Mediakatsaus: Vattenfall teki historiansa ennätystappiot
Ruotsin valtion omistama energiayhtiö Vattenfall teki vuoden 2015 ensimmäisellä puolikkaalla liki 29 miljardin kruunun (noin 3 mrd. euron) tappiot. Tämä on aikaisemmin suuria vuosittaisia voittoja takoneen yrityksen huonoin tulos, mikä on herättänyt laajaa kiinnostusta ruotsalaismedioissa. Tappioiden suuruuteen vaikuttaa erityisesti Vat-tenfallin päätös aikaistaa kahden ydinreaktorin ja yhden ruskohiilitehtaan toiminnan lakkauttaminen.
Ruotsin valtion omistama energiayhtiö Vattenfall julkaisi puolivuotisraportissaan (21.7.2015) synkät luvut vuoden 2015 tammi–kesäkuusta. Yhtiö teki liki 29 miljardin kruunun tappiot sen jälkeen, kun se teki arvonalennuksia varoihinsa liki 36 miljardilla kruunulla. Arvonalennukset perustuivat päätökseen aikaistaa Ruotsissa sijaitsevien ydinreaktorien Ringhals 1 ja 2 sekä Saksassa sijaitsevan ruskohiilitehtaan lakkauttamista.
Uusiutuvien energiamuotojen kasvanut suosio on painanut jo pitkään sähkön hintaa alaspäin Euroopassa, mikä on vaikuttanut negatiivisesti monen eurooppalaisen energiayhtiön viimeaikaisiin tuloksiin. Ruotsi panostaa vuoden 2015 hallitusohjelman mukaan enemmissä määrin uusiutuvaan energiaan, ja esimerkiksi keväällä 2015 se nosti ydinvoimaloiden verotusta 17 prosentilla (Dagens industri 22.7.2015).
Ydinreaktoreita sulkemalla ja keskittämällä toimintaansa uusiutuviin energiamuotoihin osoittaa Vattenfall seuraavansa alan trendejä ja pyrkivänsä parantamaan kannattavuuttaan. Ruskohiilitehtaan mahdollinen lopettaminen tai toiminnasta luopuminen perustellaan myös edellä mainituilla syillä. Saksan halu vähentää ruskohiilitehtaiden määrää maaperällään on varmasti myös vaikuttanut Vattenfallin halukkuuteen lopettaa tehtaan toiminta.
Viimeiset kymmenen vuotta on Vattenfall toiminut rahasampona tuottaen kymmenien miljardien (sek) vuosittaista tulosta, sekä jakaen osakkaille vuosittain suuria osinkoja. Vuonna 2013 ja 2014 on tulos ensi kertaa liki kymmeneen vuoteen ollut tappiollista, ja tilanne jatkunee samanlaisena kuluvana vuonna. Myös osingonjako on ollut viimeiset kaksi vuotta jäädytettynä.
Media on jo aikaisemmin kritisoinut voimakkaasti Vattenfallin ja Ruotsin edellisen hallituksen toimintaa Vattenfallin ostettua vuonna 2009 hollantilaisen energiayhtiö Nuonin. Erityisesti hallitusta ja silloista vastuuministeriä Maud Olofssonia arvosteltiin voimakkaasti kaupasta, jota pidettiin jo ostohetkellä suurena riskinä ja kauppahintaa (89 mrd. sek) ylihintaisena. Nuonin arvo on ostohetken jälkeen romahtanut yli 52 mrd. kruunua, mikä on osaltaan vaikuttanut Vattenfallin tulokseen.
Nähtäväksi jää, miten Vattenfallin tilanne etenee. Svenska Dagbladetin (22.7.2015) analyysin mukaan seurauksina voi olla Vattenfallin luottoluokituksen aleneminen, ja mahdollisesti taloudellinen avustus Ruotsin valtiolta. Vaikka elinkeinoministeri Mikael Damberg on ollut vaitonainen mediassa Vattenfall-tapauksen jälkeen, on julkisuudessa keskusteltu ydinvoimaloiden verotuksen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.
Vuosien 2001–2013 energiatuotannon prosenttiosuudet Ruotsissa (avautuu uuteen ikkunaan).