Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 1/2022

Lähes 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 11. suurin maa ja maailman 15. suurin talous. Se on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous heti Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi Pandemia on iskenyt syvän loven Meksikon talouteen ja nostanut pitkään laskussa olleen köyhyyden jälleen nousuun. Maan bruttokansantuote laski vuonna 2020 jopa 8,2 prosenttia, siis enemmän kuin kertaakaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vuosi 2021 alkoi kasvulla, joka kuitenkin hyytyi ensimmäisen puolivuotisen jälkeen. Vuoden kolmannella neljänneksellä talous supistui 0,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä se pysyi nollassa. Lopulta koko viime vuoden talouskasvu jäi viiteen prosenttiin, mikä ei yltänyt hallituksen odottamaan kuuden prosentin kasvuun. Eniten kasvua oli teollisuudessa (6,5%), seuraavaksi palvelusektorilla (4,1%) ja sitten maataloudessa (2,9%).

Ongelmana matala tuottavuus

Analyytikot ovat yhtä mieltä siitä, että Meksikon elpyminen osoittaa viivettä verrattuna sen Latinalaisen Amerikan verrokkeihin. Elpyminen on ollut niin ikää heikompaa kuin muissa G20-maissa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) alustavien lukujen mukaan Meksiko oli toinen niistä kahdesta G20-maasta, joiden talous ei kasvanut viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja yksi kuudesta saman ryhmän maasta, joiden talous ei vielä ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Viime vuoden viimeisellä kvartaalilla Meksikon talous vastasi samaa ajanjaksoa vuonna 2016.

Vaikka Meksiko on kärsinyt koronasta poikkeuksellisen paljon, juontavat sen talouden ongelmat juurensa jo kauas pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Viimeisen kerran talouskasvu saavutti huippunsa vuoden 2018 kolmannella vuosineljänneksellä, ja sen jälkeen suunta on ollut alaspäin. Isossa kuvassa kasvu on ollut odotuksia alhaisempaa jo useamman vuosikymmenen ajan. Maailmanpankin raportin mukaan Meksikon viime vuosikymmenten saavutukset, kuten makrotalouden vakauttaminen, viennin kilpailukyvyn kasvu ja siirtyminen monimutkaisempiin toimialoihin sekä tuotannon monimuotoisuuden edistäminen, eivät ole onnistuneet vauhdittamaan Meksikon talouskasvua.

Vuosina 1990–2019 Meksikon tuottavuus on kasvanut hitaasti, keskimäärin vain 2,2 prosenttia vuodessa. Kun vielä vuonna 1990 Meksikon bruttokansantuote asukasta kohden oli 30 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta asukasta kohden, vuonna 2019 osuus oli enää alle 20 prosenttia. Samana ajanjaksona kasvu on ollut keskimäärin vauhdikkaampaa muualla Latinalaisessa Amerikassa, ja Meksiko on jäänyt jälkeen Amerikan terveysjärjestön jäsenmaiden tuottavuudesta.

Maailmanpankin vanhemman ekonomistin, Eduardo Olaberrían mukaan Meksiko on kyllä hyödyntänyt viime vuosikymmenten väestönkasvun, mutta BKT on kasvanut hitaasti, sillä kokonaistuottavuus on ollut negatiivinen. Syyt Meksikon heikkoon kansalliseen tuottavuuteen ovat moninaiset. Maailmanpankki mainitsee raportissaan muun muassa toimialojen ja -alueiden epätasaisen kehityksen, nuorten yritysten vaikeuden saada rahoitusta ja markkinoiden vääristymät, jotka johtuvat muun muassa liiallisesta sääntelystä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta.

