Kiinan talous kehittyy ja eurooppalaisten yritysten tuotot kasvavat - yritysten optimismia varjostavat kuitenkin vanhat, ratkaisemattomat haasteet
EU-kauppakamarin vuosittaisen raportin mukaan yritysten keskuudessa on pitkästä aikaa optimismia talouden kehittymisen ja tuottojen kasvun myötä. Tätä kehitystä on siivittänyt keskiluokan kasvu, ostovoiman koheneminen ja Kiinan talouden kasvu vajaassa 7 prosentissa.
Orastavan optimismin taustalla piilee kuitenkin massiiviset haasteet, kuten epäselvä sääntely, hallinnolliset kysymykset, syrjivät säädökset ja sääntöjen täytäntöönpano, markkinoillepääsyesteet ja investointirajoitukset ja lisensointivaatimukset ja rekisteröinti. Suurimmat kärsijät ovat PK-sektorin yritykset, joiden vuositulosta jopa 1/4-osa jää toteutumatta hankaluuksista johtuen.
Kiinan satsaus innovaatioihin näkyy vahvasti niin tutkimus- ja kehityssektorin vahvistumisessa, nuoren työvoiman parempaan saatavuuteen kuin halu satsata IPR-kysymyksiin. Kiinan nähdään innovaatiosektorilla entistä uhkaavampana kilpailijana.
Yritykset arvelevat toimintaympäristön huononevan entisestään seuraavan viiden vuoden aikana. Kauppakamari peräänkuuluttaa konkreettisia askeleita, toimenpanosuunnitelmia ja aikatauluja markkinan avaamisen ja vastavuoroisuuden noudattamisen suhteen.
EU:n kauppakamari Kiinassa julkisti 20.6.2018 vuosittaisen Business Confidence Survey -tutkimuksen tulokset. Tutkimus toteutettiin yhdessä Roland Berger -yrityksen kanssa ja siihen osallistui 532 eurooppalaista yritystä, jotka kaikki ovat EU:n kauppakamarin jäseniä ja toimivat Kiinassa. Vastausprosentti tämän vuoden kyselyssä oli 44,5. Kysely koostui 54 kysymyksestä, jotka oli asetettu kolmen teeman alle: yritysprofiili ja tuloskehitys, Kiinan liiketoimintaympäristön näkymät sekä yritysstrategia. Tutkimus on toteutettu vuosittain vuodesta 2004 lähtien.
Kiinan talous kehittyy ja yritysten tuotot kasvaa…
Kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaisten yritysten tuotot ovat kasvaneet Kiinassa. Siihen vaikuttavia tekijöitä on useita. Vastanneet ovat tehostaneet toimintaansa ja leikanneet menoja. 46 prosenttia vastanneista totesi, että leikkauksia tullaan tekemään lisää vuoden 2018 aikana.
Liikevaihto ja tuottomarginaalit ovat olleet myös kasvussa Kiinan kehittyneessä taloudessa, jossa palveluiden ja kulutustuotteiden kysyntä on kasvussa ostovoimaisen keskiluokan takia. Eurooppalaiset tuotteet, tavarat ja palvelut tunnetaan korkealaatuisina ja se siivittää niiden pärjäämistä Kiinan markkinoilla.
Kohonnut ostovoima hyödyttää palveluiden ja tavaroiden lisäksi myös muun muassa terveyssektoria; Kiinan ikääntyvä väestö tarvitsee ja on valmis käyttämään rahaa vanhuspalveluihin, mikä näkyy myös lääketieteellisten laitteiden ja lääketuotteiden kulutuksen kasvuna.
Eurooppalaisten yritysten liikevaihdon kasvua vauhditti omalta osaltaan myös Kiinan talouden kasvu vajaan 7 prosenttiyksikön vauhtia. Kasvu jatkunee edelleen tulevina vuosina reilussa kuudessa prosentissa. Kasvun hidastuminen on väistämätöntä, jos Kiina haluaa tarttua talouden rakenteellisiin ongelmiin uskottavasti. Kiina on – ainakin retorisesti – päättänyt siirtyä pelkkien kasvulukujen tuijottamisen sijaan kasvun laatuun. Tavoitteena on luoda ”kaunis Kiina”, jossa kiinalaisten elämässä on sisältöä ja heidän on hyvä elää.
… muttei ongelmitta
Vaikka kasvua on tapahtunut useilla sektoreilla, ICT- ja ympäristösektorit raportoivat liikevaihdon vähentyneen yli 10 prosenttiyksiköllä. Kiinan julkaisema kyberturvallisuuslaki vaikutti negatiivisesti ICT-sektorin yrityksiin. Ympäristösektori on muutaman kasvuvuoden jälkeen kärsinyt lainsäädännöllisistä vaikutuksista; yritykset pyrkivät noudattamaan uusia säädöksiä, jotka kohtelevat kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä eri tavoin, mutta yritysten keskuudessa vallitsee epävarmuutta säädösten toimeenpanosta ja säädöksien epäselvyydet hankaloittavat niiden noudattamista täysimääräisesti.
