Malesian koulutussektori tarjoaa mahdollisuuksia suomalaistoimijoille

Malesiassa on yli 10 000 julkista tai valtion tukemaa ja lähes 300 yksityistä peruskoulua, joissa on yhteensä yli 5 miljoonaa oppilasta ja noin 487 000 opettajaa. Malesialaiset tuntevat Suomen erityisesti peruskoulutuksesta ja pitävät suomalaista koulutusjärjestelmää arvossa. Kiinnostusta on muun muassa suomalaista opettajankoulutusta, luokkahuoneperusteista arviointia ja erilaisia opetusteknologian ratkaisuja kohtaan. Malesialaiset vanhemmat suhtautuvat intohimoisesti lastensa koulutukseen ja laadukkaalle opetukselle on valtava kysyntä heti varhaiskasvatuksesta alkaen.

Malesian koulutusjärjestelmästä lyhyesti

Malesialainen koulutuksen kenttä on varsin sirpaleinen, sillä kaikilla tasoilla on niin yksityisiä kuin julkisia laitoksia, joissa jakaudutaan edelleen mm. uskontojen ja kielten mukaan. Koulutus jakautuu myös kahden eri ministeriön, opetusministeriön ja korkeakouluministeriön alle.

Malesian oppivelvollisuus kattaa alakoulun, yläkoulun ja lukion/ammatillisen koulutuksen. Kokeilla on suuri rooli opetusfilosofiassa ja menestys kansallisissa tasokokeissa määrittää paljon oppilaan tulevaisuudesta.  Tavallisin opetuksen kieli peruskouluissa on malaiji, mutta myös vähemmistökielisiä sekä hintavia kansainvälisiä kouluja on tarjolla. Englannin opiskelu aloitetaan alakoulussa ja kielen osaaminen on Malesiassa yleisesti hyvää. Eri uskonnollisista, etnisistä ja kielellisistä ryhmistä tulevat oppilaat opiskelevat yleensä yhdessä, mutta vähemmistöryhmillä on myös kokonaan omia koulujaan. Esimerkiksi kiinalaisissa kouluissa seurataan osin kiinalaista järjestelmää, opetuksen kieli on kiina ja koulujen rahoitukseen kanavoidaan myös yksityisiä kiinalaisia lahjoitusvaroja. 

Koulutuksen saavutettavuudessa ja laadussa on Malesiassa suuria eroja. Niin kutsuttu Bumiputera-järjestelmä tarjoaa etuoikeuksia malaiji-muslimeille ja alkuperäiskansoille. Julkisten yliopistojen bumiputera-kiintiö on jopa 90 prosenttia, mikä heikentää vähemmistöryhmien mahdollisuuksia korkeakoulutukseen. Yksityiskoulut tarjoavat kaikilla tasoilla parempia tiloja ja opetusohjelmia, mutta ovat monien ulottumattomissa korkeiden hintojensa takia. Vaikka koulutuksen taso on Malesiassa yleisesti kohtuullisen hyvä ja maasta löytyy useita huippuyliopistoja, on monissa julkisissa kouluissa puutteita perusasioissakin, kuten opettajien määrässä ja pätevyydessä, sekä koulurakennusten kunnossa. Tutkimusten mukaan myös sosioekonominen asema vaikuttaa Malesiassa poikkeuksellisen suuresti oppimistuloksiin, ja heikommassa asemassa olevien tulokset voivat olla jopa useita kouluvuosia jäljessä paremmassa asemassa olevia.

Koulutuskentän sirpaleisuus voi näyttäytyä ulkopuolisille hämmentävänä, mutta sen myötä erilaisille koulutusalan toimijoille avautuu myös paljon yhteistyömahdollisuuksia ja -kumppaneita.

Suomalainen perusopetus ja varhaiskasvatus tunnetaan 

Malesialaiset tuntevat Suomen erityisesti peruskoulutuksesta ja pitävät suomalaista koulutusjärjestelmää suuressa arvossa. Muun muassa suomalaisille koulutusteknologiaratkaisuille, opettajankoulutusosaamiselle sekä lisä- ja pätevöitymiskoulutuksille on Malesiassa kysyntää. 
Malesia on kiinnostunut suomalaisesta opettajankoulutuksesta, esimerkiksi opetusmetodeista ja luokkahuoneperusteisesta arvioinnista. Suomalaisen järjestelmän tapa laittaa oppilaiden arvosanoille vähäisempää painoa sekä hämmentää että kiinnostaa malesialaisia – monet tunnistavat koulujen oppilaille luomat paineet ja toivovat, että niitä voitaisiin vähentää, mutta jatkuvista kokeista ja tiukasti määritellyistä arviointiasteikoista luopumista on vaikea kuvitella. Suomessa on vieraillut säännöllisesti malesialaisia opettajien ja opettajaopiskelijoiden ryhmiä erilaisilla kesäkursseilla, täydennyskoulutuksessa ja rehtorikursseilla. Kysynnässä on jälleen nähtävissä kasvua koronapandemian tuoman paineen purkautuessa.