Elpyminen alueellisesti eritahtista

Alueelliset erot Meksikon talouden elpymisessä ovat suuria selviää México cómo vamos -ajatushautomon taloustieteilijöiden raportista. Vuonna 2021 Meksikon 32 osavaltiosta kahdeksan ylsi valtion kasvutavoitteeseen ja yhdeksän oli saavuttanut pandemiaa edeltäneen tasonsa. Suurinta talouskasvu oli Tabascossa, Quintana Roossa ja Baja California Surissa. Jälkimmäiset kaksi osavaltiota ovat suosittuja rantalomakohteita, joiden talous nojaa palveluihin ja turismiin. Niissä matkailu on avautunut pandemian jälkeen nopeammin kuin monilla muilla alueilla muun muassa siksi, että alueet ovat tehneet ponnisteluja koronaturvallisen matkailun mahdollistamiseksi.

Pääkaupunki Méxicolle elpyminen on sen sijaan tuottanut vaikeuksia. Viime vuoden viimeisellä kvartaalilla se oli yksi heikoimman talouskasvun osavaltioista, kun talous taantui neljä prosenttia. Tänä vuonna pääkaupungin kaupunginhallitus pyrkii elvyttämään maan taloudellisen moottorin taloutta kolmen tukipaketin avulla. Paketit kohdistuvat kansantalouden ja solidaarisen talouden kehittämiseen, uusiin välineisiin rakennus- ja asuntoalan kehittämiseksi sekä turismiin ja kaupungin historialliseen keskustaan.

Työllisyys

Meksikon työmarkkinat ovat elpymässä ja työllisyysaste on jo lähellä pandemiaa edeltänyttä aikaa, vaikkei vielä aivan saavutakaan sitä. Työllisyyden kasvu ei ole kuitenkaan onnistunut saamaan tuottavuutta nousuun. Vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana työikäisestä väestöstä työttömiä oli 3,56 prosenttia, selviää INEGIn kansallisesta ammatti- ja työllisyystutkimuksesta (ENOE). Samalla ajanjaksolla viime vuonna työttömiä oli 4,4 prosenttia. Korkeimmillaan pandemia-ajan työttömyys oli kesäkuussa 2020, jolloin työttömyysaste oli 4,9 prosenttia.

Meksikon työmarkkinoiden keskeinen ongelma on epämuodollisuus. Huolimatta siitä, että Meksikon sosiaaliturvainstituutti (IMSS) rekisteröi huhtikuussa ennätykselliset, eli 21 miljoonaa, virallista työpaikkaa, INEGI havaitsi epävirallisten työntekijöiden määrän kasvaneen kuun aikana 1,8 miljoonalla työntekijällä. Yhteensä Meksikossa työskentelee vajaa 31 miljoonaa epävirallista työntekijää, mikä tarkoittaa, että yli 55 prosenttia maan koko työvoimasta työskentelee epämuodollisessa taloudessa. Työllisyyden epävirallisuusaste kasvoi 0,1 prosentilla alkuvuodesta 2022 edellisvuoteen nähden.

Vienti ja rahalähetykset

Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on vapaakauppasopimuksia 45 valtion kanssa. El Financiero -talouslehdessä ekonomistit korostivat, että juuri vienti on ollut tärkein Meksikon talouskasvua ja elpymistä edistävä voima. Ensimmäisenä koronavuonna Meksikon viennin arvo laski vajaa 9,5 prosenttia. Sen jälkeen vienti on kuitenkin elpynyt, ja viime vuonna sen arvo kasvoi 18,5 prosenttia, mikä on suurin nousu viimeiseen 11 vuoteen. Yhteensä Meksikon viennin arvo oli vuonna 2021 ennätyksellisesti yli 494 miljardia dollaria samalla, kun viennin ja tuonnin yhteisarvo ylsi ensi kerran lähes biljoonaan dollariin. Meksikon vienti vastaa noin 40 prosenttia sen bruttokansantuotteesta.

Viennin lisäksi Meksikoon virtaa huomattava määrä rahaa ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetysten kautta. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat meksikolaiset lähettivät perheilleen ja läheisilleen yhteensä 54 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 25 prosenttia, mikä nosti Meksikon Kiinan ohi maailman toiseksi suurimpana rahalähetysten kohdemaana. Eniten rahaa kotimaahansa lähettävät intialaiset, joiden rahalähetysten arvo yltää 89 miljardiin dollariin.

