Malesian bisnesympäristö on maailman 15:nneksi paras
Malesia nousi Maailmanpankin Ease of Doing Business-listauksessa sijalle 15, ja kehuja tulee varsinkin yrityksen perustamisen vaivattomuudesta. Malesian hallitus on ensimmäisen puolivuotisensa aikana keskittynyt käymään läpi edellisen hallituksen kirjanpitoa ja korruptiotapauksia. Talouden ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4,8 prosenttia. Hallitus vauhdittaa neljättä teollista vallankumousta, mikä voi avata bisnesnäkymiä myös suomalaisyrityksille.
Edellisen hallituksen kirjanpitovihkot auki
Valtiovarainministeriksi nousi kesäkuussa pitkäaikainen oppositiopoliitikko Lim Guan Eng, joka on koulutukseltaan kirjanpitäjä. Laskutaidoille on ollut käyttöä heti virkaanastumisen jälkeen, kun hallitus on käynyt läpi edellisen hallituksen tilejä, etsinyt säästöjä ja kitkenyt julkisten varojen väärinkäyttöä. Yhtenä säästötoimenpiteenä on peruttu useita Kiinan rahoittamia infrahankkeita, kuten Malesian niemimaan itärannikon rautatiehanke, kun on katsottu, että valtio olisi kantanut niistä kohtuuttoman suuren taloudellisen taakan ja riskin. Uutena virkana on muodostettu talousministerin (Economic Affairs) tehtävä. Pääministerin ja valtiovarainministerin salkut on nyt erotettu toisistaan.
Valtion sijoitusyhtiö 1MDB:n varoja epäillään reititetyn laittomasti yksityisiin taskuihin miljardien Yhdysvaltain dollarien arvosta viime vuosien aikana. Todistusaineisto kasvaa alati, ja entistä pääministeri Najibia ja tämän vaimoa kohtaan on nostettu Malesiassa lukuisia syytteitä myös 1MDB:n varojen väärinkäytösten osalta. Yhdysvaltain oikeusministeriön rahanpesujaosto on laatinut ensimmäiset rikossyytteet muutamaa 1MDB:n rahaliikenteestä vastannutta henkilöä kohtaan.
Budjetti yllättäen kasvaa
Marraskuun alussa esitellystä budjetista odotettiin tiukkaa, koska julkinen velka on kasvanut noin 75 prosenttiin bruttokansantuotteesta, ja luottoluokittajat ovat vihjanneet luottoluokituksen heikentämisellä, jos julkista alijäämää ei aleta kuroa umpeen. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että nykyinen hallitus pyrkii suurempaan läpinäkyvyyteen kuin edeltäjänsä, joka ei laskenut valtionyhtiöiden velkoja ja takuita osaksi valtionvelkaa. Kovin kireästä budjetista ei kuitenkaan voida puhua, sillä valtion menot kasvavat 8 prosenttia kuluvan vuoden budjettiin verrattuna noin 66 miljardiin euroon. Valtion tuloiksi on arvioitu noin 55 miljardia euroa olettaen, että raakaöljyn hinta on 70$ barrelilta.
Joskin myös säästöjä luvassa
Talouskasvun ennustetaan hidastuvan tänä vuonna 4,8 prosenttiin, ja ensi vuoden kasvuennuste on 4,9 prosenttia. Talouskasvun hienoista hidastumista on selitetty kulutuksen pienentymisellä, vientitappioilla sekä muutaman ison infrahankkeen keskeyttämisellä. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna 3,7 prosenttia, vaikka tavoitteena oli 2,7 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on pienentää alijäämää 2,8 prosenttiin asteittain vuoteen 2021 mennessä. Hallitus korostaa, että se kantaa edellisen hallituksen velkataakkaa, eikä säästöjä voida tehdä liian nopeasti aiheuttamatta kansantalouden shokkia. Hallituksen retoriikassa talous palaa asteittain tasapainoon, kun valtiontaloutta rasittavasta korruptiosta päästään eroon. Maan kauppatase on ollut tukevasti ylijäämäinen jo pitkään.
