Onnellisten ihmisten, huippukapellimestarien ja ekotekojen maa: Suomi-kuva Ranskan mediassa vuonna 2021
Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon. Kiinnostus vaikuttaa lisääntyvän vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 17 700 kertaa. Kun käsiteltyjä teemoja tarkastellaan lähemmin, erottuvat joukosta sekä koronakriisiin että ympäristöön liittyvät artikkelit. Kulttuurista kirjoitettiin poikkeuksellisen usein. Media oli kiinnostunut myös esimerkiksi HX-hävittäjähankkeesta, osaajahoukuttelusta Suomeen ja suomalaisen yritysmaailman kuulumisista. Eräänlaisiksi kestosuosikeiksi muodostuneet suomalainen onnellisuus, koulutus ja tasa-arvo vilahtivat otsikoissa niin ikään.
Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon, ja kiinnostus vaikuttaa lisääntyvän vuosi vuodelta. Kaksi vuotta sitten Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä 14 800 kertaa. Käyttämämme Meltwaterin mediaseurantatyökalun mukaan viime vuonna osumia oli jo 17 700.
Suurimman yleisön, lähes 32 miljoonaa ranskalaista, saavutti Meltwaterin mukaan kitaristi Alexi Laihon poismenosta kertova Le Figaron uutinen(Linkki toiselle web-sivustolle.). Toiseksi eniten lukijoita oli suomalaisia huippukapellimestareita käsitelleellä Le Figaron artikkelilla(Linkki toiselle web-sivustolle.). Kolmannella sijalla tilastoissa oli yksinpurjehtija Ari Huuselan maaliin saapumista kuvaava, niin ikään Le Figarossa julkaistu kirjoitus(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Suomi oli viime vuonna lukuisten laajalevikkisten televisioreportaasien aiheena. Monet tv-kanavat matkustivat paikan päälle tekemään juttuja muun muassa suomalaisesta talvesta. Yksi sykähdyttävimmistä oli M6-kanavan yli tunnin mittainen ohjelma(Linkki toiselle web-sivustolle.) Helsingistä, maailman onnellisuuspääkaupungista. TF1:n toimittaja puolestaan pulahti hyiseen Itämereen uutispätkässä(Linkki toiselle web-sivustolle.), jossa kerrottiin kylmän ilmaston positiivisista terveysvaikutuksista. Talvista elämänmenoa esiteltiin lisäksi esimerkiksi Ivalon kaamosaikaa dokumentoineessa tallenteessa(Linkki toiselle web-sivustolle.). TV5Monde matkasi Helsinkiin, Espooseen ja Turkuun kuvaamaan Destination francophonie -sarjaa(Linkki toiselle web-sivustolle.) suomalaisten suhteesta ranskan kieleen.
Koronapandemia
Media huomioi tarkasti suomalaiset koronarajoitukset, jotka vaihtelivat vuoden mittaan. Uutisten sävy oli useimmiten neutraali.
Erityisesti alkuvuodesta ilmestyi hyvin myönteisiä juttuja, jotka kuvasivat suomalaista yhteiskuntaa koronaosaamisen näkökulmasta. Viikkolehti L’Obs kertoi(Linkki toiselle web-sivustolle.) Suomen strategian perustuvan luottamukseen, ennaltaehkäisyyn ja kollektiiviseen kurinalaisuuteen. Suomalaisten todettiin noudattavan koronaohjeita protestoimatta, ainakin ranskalaisiin verrattuna.
Maamme tapahtumia Ruotsista käsin seuraavan Le Monden kirjeenvaihtajan reportaasi(Linkki toiselle web-sivustolle.) selosti suomalaisten positiivista suhtautumista etätyöhön.
Lisäksi kirjoitettiin esimerkiksi Suomen vastahakoisuudesta EU:n elvytyspaketin hyväksymiseen ja yksityisten terveysasemien hintavista PCR-testeistä. Myös minkkien koronarokotukset ja pandemian vaikutukset Pohjoismaiden taloustilanteeseen kiinnostivat.
Ilmasto ja ympäristö
Toinen keskeinen aihepiiri oli ilmasto ja ympäristö. Le Figaro laati hyvin myönteisen artikkelin(Linkki toiselle web-sivustolle.) Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahdesta. Tekstissä esiteltiin muun muassa Lahden kunnianhimoista tavoitetta tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2025 mennessä, kymmenen vuotta ennen Suomea ja 25 vuotta aiemmin kuin Euroopan unioni.