Meksikon ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani on sen pohjoisnaapuri Yhdysvallat, seuraavina tulevat Kanada, Japani ja Saksa. Tärkeimmät vientituotteet ovat puolestaan autot, tietokoneet, ajoneuvojen osat, jakeluautot ja raakaöljy. Muita keskeisiä vientituotteita ovat elintarvikkeet ja juomat, tupakka, kemialliset tuotteet, rauta, teräs, mineraalit, tekstiilit ja vaatteet. Helmikuussa 2022 Meksiko onnistui palauttamaan asemansa Yhdysvaltain suurimpana kauppakumppanina, mutta loppukeväästä Kanada meni jälleen siitä ohi. Kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana Meksikon vienti Yhdysvaltoihin oli ennätykselliset 65,8 miljardia dollaria, mikä oli 16,5% enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteensä maiden välisen kaupan arvo oli 113 miljardia dollaria.

Meksikon ja Yhdysvaltain taloudet ovat kietoutuneet siinä määrin yhteen, että Yhdysvaltain talouden uudelleen avautuminen on keskeisesti vauhdittanut Meksikon vientiä ja talouskasvua. Pohjoisnaapurin talouden elpyminen on lisännyt kulutusta ja meksikolaistuotteiden kysyntää. Myös Yhdysvaltain ja Kiinan välisellä kauppasodalla sekä hiljattain, vuonna 2020 voimaan astuneella uudella Meksikon, Yhdysvaltain ja Kanadan välisellä vapaakauppasopimuksella (USMCA) on ollut myönteinen vaikutus Meksikon vientiin. Osa viime vuoden viennin arvon kasvusta selittyy myös öljyn hinnan rajulla nousulla. Vuonna 2021 öljyn vienti Meksikosta kasvoi 65,4 prosenttia, mikä on suurin INEGIn koskaan tilastoima nousu. Yhteensä öljyn vienti oli lähes 29 miljardia dollaria. Ekonomistien arvion mukaan Meksikon viennin myötätuulen voi odottaa jatkuvan niin pitkään, kun Yhdysvaltain talouskasvu pysyy hyvässä tahdissa.

Meksikon keskeisin kauppasopimus on vuonna 2020 voimaan astunut Pohjois-Amerikan kolmen valtion välinen vapaakauppasopimus (USMCA), joka on jatkoa Meksikon, Yhdysvaltain ja Kanadan edelliselle vapaakauppasopimukselle, NAFTAlle. Huhtikuussa 2020 Euroopan Unioni ja Meksiko pääsivät periaatesopimukseen uudesta globaalisopimuksesta (Modernisation of the EU-Mexico Global Agreement), jonka on tarkoitus parantaa vastavuoroista markkinoillepääsyä, purkaa tarpeettomia kaupan esteitä, vahvistaa teollis- ja tekijänoikeuksia ja edistää EU:n ja Meksikon yhteisiä kestävän kehityksen tavoitteita. Uusi sopimus merkitsisi, että 99 prosenttia EU:n ja Meksikon välillä myytävistä tuotteista olisi tullittomia. Puitesopimus tulisi hyväksyä Euroopan unionin parlamentin lisäksi myös jäsenmaiden parlamenteissa, mutta sen allekirjoitus on viivästynyt. Toukokuussa Meksikon valtiovarainministeriö aloitti neuvottelut uudesta vapaakauppasopimuksesta myös Britannian kanssa. Vuonna 2021 Meksikon ja Britannian välinen tavarakauppa kasvoi 14 prosenttia, Meksikon viennin arvo ollessa 29 992 dollaria.

