Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 2/2022
Yli 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 10. suurin maa ja maailman 15. suurin talous. Meksiko on maailman suurin espanjankielinen maa väkiluvultaan ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous heti Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. Meksiko on jäsenenä monessa kansainvälisessä organisaatiossa, kuten G20-ryhmässä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestössä (APEC). Meksikon talouskasvu on maltillista. Työmarkkinat ovat elpymässä ja työllisyysaste on jo lähellä pandemiaa edeltänyttä aikaa. Meksiko on maailman toiseksi suurin rahalähetysten kohdemaa. Vuoden 2022 viennin kasvu rikkonee vuoden 2021 kasvuennätyksen tämän hetken yli 19 prosentin vauhdilla. Vuotuinen inflaatio on noussut ennätyslukemiin ja Meksikon keskuspankki Banco de México arvioi inflaation olevan 8,6 prosenttia vuoden 2022 lopussa.
Talouskasvu
Meksikon keskuspankin arvion mukaan maan talouskasvu tulee olemaan 3 prosenttia vuonna 2022 ja 1,8 prosenttia vuonna 2023. Vuosittaisen vertailun perusteella Meksikon bruttokansantuotteen reaalikasvu on ollut 4,3 prosenttia vuonna 2022. Eniten kasvua oli palvelusektorilla (4,3 %), seuraavaksi jalostuksessa (4 %) ja sitten alkutuotannossa (3,5 %).
Elpyminen eritahtista
Alueelliset erot Meksikon talouden elpymisessä ovat suuria. Elpyminen on ollut nopeinta osavaltioissa, joissa turismi on merkittävä tulonlähde, ja turistien määrä onkin vuonna 2022 ylittänyt pandemiaa edeltävät kävijämäärät. Hitainta talouskasvu on puolestaan ollut teollisuustuotteita tuottavissa osavaltioissa.
Myös pääkaupunki Méxicolle elpyminen on tuottanut vaikeuksia. Tänä vuonna pääkaupungin kaupunginhallitus on pyrkinyt elvyttämään maan taloudellisen moottorin taloutta eri tukipakettien avulla. Pakettien ennustetaan onnistuneen tavoitteessaan kasvattaa pääkaupungin BKT:ta 3,5 prosentilla vuoden loppuun mennessä.
Matala tuottavuus
Vuosina 1990–2019 Meksikon tuottavuus on kasvanut hitaasti, keskimäärin vain 2,2 prosenttia vuodessa. Kun vielä vuonna 1990 Meksikon bruttokansantuote asukasta kohden oli 30 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta asukasta kohden, vuonna 2022 osuus on enää alle 15 prosenttia. Samana ajanjaksona kasvu on ollut keskimäärin vauhdikkaampaa muualla Latinalaisessa Amerikassa.
Inflaatio ja peson arvo
Vuotuinen inflaatio on noussut ennätyslukemiin ja Meksikon keskuspankki, Banco de México (Banxico) arvioi inflaation olevan 8,6 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Kyseessä on Meksikon korkein inflaatiotaso sitten vuoden 2001. Vuoden 2023 ensimmäisten kuukausien inflaation Banxico arvioi olevan 7,9 prosenttia. Meksikon viranomaiset ovat todenneet, ettei maan inflaatiossa ole kyse ohimenevästä, vaan pitkittyneestä ilmiöstä. Meksikon keskuspankin johtaja arvioi tavoitteen pitää hintojen nousu kolmessa prosentissa +/- yksi prosenttiyksikkö saavuttamisen olevan mahdollista vasta vuoden 2024 lopussa.
Meksikon peson kurssi oli 5. joulukuuta 19,75 Yhdysvaltain dollaria kohden ja 20,76 euroa kohden. Euron arvo on laskenut merkittävästi Meksikon pesoa kohden vuoden 2020 huhtikuun huipusta, jolloin Meksikon peson kurssi oli yli 27 yhtä euroa kohden.
Työllisyys
Meksikon työmarkkinat ovat elpymässä ja työllisyysaste on jo lähellä pandemiaa edeltänyttä aikaa, vaikkei vielä aivan saavutakaan sitä. Vuoden 2022 tammikuussa työttömiä oli taloudellisesti aktiivisesta väestöstä 3,71 prosenttia, selviää INEGIn kansallisesta ammatti- ja työllisyystutkimuksesta (ENOE). Vähimmillään työttömiä oli 2,97 prosenttia vuoden 2022 maaliskuussa, mutta lukema on sittemmin noussut 3,30 prosenttiin lokakuuhun mennessä. INEGIn mukaan vuoden 2022 lokakuussa 7,5 prosenttia työllistyneestä väestöstä oli alityöllistettyjä, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2021 lokakuussa.