Uusia pienempiä veroja luvassa
Uusi hallitus poisti 6 prosentin arvonlisäveron toukokuussa ja korvasi sen uudella myynti- ja palveluverolla, joka ei tuota arvonlisäveron kaltaisia tuloja valtion kassaan. Budjetin saamapuolelle esiteltiin sokeri- ja lentokenttäverojen tapaisia uusia tuloja. Ensi vuoden alusta alkaen valtio verottaa tuontipalveluita varmistaakseen, että paikalliset palveluntarjoajat, kuten esimerkiksi graafiset suunnittelijat, arkkitehdit ja ohjelmistokehittäjät, pystyvät kilpailemaan ulkomaisten palvelutarjoajien kanssa.
Tehostaakseen verojen keräämistä hallitus aloittaa vapaaehtoisen ilmoitusohjelman, joka antaa veronmaksajille mahdollisuuden ilmoittaa salatuista tuloistaan lievemmin sanktioin. Valtiovarainministeriö käynnisti keväällä keräyksen, johon kansalaiset ja yritykset ovat voineet tehdä lahjoituksia valtionvelan vähentämiseksi. Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka, ja lokakuun loppuun mennessä lahjoituksia oli kertynyt noin 41 miljoonaa euroa. Japanin lupaamat matalakorkoiset 10 vuoden velkakirjat tuovat valtion kassaan noin 1,5 miljardia euroa.
Uusi kohdennettu sosiaalitukiohjelma, minimipalkka kasvaa
Valtion maksamien avustuksien tarkentaminen hyödyttää kaikkein pienituloisimpia, jotka tulevat saamaan avustusta esimerkiksi polttoaine- ja sähkökustannuksiin. Valtio tukee pienituloisimpia kotitalouksia uudella BSH-ohjelmalla (Bantuan Sara Hidup), joka korvaa aikaisemman BR1M-ohjelman. BSH-ohjelman etujen piiriin pääseviä kotitalouksia arvioidaan olevan noin 4,1 miljoonaa, kun BR1M-ohjelman etuuksia maksettiin yli 6 miljoonalle kotitaloudelle. Ohjelman piiriin kuuluville kotitalouksille maksetaan perustukea ja lisäosuus kotitalouden lapsiluvun mukaan. Vähävaraisimpien osalta pilotoidaan lisäksi erityistä terveysvakuutusohjelmaa. Polttoainetukia myönnetään vain vähävaraisemmille. Hallitus päätti syyskuussa nostaa minimipalkkaa: tammikuun alusta lähtien minimipalkka koko maassa on 220e/kk, korotusta aiempaan tulee 20 euroa.
Panostuksia koulutukseen ja neljänteen teolliseen vallankumoukseen
Opetusministeriö saa tulevan vuoden budjetista suurimman potin (19,1% koko budjetista), joka on määrä käyttää muun muassa pienituloisten opiskelijoiden tukemiseen ja kouluremontteihin. Hallitus toimeenpanee valokuituinfrastruktuurin kehittämiseen tähtäävän ohjelman, jonka puitteissa on tarkoitus parantaa yhteyksien nopeutta myös maaseudulla ja harvaan asutuilla alueilla. Tavoitteena on saada aikaan maailmanluokan yhteydet kohtuulliseen hintaan. Budjetista allokoidaan rahaa myös teollisuus 4.0:aan siirtymisen tukemiseksi, ja pieniä sekä keskisuuria yrityksiä kannustetaan investoimaan automaatio- ja modernisaatioprosesseihin.
Pääministeri Mahathir lanseerasi lokakuun lopussa ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman neljännen teollisen vallankumouksen vastaanottamiseksi. Ohjelma keskittyy etenkin siihen, miten tuotantopuolen malesialaisyritykset voivat kasvattaa tuottavuuttaan automatisaation kautta. Pääministeri ajattelussa älykäs valmistaminen johtaa älykaupunkeihin ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Tässä piilee mahdollisuus suomalaiselle osaamiselle.
Öljyriippuvuus huolena
Yksi budjetista silmille hyppäävä kohta on valtion energiayhtiö Petronaksen maksama noin 6 miljardin kertaluonteinen erikoisosinko. Petronaksen lasketaan maksavan ensi vuonna yhteensä 11 miljardin osingot valtionkassaan. Tämän johdosta budjetin tuloista peräti 31 prosenttia on laskettu saatavan öljyyn ja kaasuun perustuvista saatavista, mikä alistaa budjetin energiamarkkinoiden epävarmuudelle. Hallitus korostaa, että kyse on kertaluonteisesta osingosta, jotta leikkauksia ei tarvitse tehdä ensi vuodelle kohtuuttomasti.
