MAA-ANALYYSI: BELGIA JA LUXEMBURG

Belgian markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Belgia kuuluu Suomen 10. Suurimman vientimarkkinan joukkoon, ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen maan merkitys kauppavaihdossamme on entisestään kasvanut. Belgiassa on n. 60 suomalaista yritystä paikallisen tytäryhtiön kautta, monilla on myös tuotannollista toimintaa maassa. Belgia ja Luxemburg sijaitsevat keskellä suuria eurooppalaisia markkinoita ja niin tavaroiden kuin energian logistiikkareittien risteyskohdassa. Erityisesti Antwerpenin (Euroopan 2. suurin satama), Bruggen, Gentin ja Liègen satamat tarjoavat erinomaiset yhteydet maailmalle. Luxemburg on viime vuosikymmeninä muuttunut teräs- ja hiiliteollisuudesta myös kansainväliseksi rahoituskeskukseksi, jossa on myös modernia tietoteollisuutta, mm. avaruussektorilla. Molemmat maat hyötyvät asemastaan EU-instituutioiden kotimaina. 

Suurin mielenkiinto Belgiassa kiinnittyy energiasektorin kehittämiseen, koska Belgian ydinvoimalat on päätetty sulkea vuoteen 2025/2035 mennessä. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi maa on joutunut kiihdyttämään energiainvestointeja. Maa on sitoutunut vihreän siirtymään ja on jo pitkään investoinut uusiutuviin energialähteisiin. Belgia onkin edelläkävijä tuulivoiman hyödyntämisessä ja merituulivoimapuistoja on rakennettu jo pari vuosikymmentä. Autokannan nopea sähköistäminen on käynnissä ja maa on logistisen sijaintinsa vuoksi houkutteleva ensimmäisille suurille vetytalouden investoinneille. Pohjanmeren naapurimaat ovat vahvasti mukana Belgian energiasektorin kehittämisessä ja suomalaisyrityksillä voisi olla tässä oma osuutensa. 

Belgia on edelleen vahva teollisuusmaa, erityisesti kemian- ja lääketeollisuudessa, mutta myös monenlaisessa kokoonpanoteollisuudessa autoista biotuotteisiin ja elintarvikkeisiin. Maailmanluokan yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat taanneet Belgian aseman yhtenä Euroopan innovatiivisimmista talouksista. Useat suuret kv. yritykset pitävät päämajaansa Belgiassa ja katsovat maasta laajemminkin mahdollisuuksiaan Euroopassa. Esimerkkinä kemianteollisuuden jättiläiset Umicore ja Solvay, jotka ovat investoineet myös Suomeen.  

Erityisesti Belgian pohjoisosan kattava Flanderin alue on viime vuosina ollut kiinnostunut luomaan kumppanuuksia pohjoisen Euroopan maiden kanssa. Myös muut alueet – Vallonia ja Brysselin pääkaupunkialue – ovat olleet kiinnostuneita digitalisaation, vihreän siirtymän ja mm. peliteollisuuden osalta. Kumppanuuksien rakentaminen belgialaisiin tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin voikin tarjota merkittäviä mahdollisuuksia suomalaistoimijoille. 

Bryssel Euroopan pääkaupunkina tarjoaa myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille eurooppalaisiin yhteistyöhankkeisiin ja rahoitukseen esimerkiksi kolmansien maiden markkinoilla Afrikassa, jossa Belgialla ja belgialaistoimijoilla on hyvä tuntemus. NATOn päämajan isäntämaana Belgia ja sen yritykset ovat hyvin verkottuneita järjestön innovaatio- ja tuotekehitysrahoitukseen ja erityisesti Valloniassa on perinteitä myös puolustusteollisuudessa. 

Belgian markkinat ovat tunnetusti varsin kilpaillut, mutta maassa toimii kuitenkin jo kymmeniä suomalaisia suuryrityksiä mm. metsäteollisuuden, telekommunikaation ja elintarviketeollisuuden aloilla samoin kuin lukuisia pieniä suomalaisyrityksiä johtuen varsin laajasta suomalaissiirtokunnasta (Belgia noin 5.000, Luxemburg 1.500 suomalaista). Belgia ja Luxemburg voivatkin tarjota uusille suomalaisyrityksille suhteellisesti helpomman toimintaympäristön kansainväliselle toiminnalle ja uusien markkinoiden avaamiseksi. 

Teksti: Jouko Leinonen, Suomen suurlähettiläs, Belgia ja Luxemburg