Inflaatio

Yksi Meksikon talouden tämän hetken suurimmista ongelmista on raju hintojen nousu. Vuotuinen inflaatio on noussut ennätyslukemiin: maaliskuussa se oli 7.45 prosenttia. Kyseessä on Meksikon korkein inflaatiotaso sitten vuoden 2001. Inflaatio on nostanut paitsi bensiinin ja nestekaasun, myös monien peruselintarvikkeiden kuten kanamunien, maissitortillojen ja avokadojen hintoja. Lisäksi lentoliput ja pakettimatkat ovat kallistuneet tuntuvasti. Meksikon viranomaiset ovat todenneet, ettei maan tämän hetkisessä inflaatiossa ole enää kyse ohimenevästä, vaan pitkittyneestä ilmiöstä. Maan pysyvä virallinen tavoite on pitää hintojen nousu kolmessa prosentissa +/- yksi prosenttiyksikkö. Meksikon valtiovarainministeriön alisihteeri Gabriel Yorio arvioi kuitenkin huhtikuussa 2022, että tavoitteeseen pääseminen voi kestää jopa 12–18 kuukautta.

Sekä Meksikon hallitus, että Meksikon keskuspankki Banxico, ovat ryhtyneet toimiin inflaation hillitsemiseksi. Banxico on pyrkinyt sopeuttamaan rahapolitiikkaansa tekemällä vuoden 2022 aikana kolme 50 peruspisteen korotusta. Toukokuun alussa AMLO julkaisi hallituksensa inflaation ja niukkuuden vastaisen paketin (PACIC). Se ei sisällä pakkokeinoja tai hintavalvontaa. Sen sijaan hallitus on pyrkinyt varmistamaan eri sektoreiden kanssa tekemiensä sopimusten avulla, ettei perusruokakorin hinta nouse kohtuuttomaksi.

Ekonomistit tunnustavat hallituksen pyrkimykset tukea inflaatiosta kärsiviä meksikolaisperheitä. He ovat kuitenkin varoittaneet, etteivät näe inflaation vastaisen paketin sisältävän strategiaa keskipitkän ja pitkän aikavälin hintojen nousun hillitsemiseksi. Yhdysvaltalainen sijoituspankki JP Morgan arvioi puolestaan raportissaan, että Meksikon hallituksen inflaation vastaiset toimet uhkaavat luoda harmaat markkinat, etenkin paketin käsittelemien 24 peruselintarvikkeen osalta. Raportin mukaan paketista olisi haittaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Ekonomistit ovat myös muistuttaneet, että inflaatioon puuttuminen kansallisin toimin on jo itsessään hankalaa, ongelman ollessa kansainvälinen. Maailmantalouteen vaikuttavat useat inflaatiota kiihdyttävät tekijät, kuten kansainvälinen pandemia. Sekä koronaviruksen että siitä elpymisen talousvaikutukset ovat osoittautuneet ennakoitua pitkäkestoisemmiksi. Lisäksi inflaatiota pitkittävät maailmanlaajuinen viive konttien ja mikroprosessorien tuotannossa sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sota on aiheuttanut osaltaan raaka-ainepulaa, mikä on kiihdyttänyt hintojen nousua.

Peson arvo

Toukokuun 20. päivä 2022 Meksikon peson kurssi oli vajaat 19,9 Yhdysvaltain dollaria kohden ja vajaa 21 euroa kohden. Pandemia ja talouden epävarmat ajat ovat nakertaneet peson arvoa, kun sijoittajat ovat turvautuneet varmempiin instrumentteihin. Vuonna 2021 peson arvo laski kolme prosenttia dollariin nähden ja yhteensä sen arvosta on viimeisen kahden vuoden aikana pudonnut jo noin kymmenen prosenttia suhteessa dollariin.

Marraskuu oli viime vuonna Meksikon valuutan huonoin kuukausi. Peso koki yhden synkimmistä hetkistään kuun lopussa, kun presidentti Andrés Manuel López Obrador perui entisen valtiovarainministerin, Arturo Herreran, ehdokkuuden keskuspankki Banxicon johtoon ja nimitti sen sijaan tehtävään alimenosihteeri Victoria Rodriguezin. Peson arvo putosi päivässä kahdella prosentilla. Banco Basen tuolloinen talous- ja rahoitusanalyysin johtaja Gabriela Siller selitti, että raju pudotus oli markkinoiden huolestunut reaktio Rodriguezin nimittämiseen, sillä hänen profiilinsa herätti epäilyksiä Banxicon autonomian tulevaisuudesta. Lisäksi talousnäkymien epävarmuutta lisäsi marraskuun lopussa uuden omikron-variantin löytyminen.