Budjettia on kritisoitu keskituloisten unohtamisesta, kun suurin osa eduista ja helpotuksista kohdistetaan ainoastaan pienituloisimmille. Ekonomistit ovat puolestaan arvostelleet budjettia liiasta keskittymisestä valtion tulonsiirtoihin sen sijaan, että se tähtäisi tuottavuuden parantamiseen. Arvonlisäveron poistamisesta koituvien tulonmenetysten paikkaamiskeinoja on arvosteltu riittämättömyydestä – rakenteellinen ratkaisu puuttuu.
Malesian sijoitus nousi yhdeksän pykälää liiketoimintaympäristövertailussa
Malesia on jo monena vuonna arvioitu Kaakkois-Aasian sujuvimmaksi bisnesympäristöksi Singaporen jälkeen. Maailmanpankki sijoittaa Malesian tämänvuotisessa Ease of Doing Business –listauksessa sijalle 15, yhdeksän sijaa ylemmäs kuin viime vuonna. Yrityksen perustaminen onnistuu nyt keskimäärin 13,5 päivässä aiemman 23,5 päivän sijaan. Vähemmistösijoittajien suojien tehokkuudessa Malesia luetaan maailman kärkeen, samoin rakennuslupien käsittelyssä. Nyt julkaistussa budjetissa ei ole etuuksia, jotka tähtäisivät ulkomaisten suorien sijoitusten helpottamiseen sellaisenaan. Hallitus on sen sijaan käymässä läpi olemassa olevia etuuksia ja verohelpotuksia.
Hyvä hallinto kehitysohjelman ohjenuorana
Malesia on laatinut jo pitkään viisivuotisia kehityssuunnitelmia, joiden alkuperäinen tarkoitus oli nostaa Malesia ylemmän tulotason maiden joukkoon vuoteen 2020 mennessä. Tähän Malesia ei kuitenkaan aivan näytä yltävän, ja Maailmanpankin arvion mukaan Malesia nousee kehittyneiden maiden joukkoon vuoteen 2024 mennessä. Tuoreimman suunnitelman (2016—2020) väliarvio painottaa hyvää hallintoa, alueellista kehitystä, läpinäkyvyyttä ja korruptionvastaista taistelua. Edellisen hallituksen laatiman suunnitelman talousennusteita on viilattu alaspäin, kun on todettu käsillä olevan valtionvelan todellinen määrä. Suunnitelma puhuu julkisten hankintojen avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta. Yksityinen kulutus nähdään talouskasvun takeena seuraavan kahden vuoden ajan.
Pääministeri Mahathir katsoo itään
Pääministeri Mahathirin mukaan Malesia on avoin sellaisille sijoituksille, jotka selkeästi hyödyttävät maata uusien korkean tulotason työpaikkojen tai teknologiansiirron myötä. Hän noudatti jo aiemmalla pääministerikaudellaan (1981—2003) Look East -politiikkaa, jossa inspiraatiota talouteen haetaan Japanista, ja hän on käynyt ensimmäisen puolivuotisensa aikana kolmesti Tokiossa. Mahathir haluaa luoda kolmannen kansallisen automerkin Protonin ja Peroduan rinnalle. EU:n ja Malesian vapaakauppasopimusneuvottelut ovat olleet tauolla vuodesta 2012, mutta tunnusteluja jatketaan.
EU päivitti uusiutuvan energian käyttöä koskevan direktiivin
EU päivitti kesäkuussa uusiutuvan energian käyttöä koskevan direktiivinsä RED II:n. Direktiivin lopputulema lievitti osaltaan Malesian huolia palmuöljyn viennistä Eurooppaan, mutta Malesia on pettynyt siihen, että EU lopettaa palmuöljyn käytön biopolttoaineen raaka-aineena asteittain. EU ja Malesia jatkavat dialogiaan ympäristöystävällisestä palmuöljytuotannosta.
Teemu Laakkonen ja Saara Harju
Suomen Malesian-suurlähetystö, Kuala Lumpur