuihin. Alueella on lisäksi avaruustutkimusta sekä datakeskuksia, joihin kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita. 

Muutoksien takia alueelle tarvitaan paljon myös uusia työntekijöitä ja sähköntuotantoa. Ennusteiden mukaan alueelle tarvitaan 20–25 vuoden aikana 10 000–25 000 uutta työntekijää, ja sähköntarve kasvaa 230 terrawattiin vuodessa (nyt 134 terrawattia).

Historialliset investoinnit luovat suomalaisyrityksillekin mahdollisuuksia. Alueen toimijoilla on kiinnostusta ja tarvetta yhteistyölle Suomen kanssa. Tarvetta on alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille, kulttuuripalveluiden tuottajille ja terveydenhoitopalvelujen tuottajille. Tarve ei siis ole vain teollisuudessa, vaan sen ympärille tarvitaan tulevina vuosina paljon muutakin uutta. 

Teksti: Liisa-Maija Harju, ensimmäinen lähetystösihteeri, Suomen Tukholman-suurlähetystö

Kuva: Hans-Olof Utsi/imagebank.sweden.se