Valtion budjetti

Meksikon vuoden 2022 budjetti on kautta-aikojen suurin: 7,09 biljoonaa dollaria. Edustajainhuone hyväksyi sen 14. marraskuuta 2021 äänin 274 puolesta ja 219 vastaan. Oppositio teki siihen yhteensä 1 994 varausta. 300–400 opposition ehdottamista muutoksesta hyväksyttiin, mutta esimerkiksi kritisoitu, autonomisiin instituutioihin kohdistuva leikkaus, meni läpi.

Kuluvan vuoden budjetissa esitetään lisäyksiä muun muassa valtion öljy-yhtiö Petroleos Mexicanosille (Pemex) ja kansalliselle sähköyhtiö CFE:lle sekä rokotteiden ja lääkkeiden ostoon. Tuki jatkuu myös hallinnon keskeisille infrastruktuurihankkeille, kuten Tren Mayalle, Dos Bocasin jalostamolle ja Felipe Ángelesin (Santa Lucían) lentokentälle. Felipe Ángelesin lentokentän avajaisia vietettiin 21. maaliskuuta, mutta polemiikki kentän ympärillä ei ole loppunut. Tuoreelle kentälle on ollut vaikea houkutella lentoyhtiöitä.

Suuret infrastruktuurihankkeet ovat keskeinen osa AMLOn kuluja ja menoja. Presidentti on tähän asti esitellyt kaksi suurta investointipakettia yksityisen sektorin infrastruktuurihankkeisiin. Pakettien arvo on 525 miljardia pesoa ja niiden avulla rahoitetaan 68 rakennushanketta. Kolmannen paketin esittelyä on odotettu jo 15 kuukauden ajan. Toukokuussa ilmoitettiin, että paketti on valmis ja odottaa vain hetkeä, jona presidentti haluaa julkistaa sen.

Vuoden 2022 budjetti on laadittu 4,1 prosentin vuosikasvun varaan. Kuluvan vuoden ensimmäinen neljännes on kuitenkin epävakauttanut maailmantaloutta ja tehnyt selväksi, ettei kasvutavoitteeseen ole mahdollista päästä. Toisaalta inflaatio on puolestaan noussut paljon ennakoitua korkeammaksi. Moni odottaakin hallitukselta korjattua budjettiehdotusta, jossa kuluvan vuoden talouskehitys on ennakoitu realistisesti alkuvuoden yllättävät tapahtumat huomioiden.

Energiapolitiikka ja litiumin kansallistaminen

Presidentti Andrés Manuel López Obrador on pyrkinyt uudistamaan maan energiapolitiikkaa kiistanalaisin lakiuudistuksin. Vuonna 2013 Meksikossa hyväksyttiin silloisen presidentin Enrique Peña Nieton energiareformi, jonka tarkoituksena oli avata maan energiasektoria kansainvälisille yrityksille ja houkutella näin ulkomaalaisia investointeja. Uudistuksen seurauksena ulkomaisten investointien määrä Meksikon energiasektorilla kasvoi vuosina 2015–2018 keskimäärin 80 prosenttia vuodessa. Huippunsa ne saavuttivat vuonna 2018, jolloin investointien arvo oli lähes viisi miljardia dollaria, eli 465 prosenttia enemmän kuin vielä vuonna 2013.