Malesian hallitus on pyrkinyt lisäämään vapaaehtoiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää. Esiopetuksen osallistumisaste oli 67,7 prosenttia vuonna 2012 ja hallituksen tavoitteena on nostaa se 93 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Monet malesialaiset vanhemmat suhtautuvat intohimoisesti lastensa koulutukseen ja kohdistavat suuria odotuksia varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen opettajilla onkin joskus vaikeuksia vastata vanhempien vaatimuksiin ja lisäkoulutukselle ja varhaislapsuuden kehitykseen liittyvän ammattipätevyyden nostamiselle olisi tarvetta. Suomalaisen varhaiskasvatuksen lasten hyvinvointia ja kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva malli kiinnostaa Malesiassa. Holistinen, leikkiä korostava ote näyttäytyy monessa perheessä houkuttelevana vaihtoehtona paikalliselle suoritusperusteisemmalle mallille. Monissa päiväkodeissa oppiminen on edelleen opettajalähtöistä, vaikka markkinointimateriaalien tasolla olisikin siirrytty leikkiperustaiseen oppimiseen. Malesiassa toimii muutamia suomalaisia varhaiskasvatuksen toimijoita, mutta kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. 

Osaajapula kannustaa Malesiaa panostamaan ammatilliseen ja korkeakoulutukseen

Koulutetuille teknillisten ja ammatillisten alojen ammattilaisille on kasvava tarve Malesian talouskasvun kannalta olennaisilla aloilla, joita ovat esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteollisuus, uusiutuva energia, bioteknologia, lääketeollisuus, rakennus, öljy- ja kaasuteollisuus, tieto- ja viestintäteknologia (ICT), sekä automatisaatio ja robotiikka. Ammatillisessa koulutuksessa nähdään Malesiassa paljon kehitettävää. TVET-koulutuksesta valmistuneilla nähdään usein olevan puutteita ammatillisen ydinosaamisen ulkopuolisissa, niin sanotuissa pehmeissä taidoissa, sosiaalisissa taidoissa, viestinnässä, tiimityöskentelyssä, tietotekniikassa ja johtamistaidoissa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen opettajien kompetenssissa on nähty puutteita ja oppilaitosten yhteistyö yritysten kanssa voisi olla tiiviimpää. TVET-koulutuksessa tilausta olisikin muun muassa erilaisille oppilaitosvierailuille, opetuksen laadun kehittämiselle ja opettajien täydennyskoulutusmahdollisuuksille. 

Malesialaiset ovat kiinnostuneita opiskelemaan ulkomailla. Ennen koronapandemiaa ulkomailla opiskeli yli 70 000 malesialaista ja 70 prosenttia yliopisto-opiskelijoista ilmoitti olevansa kiinnostunut kansainvälisistä opiskelumahdollisuuksista. Malesia toivoo myös entistä suuremman joukon kansainvälisiä opiskelijoita löytävän malesialaiset korkeakoulut. Suomalaisten ja malesialaisten korkeakoulujen yhteistyö on melko rajallista, keskittyen pääasiassa opiskelijavaihtoon. Vuoden 2023 aikana on suunnitteilla allekirjoittaa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen keskittyvä yhteisymmärryspöytäkirja, jonka tavoitteena on monipuolistaa yhteistyötä ja lisätä ja vahvistaa yhteyksiä suomalaisten ja malesialaisten korkeakoulujen välillä. Suomalaisten korkeakoulujen kiinnostavuutta Malesiassa kasvattaisi esimerkiksi osallistuminen opiskelijamessuille.

Kysyntä kovaa erilaisille digitaalisille ratkaisuille

Malesia on laajalti digitalisoitunut, suurella osalla malesialaisista on käytössään internet ja älypuhelin ja useimmissa kouluissa on internet-yhteys ja tietokoneita. Tarvetta on kuitenkin nähtävissä erityisesti virtuaalisille työkaluille ja oppimisympäristöille sekä digiajan ammattilaisille, kuten ohjelmoijille, data-analyysin ammattilaisille ja digimarkkinoijille. MOOCit (Massive Open Online Course) on otettu Malesiassa käyttöön laajasti, ja vuodesta 2016 lähtien MOOCeissa suoritettuja opintopisteitä on voinut siirtää yliopistojen opintosuorituksiksi. Suomalaisyritysten oppimisalustoja ja työkaluja on myyty erityisesti yksityisiin kouluihin. Yksityisiä ohjelmointikouluja on syntynyt ympäri Malesiaa ja ohjelmointia opetetaan myös peruskouluissa. Digitalisaation ja digimaksamisen yleistymisen myötä ovat yleistyneet myös erilaiset internethuijaukset ja henkilötietojen ja pankkipalveluiden siirtyessä verkkoon tarvetta on tietoturvan vahvistamiselle kaikilla tasoilla – niin teknisillä kuin inhimillisillä. 

Myös yrittäjyystaidoille on kysyntää kun Malesia pyrkii vahvistamaan teknologia-start-up -ekosysteemiään. Tiede- ja teknologiaministeriö on esittänyt, että Malesiaan luotaisiin 5000 uutta start-upia vuoteen 2025 mennessä. Yhtenä esteenä uusien yritysten kehittymiselle pidetään pätevän työvoiman puutetta. Nopeasti kehittyvän teknologian vaikutus vanhoihin työpaikkoihin aiheuttaa Malesiassa samanlaista epävarmuutta kuin muuallakin ja pohdinnassa on myös se, millainen opiskelija tai työntekijä olisi niin sanotusti ”tulevaisuusvalmis”. Teknisten it-taitojen lisäksi tulevaisuustaitoisen ihmisen katsotaan tarvitsevan luovuutta ja ”ihmistaitoja” sekä kiinnostusta elinikäiseen oppimiseen.