Helsingin roskattomuutta ihasteltiin(Linkki toiselle web-sivustolle.) puolestaan France 2 -televisiokanavalla. Ei tupakantumppeja, ei tulvivia roskakoreja – Helsinki on yksi planeettamme puhtaimmista pääkaupungeista!
Lappeenranta sai TF1:n uutispätkässä(Linkki toiselle web-sivustolle.) harteilleen Euroopan vihreimmän kaupungin viitan. Kompostointi, kierrätys ja kasvisruoka, luetteli Suomeen matkustanut toimittaja lappeenrantalaisten ekotekoja.
Sallan kekseliäs ilmastokampanja herätti niin ikään ranskalaisten huomion, ja monet viestimet tarttuivat(Linkki toiselle web-sivustolle.) aiheeseen.
Muitakin näkyviä esimerkkejä esiintyi mediassa, kuten France 3:n pitkä juttu(Linkki toiselle web-sivustolle.) suomalaisista metsistä ja niiden hyödyntämisestä. Tässä yhteydessä mainittiin muun muassa Spinnovan ympäristöystävälliset tekstiili-innovaatiot.
Kulttuuri
Ranskalaismedia raportoi suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä aiheista viime vuonna hyvin usein. Le Figaro hämmästeli(Linkki toiselle web-sivustolle.), kuinka niin pienestä maasta kuin Suomi voi tulla niin paljon lahjakkaita kapellimestareita. Klaus Mäkelästä kirjoitettiin monesti, ja hän säilytti(Linkki toiselle web-sivustolle.) asemansa ranskalaislehdistön lemmikkinä.
Kaija Saariahon Innocence-ooppera oli kesän kulttuuritapaus ja sai ylistävän vastaanoton(Linkki toiselle web-sivustolle.). Ooppera kantaesitettiin Aix-en-Provencen festivaalilla Etelä-Ranskassa heinäkuussa. ”Mestariteos, joka ottaa heti paikkansa oopperan historiassa”, kiitti Le Monde.
Heinäkuu jatkui riemukkaissa tunnelmissa, kun Juho Kuosmasen Hytti nro 6 voitti Cannesin Grand Prix -palkinnon. Elokuva ja sen nuoret tähdet saivat osakseen suitsutusta myös loppuvuodesta, kun filmi saapui elokuvateattereihin. Monet kriitikot totesivat kyseessä olevan yksi vuoden hienoimmista elokuvista.
Klassisen musiikin ja elokuvan ohella myös suomalaisella kirjallisuudella on paikkansa ranskalaisten sydämissä. Miki Liukkosen O arvioitiin eeppiseksi labyrintiksi ja Kjell Westön Tritonus kunnianosoitukseksi kaikelle musiikille. Sofi Oksasen Koirapuistoa tituleerattiin suureksi romaaniksi vahvoista naisista. Myös Pajtim Statovcin Tiranan sydäntä, Arttu Tuomisen Verivelkaa ja Antti Röngän Jalat ilmassa -esikoisteosta kehuttiin.
Kauppa, teollisuus ja vienti
Suomalaisyritykset ja suomalaiset vientituotteet näkyivät lehdistössä säännöllisesti. Otsikoissa olivat esimerkiksi Koneen, Nesteen, Nokian ja Rovion ajankohtaiset kuulumiset. Toimituksissa noteerattiin myös Woltin seitsemän miljardin euron kauppahinta ja Olkiluoto 3:n edistyminen.
UPM:n päätös myydä Chapelle-Darblayn kierrätyspaperitehdas poiki kymmeniä juttuja. Monet olisivat halunneet säilyttää sen toiminnan, eikä kauppaa ranskalaisen Samfi-Paprecien kanssa otettu vastaan hyvin.
Luovien alojen vienti sekä digitalisaatioon ja ICT-teknologiaan liittyvät kysymykset korostuivat niin ikään. Kvanttitietokoneita kehittävän suomalaisyritys IQM:n laajentuminen Ranskaan oli loppuvuoden merkittävimpiä yritysmaailman uutisia.