Meksikon työmarkkinoiden keskeinen ongelma on epämuodollisuus. Vuoden toisen kolmanneksen alkaessa Meksikossa työskenteli noin 32 miljoonaa epävirallista työntekijää, mikä tarkoittaa, että lähes 58 prosenttia maan koko työvoimasta työskenteli epämuodollisessa taloudessa.
Joulukuun alussa presidentti Andrés Manuel López Obrador (AMLO) ilmoitti korottavansa Meksikon minipalkkaa 20 prosentilla vuonna 2023. AMLOn presidenttikaudella minipalkkaa on nostettu vuosittain yli kymmenellä prosentilla, eniten vuonna 2021, jolloin nousu oli 22 prosentilla. Minimipalkan nosto korottaa peräti kolmasosan Meksikolaisten palkkatasoa, mutta kriitikoiden mukaan se tulee kiihdyttämään inflaation ja epävirallisten työntekijöiden määrän kasvua entisestään. Minimipalkan korottamisen on määrä peilata päivittäisten kulutustuotteiden hinnan nousua, ja Meksikon hallinto perustelee sen olevan ainoa konkreettinen tapa vähentää maassa kasvavaa köyhyyttä.
Rahalähetykset
Viennin lisäksi Meksikoon virtaa huomattava määrä rahaa ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten kautta. Vuoden 2022 loppuun mennessä ulkomailla asuvien meksikolaisten lähettämien rahalähetysten arvo saavuttanee ennätykselliset 58,5 miljardia dollaria. Kasvua vuoteen 2021 nähden oli 13,4 prosenttia, mikä pitää Meksikon Kiinan edellä maailman toiseksi suurimpana rahalähetysten kohdemaana. Eniten rahaa kotimaahansa lähettävät intialaiset, joiden rahalähetysten arvo vuonna 2022 ylittää 100 miljardin dollarin.
Valtion budjetti
Meksikon vuoden 2023 valtionbudjetti on kautta aikojen suurin: 8,3 biljoonaa pesoa, eli 423,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Budjetti on 11,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2022 budjetti, joka sekin oli kaikkien aikojen suurin. Edustajainhuone hyväksyi vuoden 2023 budjetin 11. marraskuuta 2022 äänin 273 puolesta ja 222 vastaan. Oppositio teki siihen yhteensä 2264 varausta.
Valtapuolue Morenan mukaan budjetti priorisoi yhteiskunnan vähäosaisia korostaen sen sisältämiä sosiaaliturvan määrärahojen korottamista. Hyvinvoinnin budjettia korotettiin vuoden 2022 budjetista 36 prosentilla, ja ympäristön suojelun budjettia 85 prosentilla. Budjetti kuitenkin sisältää edeltävien vuosien tavoin merkittäviä leikkauksia autonomisten instituutioiden (muun muassa demokratiaa ja oikeusvaltiota valvovien tahojen) määrärahoista, sekä huomattavan resurssien keskittämisen AMLOn infrastruktuurihankkeisiin. Lisäksi opposition mukaan budjetti hyödyttää enemmän päättäjiä ja yritysten johtajia kansan sijaan, kritisoiden terveydenhuollolle ja koulutukselle myönnetyn budjetin niukkuutta.
Kansainvälinen kauppa
Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Pandemian romahduksen jälkeen vienti on elpynyt, ja viime vuonna sen arvo kasvoi 18,5 prosenttia, mikä oli suurin nousu viimeiseen 11 vuoteen. Vuoden 2022 viennin kasvu rikkonee vuoden 2021 kasvuennätyksen tämän hetken yli 19 prosentin kasvulla. Meksikon viennin arvon arvioidaan olevan vuoden 2022 aikana yli 600 miljardia dollaria, mikä vastaa noin 40 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.
Meksikon ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani on sen pohjoisnaapuri Yhdysvallat, joka vastaanottaa 78,1 prosenttia Meksikon viennistä ja on alkuperämaa 43,7 prosentille Meksikon tuonnista (2021). Seuraavina tulevat Kanada, Saksa, Kiina ja Japani. Meksiko on Yhdysvaltojen toiseksi tärkein kauppakumppani täpärästi johdossa olevan Kanadan jälkeen.
Meksikon tärkeimmät vientituotteet ovat autot, tietokoneet, ajoneuvojen osat, jakeluautot ja raakaöljy. Meksiko on maailman suurin jakeluautojen, oluen, trooppisten hedelmien ja tomaattien viejä. Muita keskeisiä vientituotteita ovat elintarvikkeet ja juomat, tupakka, kemialliset tuotteet, rauta, teräs, mineraalit, tekstiilit ja vaatteet. Meksikon tärkeimmän tuontituotteet ovat mikropiirit, moottoriajoneuvojen osat, jalostettu öljy, toimistokoneiden osat ja puhelimet. Maa on suuresta kotimaisesta tuotannostaan huolimatta maailman suurin maissin tuoja. Lisäksi se on maailman suurin aaltopahvin, alumiiniputkien, kuparijohtojen ja syanidin tuoja.
Vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana Meksikon vienti Yhdysvaltoihin oli ennätykselliset 224,1 miljardia dollaria, mikä oli 20,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonti Yhdysvalloista Meksikoon oli puolestaan samana ajanjaksona arvoltaan 160,6 miljardia dollaria. Yhteensä maiden välisen kaupan arvo oli 384,7 miljardia dollaria.
Meksikon viennin arvo sen toiseksi tärkeimpään kauppakumppaniin Kanadaan oli vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 15,6 miljardia dollaria, tuonnin ollessa arvoltaan 3,5 miljardia dollaria. Kaupan arvo oli yhteensä 19,1 miljardia dollaria.
Meksikon viennin arvo EU:hun oli vuoden 2022 ensimmäisen puolikkaan aikana 13.2 miljardia dollaria, kun taas Meksikon tuonnin arvo EU:sta oli 29,7 miljardia dollaria. Kaupan arvo oli yhteensä 42,9 miljardia dollaria.
Meksikon vienti Suomeen oli arvoltaan 198 miljoonaa dollaria vuoden 2022 tammi-elokuussa, kun taas tuonti Suomesta Meksikoon oli arvoltaan 371 miljoonaa dollaria. Kaupan kokonaisarvo oli 569 miljoonaa dollaria. Kauppataseen kannalta Suomen ja Meksikon välinen kauppa on ollut siis Suomelle hyvin edullista, ylijäämän ollessa Suomelle 173 miljoonan dollarin arvoinen.
Neuvottelut Euroopan unionin ja Meksikon välisestä globaalisopimuksen uudistamisesta alkoivat vuonna 2015 (Modernisation of the EU-Mexico Global Agreement). Osapuolet hyväksyivät huhtikuussa 2020 periaatesopimuksen, jonka jälkeen lopulliset neuvottelut pitkittyivät. Joulukuussa 2022 näyttää siltä, että osapuolet ovat pääsemässä yhteisymmärrykseen lopullisesta muodosta.
Meksiko ja Yhdysvallat edistävät nearshoringia
Meksikon talousministeri Raquel Buenrostro tapasi Yhdysvaltain kauppaministeri Gina Raimondon Washingtonissa joulukuun alussa. Ministerit sopivat yhteistyöstä kannustaakseen Aasiassa toimivia pohjoisamerikkalaisia yrityksiä siirtymään Meksikoon. Yhdysvaltojen kauppasota Kiinan kanssa, Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen muutokset ja tavaroiden kuljetuskustannusten nousu ovat lisänneet Meksikon houkuttelevuutta. Meksikon talousministeri Raquel Buenrostro arvioi jo marraskuussa, että yli 400 yritystä harkitsee muuttavansa Aasiasta Meksikoon. Inter-American Development Bankin mukaan Meksiko voisi saada 35 000 miljoonaa dollaria vuodessa nearshoringin ansiosta. Muuttoprosessit ovat kuitenkin hitaita ja kalliita, ja ilmiön laajuus ei ole vielä selvillä. Vaikka toimintojen siirtämisellä Meksikoon on useita etuja, kuten Yhdysvaltojen läheisyys ja kohtuuhintaiset työvoimakustannukset, esimerkiksi riittämätön energiahuolto saattaa muodostua esteeksi. Lisäksi yritykset, joilla on omat ympäristö-, sosiaali- ja hallintotavoitteensa eivät todennäköisesti investoi maihin, joissa ei ole tarjolla riittävästi puhdasta energiaa. On myös huomioitava, että jos suurin osa komponenteista on aasialaisia, lasketaan valmistus Yhdysvaltojen määräysten mukaan aasialaiseksi, vaikka tuotteet koottaisiin Meksikossa. Lisäksi tulevat kuukaudet näyttävät, vaikuttaako republikaanien Yhdysvaltojen välivaaleissa saavuttama kongressin edustajainhuoneen enemmistö maiden välisiin kauppapoliittisiin kysymyksiin.
Energiapolitiikka ja kestävä kehitys
AMLO on pyrkinyt uudistamaan maan energiapolitiikkaa kiistanalaisin lakiuudistuksin. Uudistukset ovat pitkälti peruuttaneet vuoden 2013 Enrique Peña Nieton energiareformin uudistuksia, jotka helpottivat ulkomaisten investointien tekemisen maan energiasektoriin. Vuoden 2013 reformien seurauksena ulkomaisten investointien määrä Meksikon energiasektorilla kasvoi vuoteen 2018 mennessä 465 prosentilla.
