Perun levottomuudet ovat rauhoittuneet – arvioita tapahtumien vaikutuksista
Perun Amazonian alkuperäisväestön protestointi kärjistyi kesäkuun alussa väkivaltaiseksi. Levottomuudet ja niiden hallinta toivat mukanaan myönteisiäkin muutoksia Perun sisäpolitiikkaan ja kehitysedellytyksiin, arvioi Suomen Liman-suurlähetystön raportti viime viikkojen tapahtumien merkityksestä.
Perun kongressi kumosi torstaina 18. kesäkuuta levottomuuksien taustalla olleet Amazonian metsien ja luonnonvarojen käyttöä koskevat lait. Päätös rauhoitti Perun muutaman kuukauden kestäneistä levottomuuksista Amazonian alueella.
Presidentti Alan García piti edellisenä päivänä 17. kesäkuuta harvinaislaatuisen televisioidun puheen, jossa hän tunnusti hallituksen toimineen aikanaan virheellisesti, koska se ei ollut riittävästi konsultoinut alkuperäisväestöä lakiesityksistä. García vetosi kongressiin, että se kumoaisi edellä mainitut lait maan tilanteen rahoittamiseksi.
Viime viikkojen tapahtumat ovat merkittäviä monella tavalla:
1. Amazonian alkuperäisväestön kanssa aloitettu dialogi toivon mukaan auttaa ymmärtämään alkuperäisväestön todellisia tarpeita, jotka pystytään yhdistämään koko maan kehitystarpeisiin.
Dialogia alkuperäisväestön ja hallituksen välillä jatketaan ryhmässä, johon kuuluu pääministerin johdolla neljä muuta hallituksen jäsentä, alueellisia presidenttejä, alkuperäisväestön eri ryhmien sekä osaa alkuperäisväestöä edustavan Aidesep-kansalaisjärjestön edustajia. Sen lisäksi, että dialogissa käsitellään maahan ja sen käyttöön liittyviä asioita, siinä käsitellään periaatteessa kaikkia Amazonian alkuperäisväestön elämään liittyviä kysymyksiä ja huolia. Nyt kumottujen lakien lisäksi uudelleen tarkasteluun tulee joukko muita vielä voimaan jätettyjä lakeja, jotka Amazonian alkuperäisväestö on asettanut kyseenalaiseksi.
Ongelmien perussyyt ovat hyvin syvällä. Alkuperäisväestön "kosmovisio" eli suhde maahan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen, käsitys omaisuudesta, oikeudesta ja ylipäätään yksilön ja yhteisön suhteista poikkeavat valtakäsityksistä tavoilla, joiden ymmärtäminen on muille vaikeata. Alkuperäisväestön huolet ovat kuitenkin hyvin konkreettisia ja taustalla on muun muassa ympäristöongelmia ja niistä aiheutunutta alkuperäisväestön elinolojen heikkenemistä.
Dialogin tuloksena toivottavasti löydetään ratkaisuja, joilla Amazonian luonnonvarojen hyödyntäminen varmistetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla siten, että myös alkuperäisväestö hyötyy konkreettisesti.
Nyt kumottujen lakien haitallisuudesta tai hyödyllisyydestä Amazonian suojelulle ja alkuperäisväestölle on hyvin erilaisia käsityksiä. Prosessi on joka tapauksessa johtanut siihen, että Amazonian alueen luonnonvarojen hyödyntäminen joutuu entistä läpinäkyvämpään tarkkailuun Perussa. Tämä on hyväksi koko kansainväliselle yhteisölle ottaen huomioon Amazonian alueen merkityksen ilmastonmuutoskysymyksissä.
Kyseessä ei ole pelkästään öljy- ja kaasukenttien ja metsien hyödyntämiseen liittyvät ympäristö- ja sosiaaliset kysymykset. Muutama kuukausi sitten Peru ja Brasilia tekivät aiesopimuksen useiden mittavien vesivoimaloiden rakentamisesta Perun alueelle. Rakennettavien patoallasalueiden ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset voivat olla Perun Amazonialle ja alkuperäisväestölle dramaattisia. Nyt alkuperäisväestöä on kuunneltava myös näistä hankkeista.
2. Viime viikkojen tapahtumat jättävät jäljen Perun poliittiseen järjestelmään ja sen tulevaan kehitykseen.
Sen jälkeen kun tilanne paheni 5. kesäkuuta kansallisen kriisin tasolle, Perun politiikassa on nähty useita poikkeuksellisia ilmiöitä.
Kriisin keskellä Perun puolueet aloittivat keskustelut koalitiohallituksen muodostamisesta. Tämä on mielenkiintoista sen vuoksi, että Perun poliittiseen elämään eivät tähän asti ole laajapohjaiset koalitiohallitukset kuuluneet. Prosessin kuluessa suunnitelma koalitiohallituksesta kariutui, mutta ajatus jää elämään. Jo nykyisen pääministerin Yehude Simonin hallituksen muodostaminen oli askel kohti tätä suuntaa, koska hallitukseen otettiin ABRA:n ja itsenäisten lisäksi alueellisten puolueiden edustajia, Simon etunenässä.
Presidentti Alan García on jättänyt kriisin hoitamisen yllättävän vahvasti pääministerin harteille. Malli voi jättää pysyvämmän jälkeen Perun poliittiseen järjestelmään, jos se ennakoi selkeämpää tehtävänjakoa pääministerin ja presidentin välillä ja suurempaa operatiivista itsenäisyyttä pääministerille ja hallituksen muille jäsenille.