Suomi oli Actu IA -lehden teemamaa toukokuussa. Elements of AI -verkkokurssi oli yksi tekoälykysymyksiin erikoistuneen aikakauslehden käsittelemistä aiheista.
Joukkoviestimissä esiintyivät lisäksi muun muassa suomalaiset akkumineraalit, Spinnovan tekstiili-innovaatiot sekä RePackin ja Sulapacin ekologiset pakkaukset.
HX-hävittäjähanke
Suomen hävittäjähankinnat saivat huomiota laajasti. Kun päätös julkistettiin, Le Figaro kirjoitti sen aiheuttaneen ”shokin Euroopassa”. Tarjouksen Rafale-koneista tehnyt Dassault-yhtymä, joka omistaa myös Le Figaron, kommentoi tappiotaan lyhyellä lehdistötiedotteella. Se ilmoitti panneensa merkille Suomen viranomaisten päätöksen ja pahoittelevansa amerikkalaisten suosiota Euroopan puolustusmateriaalihankinnoissa.
Osaajahoukuttelu
Monet ranskalaismediat julkaisivat AFP:n artikkelin Suomen ”työvoimapulasta”. ”Suomi: maailman onnellisin maa, joka etsii epätoivoisesti ulkomaista työvoimaa”, otsikoi Le Figaro lähes 30 miljoonaa lukijaa tavoittaneen juttunsa. Suomen todettiin olevan työntekijälle periaatteessa unelmien täyttymys tehokkailla julkisilla palveluillaan ja vähäisellä rikollisuudellaan. ”Tasa-arvon edelläkävijä, missä luottamus viranomaisia kohtaan on korkeaa.” Negatiivisina puolina listattiin monimutkainen kieli, ankara ilmasto ja ulkomaalaisten vaikea pääsy työmarkkinoille.
BFM Business laati samasta aiheesta monipuolisemman kirjoituksen. Korkea elintaso, mutta rankka ilmasto, suurlähetystöönkin yhteyttä ottanut toimittaja tiivisti.
Investointien ja osaajahoukuttelun näkökulmasta mediassa näkyi myös Slush. Le Figaro kirjoitti Ilkka Paanasen kertoneen supercelliläisten tekevän töitä sukkasillaan ja lähtevän kotiin viiteen mennessä. Yhtenä syynä startupkulttuurin kukoistukselle Suomessa mainittiin suomalainen koulujärjestelmä, jossa lapset saavat ottaa riskejä ja työskennellä ryhmässä.
Matkailu
Suomea koskevat matkailujutut liittyivät useimmiten Lappiin, lumeen ja revontuliin. Sävy oli pääosin erittäin positiivinen. Luonto oli vahvasti esillä, ja onnellisuuteen yhdistetyt tekstit korostuivat.
Matkailuteema näkyi myös suurlähetystön, Suomen Ranskan-instituutin ja Visit Finlandin design-aiheisen toimittajamatkan pohjalta laadituissa artikkeleissa. Helsinkiin ja Fiskarsiin syyskuussa suuntautuneelle matkalle osallistuivat Le Monde, Le Figaro (Madame Figaro), Challenges ja MilK Decoration. Le Figaron Fiskarsista kertovan jutun(Linkki toiselle web-sivustolle.) ja Helsinkiä esittelevän artikkelin(Linkki toiselle web-sivustolle.) näki kumpaisenkin noin 25 miljoonaa ranskalaista. Myös Le Figaron 48 tuntia Helsingissä -juttu(Linkki toiselle web-sivustolle.) oli hyvin suosittu, samoin Le Monden kirjoittama teksti(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Onnellisuus
Kun Suomi valittiin jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi, Le Monde otsikoi artikkelinsa(Linkki toiselle web-sivustolle.): ”Koronaa tai ei, maailman onnellisimpana maana jatkaa Suomi”. Myös esimerkiksi Le Figaro julkaisi AFP:n uutisen, jossa todettiin Suomen säilyttäneen ykkössijan peräti neljän vuoden ajan, pitkistä talvistaan huolimatta. Suomen vahvuuksina mainittiin korkea elintaso, tehokkaat julkiset palvelut ja eriarvoisuuden torjunta.
La Vie esitti artikkelissaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) oman tulkintansa kärkisijoituksen taustalla olevista tekijöistä: luottamus, sosiaaliset innovaatiot ja rakkaus luontoon.