Mexico Evalua -ajatushautomon mukaan energia-alan avoimuus ja yleisön tiedonsaanti on heikentynyt merkittävästi AMLOn hallinnon aikana. Hallinnon julkistaessa tietoja, raportit ovat suurpiirteisiä ja hallituksen ilmoittamat tiedot ovat usein ristiriidassa muiden lukujen kanssa. Tämä etäännyttää ajatushautomon mukaan potentiaalisia sijoittajia, sillä se vaikeuttaa yrityksille tärkeän tiedon löytämistä. Hallituksen energiapolitiikasta on myös avoin kauppakiista Yhdysvaltojen kanssa. Ratkaisusta neuvotellaan, riitojenratkaisumenettelyä halutaan välttää.
Huomattavaa on samalla, että Meksiko ilmoitti COP27-kokouksessa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa, että se päivittää kansallisen tavoitteensa leikata hiilidioksidipäästöjä 35 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2000 lähtötasosta, kun tavoite tähän asti oli 22 prosenttia. Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman ja sekä maalämmön osuus energiantuotannossa luvataan kaksinkertaistaa. Ohjelman koko on 48 miljardia dollaria, jota Yhdysvallat tukee julkistamattomalla summalla.
Litiumin kansallistaminen
AMLOn hallitus on ajanut läpi uuden lain, jossa litium määritellään ”kansan omaisuudeksi”, jonka ”etsintä, louhinta ja hyödyntäminen varataan yksinomaan Meksikon kansalle”. Lisäksi litiumin taloudellisien arvoketjujen valvontaan perustetaan oma hajautettu julkinen elin. Kaivoslakia on protestoinut merkittävä määrä USA:n ja Kanadan päättäjiä. Vaikka lain vivahteista ja seurauksista keskustellaan edelleen, lainopilliset asiantuntijat sekä Yhdysvaltain, Meksikon ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen (USMCA) entiset neuvottelijat uskovat lain rikkovan sopimusta. Litiumia ei vapaakauppasopimuksessa ole erikseen määritelty strategiseksi mineraaliksi, joten Meksikon valtio ei voisi kohdella sitä sellaisena nytkään. Yhdysvaltain ja Kanadan edustajat ovat harkinneet asian viemistä viralliseen riitojenratkaisumenettelyyn.
Huolimatta erimielisyyksistä litiumiin liittyen, Meksiko ja Yhdysvallat solmivat ydinenergiaan liittyvän yhteistyösopimuksen, joka astui voimaan 3. marraskuuta 2022. Sopimus on ensimmäinen ydinenergiasopimus maiden välillä, ja se mahdollistaa ydinenergian tutkimiseen ja tuotantoon tarvittavien ydinpolttoaineiden, välineiden (mukaan lukien reaktoreiden), komponenttien ja informaation vaihdon osapuolten välillä.
Litiumiin liittyvät erimielisyydet jäivät taka-alalle Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin johtaman delegaation vieraillessa Meksikossa 12. syyskuuta 2022 osana vuosittaista Yhdysvaltain ja Meksikon välistä korkean tason talousvuoropuhelua (HLED). Molemmat osapuolet ilmaisivat pitävänsä tapaamista onnistuneena, Blinkenin ollessa erityisen tyytyväinen maiden yhteiseen tavoitteeseen kasvattaa sähköautojen osuutta kaikista myydyistä autoista 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Viitaten litiumin kansallistamiseen Blinken myönsi lehdistötilaisuudessa, että maiden hallituksilla oli erimielisyyksiä, mutta sanoi uskovansa niiden olevan selvitettävissä. Sovittelevaa sävyä on osoittanut myös AMLO, joka on vaikuttanut tyyntyneeltä saatuaan 31. elokuuta presidentti Bidenilta kirjeen, jossa Yhdysvaltain presidentti ilmaisi litiumin kansallistamiseen liittyen ”kunnioituksensa Meksikon suvereniteettia kohtaan”.
Polttoainehuoltoasemat
Ranskalainen Total Energies ilmoitti viikonloppuna sulkevansa polttoainehuoltoasemansa Meksikossa 29. joulukuuta mennessä. Yhtiöllä oli 223 huoltoasemaa maassa kesäkuussa 2022, mikä oli noin 1,7 prosenttia kaikista maan asemista. Yritys on hiljalleen sulkenut asemia viime vuodesta lähtien, vedoten kannattavuuden puutteeseen. Asiantuntijoiden mukaan tämä johtuu Meksikon energiansäätelykomission (CRE) uusista määräyksistä, jotka sulkivat useita varastointipolttoaineen varastoterminaaleja vedoten sääntöjenvastaisiin menettelyihin. Useat yhtiöt ovat protestoineet CRE:n tehneen polttoainevarastointia koskevat päätöksensä mielivaltaisesti, ja on mahdollista, että myös muut yritykset alkavat sulkea polttoainehuoltoasemiaan Meksikossa.
Kirjoittajat:
Michelangelo Chiodo, harjoittelija
Hanna Öunap, vastuuvirkamies