Perun poliittinen kehitys on mennyt Garcían aikana monista vaikeuksista huolimatta demokratian vahvistumisen kannalta hyvään suuntaan. Garcían presidenttikaudella hallituksen toiminnan läpinäkyvyys on selvästi vahvistunut edellisiin hallituksiin verrattuna. Desentralisaatio, alueellisten presidenttien asema ja keskushallituksen dialogi näiden kanssa on parantunut.
Viime viikkojen kriisi voi pitemmällä tähtäimellä viedä maan poliittista kehitystä myönteiseen suuntaan.
3. Prosessi hidastaa lyhyellä tähtäimellä Amazonian alueen luonnonvarojen hyödyntämistä ja investointeja Peruun, mutta pitemmällä tähtäimellä parantaa investointien turvallisuutta ja talouskehityksen vakautta.
Perulla on vuosia mennyt taloudellisesti hyvin. Perun talouden kasvu oli viime ja toissa vuonna maailman nopeinta (Kiina, Intia ja Brasilia tulivat perässä). Tänäkin vuonna – vaikka toukokuussa Perun talouskasvu painuikin kaksi prosenttia miinukselle – odotetaan edelleen yli kolmen prosentin vuosikasvua, mikä olisi vahvin koko Latinalaisessa Amerikassa.
Viime viikkojen tapahtumat todennäköisesti hidastavat ainakin jossakin määrin lähivuosien talouskasvua. Pitkällä tähtäimellä vaikutukset bruttokansantuotteeseen ovat kuitenkin myönteisiä, kun dialogin avulla voidaan varmistaa investointien kestävyys yhteiskunnan ja ympäristönsuojelun kannalta ja siten myös investointien turvallisuus ja kannattavuus.
4. Prosessi edesauttaa ymmärtämään Perun ja Bolivian suhteiden ongelmien dynamiikkaa.
Perun ja Bolivian suhteet ovat olleet Bolivian presidentin Evo Moralesin kaudella hyvin ongelmalliset ja maiden diplomaattisuhteiden katkeaminen on monta kertaa ollut lähellä.
Boliva ja Peru kulkevat poliittisesti ja taloudellisesti täysin eri suuntiin. Boliviassa poliittisen ja taloudellisen kulttuurin taustalla on alkuperäisväestön "kosmovisio", joka heijastuu Bolivian uudessa perustuslaissa ja mikä näyttää johtavan Bolivian talouden eristäytymiseen ja oikeusvaltion – siinä muodossa kuin se länsimaissa käsitetään – heikkenemiseen. Bolivia vaikuttaa Perun alkuperäisväestön asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Perun sisäistä tilannetta ei kuitenkaan auta ulkopuolisten syyttäminen, vaan myönteiseen kehitykseen päästään vain alkuperäisväestöjen kanssa käytävän dialogin kautta, jolla alkuperäisväestöt aidosti integroidaan tasavertaisiksi Perun kansalaisiksi ja näille tarjotaan osuus talouskehityksen hedelmistä niin, että ne aidosti kokevat siitä hyötyvänsä.
5. Institutionaalisen dialogin kehittäminen toivottavasti vauhdittuu myös muualla Perussa
Perussa on Amazonian konfliktin lisäksi tällä hetkellä parisataa eri konfliktia pääasiassa köyhillä Andien alueilla, joista noin 70 on akuutissa vaiheessa. Vaarana on että viime viikkojen tapahtumat tulevat lietsomaan ääriryhmiä käyttämään konfliktialueilla entistä laajemmin oikeusvaltion vastaisia keinoja, väkivaltaisuuksia ja esim tiesulkuja. Nämä voidaan estää ennalta vain vahvistamalla dialogia kaikilla konfliktialueilla Perussa. Amazonian alkuperäisväestön kanssa aloitettu dialogi antaa tähän hyvän mallin.
Perun ja Suomen yhteistyöPeru on ollut Suomen kehitysyhteistyön tärkeitä kumppaneita. Kestävän metsätalouden kenttähanke Pichis Valleyn alueella alkoi vuoden 2007 alussa. Hankkeen tavoitteena on kehittää ashaninka-alkuperäiskansan asuttamilla alueilla luonnontaloudellisesti kestäviä toimeentulomuotoja, jotka samalla mahdollistavat alueen asukkaiden siirtymisen pois huumetuotannosta ja estävät huumeviljelyn leviämisen alueelle. Perun kehitystä tuetaan myös alueellisten ohjelmien kautta. Perun ja Ecuadorin raja-alueen sosiaalisen kehityksen hankkeen tavoitteena on Santiago-joen alueen alkuperäiskansojen elämän laadun parantaminen ja alueen sosiaalisen ja tuotannollisen kehityksen vahvistaminen koulutuksen, terveydenhuollon ja paikallisten instituutioiden kehittämisen sekä naisten ja lasten oikeuksien edistämisen kautta. Andien maiden ympäristöohjelma BioCAN edistää Amazonian luonnon kestävää käyttöä Perussa, Ecuadorissa, Boliviassa ja Kolumbiassa. Kaksikielisyysopetushanke EIBAMAZ edistää alkuperäisväestön omankielistä opetusta Perun lisäksi Ecuadorissa ja Boliviassa. Suomi tukee Perussa kansalaisjärjestöohjelmaa alueellisten konfliktinestojärjestelmien kehittämiseksi. |