Matkustaessaan(Linkki toiselle web-sivustolle.) ”onnellisten ihmisten maahan” Les Echos’n toimittaja hahmotteli menestysreseptiä muun muassa saunaan ja sisuun tukeutuen. Lehden mukaan suomalaiset uskovat poliitikkoihinsa, luottavat toisiinsa ja työskentelevät mielellään.
Koulutus
Kun presidentti Emmanuel Macron vieraili syyskuussa Marseillessa, viittasi hän Suomeen koulutuksen mallimaana. Koulutus onkin kestosuosikki, joka kiinnostaa lehdistön ohella myös päättäjiä. Valtiosihteeri Nathalie Élimas kävi tutustumassa suomalaisiin kouluihin loppuvuodesta. Keskustelunaiheiksi mediassa nousivat tuolloin muun muassa KiVa-koulut, koulukiusaamisen torjunta ja oppilaiden hyvinvointi.
France 2 -televisiokanavan jutussa(Linkki toiselle web-sivustolle.) esiteltiin suomalaista varhaiskasvatusta. ”Suomessa lapset leikkivät koko päivän 7-vuotiaaksi asti. Heitä ei opeteta lukemaan tai kirjoittamaan, eikä heitä kuriteta. Varhaiskasvattajat painottavat kommunikaatiota, luovuutta ja tunteiden hallintaa”, vertasi toimittaja eroavaisuuksia ranskalaiseen koulujärjestelmään. Yksi koulutukseen liittyvistä juttuaiheista oli myös Syyrian al-Holin leirin Whatsapp-etäopetus.
Muita yhteiskunnallisia teemoja
Suomi mainittiin tasa-arvon mallimaana erityisesti silloin, kun Ranska pidensi isyysvapaataan tai ilmoitti ottavansa käyttöön äitiyspakkauksen. Hallituksen perhevapaauudistus kiinnosti paikallista mediaa niin ikään.
Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen julkaisema tutkimus hallituksen jäseniin kohdistuvasta somevihapuheesta noteerattiin esimerkiksi Le Mondessa.
Suomalaispoliitikot
Ranskalaismedian kiinnostus pääministeri Sanna Marinia kohtaan jatkui. Lehdistö huomioi pääministerin kesäkuisen vierailun Pariisiin, ja Generation Equality Forum -kokouksen tiimoilta julkaistiin useampia juttuja. Pääministerin ohjelmassa oli muun muassa tapaaminen presidentti Macronin kanssa sekä Le Monden haastattelu(Linkki toiselle web-sivustolle.). Meltwaterin mukaan artikkelilla oli lähes 22 miljoonaa lukijaa.
Lisäksi edustusto järjesti ministeri Ville Skinnarin kohtaamisen(Linkki toiselle web-sivustolle.) L’Express-viikkolehden kanssa ja ministeri Tytti Tuppuraisen esiintymisen(Linkki toiselle web-sivustolle.) France24-televisiokanavalla.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön syyskuiseen työvierailuun ei tällä kertaa sisältynyt paikallista lehdistöohjelmaa, mutta se pantiin merkille suomalaisviestimissä. TPK:n tiedotteen(Linkki toiselle web-sivustolle.) pohjalta laaditun uutisen julkaisivat muun muassa Yle ja Helsingin Sanomat. Mieleen painui myös presidenttien kättelytyyli(Linkki toiselle web-sivustolle.).
Muut tunnetut suomalaiset
Mitä Ranskan kuuluisimpiin suomalaisiin tulee, ovat ne todennäköisesti joulupukki ja Ari Vatanen.
Viime vuoden ykkösjulkkis oli kuitenkin eräs toinen Ari, nimittäin Finnairin lentokapteeni Ari Huusela. Hän tuli tunnetuksi osallistuessaan Vendée Globe -kilpailuun, jossa purjehditaan maailman ympäri yksin ja pysähtymättä.
Le Figaro kertoi Huuselaa todella kutsutun Ranskan tunnetuimmaksi suomalaiseksi, sillä niin useasti hänen purjehduksestaan raportoitiin. Saavutus olikin historiallinen – maaliin ei ole päässyt muita pohjoismaalaisia koskaan aikaisemmin.
Teksti: Johanna Unha-Kaprali, maakuvatyön vastuuvirkamies