Nykyinen presidentti ei näe viime vuosien kehitystä myönteisenä, vaan katsoo ulkomaalaisten yritysten hyväksikäyttävän Meksikon luonnonvaroja ja energiamarkkinoita. Helmikuussa 2021 liittovaltion hallitus teki aloitteen sähkölain uudistamiseksi (LIE). Aloitteessa esitettiin perustavanlaatuisia muutoksia kansallisen sähköjärjestelmän nykyiseen toimintaan. Asiakirja paljastaa, kuinka uudistusaloitteen sisältämät muutokset edistävät sähköntuotannon monopolimallia suosimalla Liittovaltion sähkökomissiota (CFE) yksityisten investointien, kuten uusiutuvan energian investointien kustannuksella. Meksikon parlamentti hyväksyi lakiuudistuksen vuonna 2021, mutta se ei astunut vielä voimaan, sillä Coliman osavaltion hallitus ja Liittovaltion kilpailukykykomissio (Cofece) kyseenalaistivat sen perustuslaillisuuden. Huhtikuussa 2022 AMLOn hallitus sai kuitenkin poliittisen voiton, kun korkein oikeus julisti LIE-lakiuudistuksen perustuslailliseksi. Oikeuden äänestys ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja jatkossa on odotettavissa, että lain eri osa-alueita tullaan haastamaan oikeuteen tapauskohtaisesti.

Huhtikuussa 2022 AMLO koki myös virkakautensa tähän asti karvaimman poliittisen tappion, joka sekin liittyi energiasektoriin. Presidentti ei onnistunut suostuttelemaan oppositiota kiistanalaisen energiauudistuksen kannalle, eikä se saanut parlamentin äänestyksessä taakseen tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä. AMLO kutsui äänestystulosta ”petokseksi” Meksikoa vastaan. Energiauudistus olisi perustuslain muutoksilla tähdännyt Peña Nieton vuoden 2013 energiauudistuksen purkamiseen. AMLOn energiauudistuksen kaatuminen nosti välittömästi finanssisektorin luottamusta Meksikon talouteen. Äänestyksen jälkeen luottoluokituslaitos HR Raitings vahvisti Meksikon valtionvelan nykyisen luottoluokituksen ja nosti sen tulevaisuudennäkymät negatiivisista vakaiksi. HR Raitings sanoi huomioivansa aiempaa myönteisemmässä arviossaan makrotalouden vakauden ja presidentti López Obradorin hallituksen finanssivastuun, mutta ennen kaikkea sähköuudistuksen kaatumisen.

Jo ennen parlamentin äänestystä oli nähtävissä, ettei energiauudistus tule saamaan taakseen riittävää tukea. Siksi AMLO irrotti uudistuksesta litiumin kansallistamista käsittelevät osat ja siirsi ne osaksi kaivoslakia, niin että uudistusten läpimenoon riittäisi vain yksinkertainen enemmistö. Litiumin kansallistamisesta ei keskusteltu ennakkoon vastaavissa valiokunnissa, vaan uudistus käsiteltiin nopeutetussa prosessissa. Parlamentti äänesti muutoksista useisiin kaivoslain artikloihin vain päivää energiauudistuksen äänestyksen jälkeen. Alahuoneessa aloitteen puolesta äänesti 298 edustajaa. Tyhjää äänesti 197 PAN:n, PRI:n ja PRD:n edustajaa 18. huhtikuuta. Oppositiopuolueiden edustajat poistuivat salista protestina nopeutettua käsittelyä vastaan. Seuraavana päivänä senaatti hyväksyi aloitteen äänin 75–45.

Muuttuneessa kaivoslaissa litium määritellään ”kansan omaisuudeksi”, jonka ”etsintä, louhinta ja hyödyntäminen varataan yksinomaan Meksikon kansalle”. Lisäksi litiumin taloudellisien arvoketjujen valvontaan perustetaan oma hajautettu julkinen elin. Vaikka lain vivahteista ja seurauksista keskustellaan edelleen, lainopilliset asiantuntijat ja Yhdysvaltain ja Meksikon ja Kanadan välisen sopimuksen (USMCA) entiset neuvottelijat uskovat, että se rikkoisi vapaakauppasopimusta. Sopimuksessa litiumia ei ole erikseen määritelty strategiseksi mineraaliksi, joten Meksikon valtio ei voi kohdella sitä sellaisena nytkään.

Kirjoittaja: Matilda Jokinen, harjoittelija, Suomen Meksikon-suurlähetystö