Vaikka ympäristöasiat ja puhtaat teknologiat nähdään eurooppalaisten yritysten kilpailuvalttina, yritysten ympäristöystävällisyys suhteessa kiinalaisiin kilpailijoihin ei välttämättä tuo niille etulyöntiasemaa. Syy tälle on hankala ja epäoikeudenmukainen säätely. Tämä on yksi konkreettinen osoitus siitä, miten säätely-ympäristö saattaa haitata yritysten toimintaa ja aiheuttavat toiminnallisia hankaluuksia, kun lainsäädäntö ei kohtele yrityksiä tasavertaisesti ja vaatimukset eivät huomioi esimerkiksi yritysten lähtökohtia (esim. yrityksiin kohdistuvat päästöleikkaukset ovat prosentuaalisesti samat, vaikka lähtötaso on hyvin eri).
Yrityksistä 48 prosenttia raportoi, että huono ja epäselvä sääntely aiheuttaa esteitä heidän toiminnalleen Kiinassa, ja jäsenet uskovat, että toimintaympäristö vaikeutuu entisestään seuraavan viiden vuoden aikana. Seuraavaksi merkittävin ongelma yrityksille oli kyselyn mukaan hallinnolliset kysymykset (35%), syrjivät säädökset ja sääntöjen täytäntöönpano (30%), markkinoillepääsyesteet ja investointirajoitukset (27%) ja lisensointivaatimukset ja rekisteröinti (25%). Ongelmia esiintyy erityisesti Pekingissä, Tianjinissa ja Shanghaissa.
Kaiken kaikkiaan eurooppalaiset yritykset raportoivat yritystoiminnan harjoittamisen hankaloituneen edelleen. Näiden säädösten vaikutukset ovat merkittäviä eurooppalaisten yritysten toiminnalle; jopa 46 prosenttia vastaajista katsoi, että säädösten takia he menettävät liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Tästä kärsi erityisesti lääketuote-, oikeuspalvelu ja finanssipalvelusektorit (ml. vakuutussektori). Internetin rajoitukset aiheuttavat myös hankaluuksia yritysten toiminnalle, kun vapaaseen tietoon ei ole rajoituksetonta pääsyä. Tästä syystä myös tutkimustoiminnan harjoittaminen on haasteellista. Myös kyberlaki herättää paljon epäluuloisuutta eurooppalaisissa yrityksissä ja monet uskovat, että se voi jatkossa aiheuttaa lisää esteitä investoinneille.
Kiinan toimien mielivaltaisuudesta kertoo myös, että esimerkiksi uuden ympäristönlainsäädännön tullessa voimaan se saattaa johtaa nopeasti koviin toimenpiteisiin kuten toimintojen pakkosiirtoihin, keskeytyksiin tai lisääntyviin kustannuksiin yritysten osalta, jotka jo toimivat säädösten mukaisesti. Tästä syystä yritykset tutkivat mahdollisuuksia siirtää osia tuotantoketjuistaan muihin maihin.
Eurooppalaisten yritysten keskuudessa on kuitenkin pitkästä aikaa myös optimismia ja se yhdessä kasvaneiden tuottojen kanssa pitää yritykset edelleen vahvasti sitoutuneita Kiinan markkinaan. Vastaajista 50 prosenttia pitää Kiinaa nykyisten ja tulevien sijoitusten kolmen kärkimarkkinan joukossa.
Suurimmat kärsijät löytyvät PK-sektorilta
Hankalasta ympäristöstä kärsii eniten PK-sektorin yritykset, joiden resurssit ja mahdollisuus tutkia, selvittää ja vaikuttaa on pienempi verrattuna suuriin yrityksiin. Ongelman laajuudesta eurooppalaisten yritysten keskuudessa kertoo se, että vastauksien mukaan jopa yksi neljäsosa vuosituloista jää toteutumatta epäreilun kohtelun vuoksi.
PK-yritysten osuus on kuitenkin Kiinan markkinalla merkittävä; EU-kauppakamarin puheenjohtajan mukaan vastaa Kiinassa toimivat PK-yritykset vastaavat 60 prosenttia BKT:stä, 80 prosentista työpaikoista ja tuovat yli 50 prosenttia veroista.
Kiina harppoo eteenpäin ja lisää kilpailukykyään innovaatio- ja tutkimus- ja kehityssektoreilla
Kiinalla on vahva tahtotila ja taskut täynnä rahaa tehdäkseen maasta johtava tutkimuksen ja innovaatioiden kärkimaa. Yllämainitut säädökset ja erilaiset rajoituksen yhteiskunnassa kuitenkin vesittävät tämän kehityksen täyttä vauhtia.
Kiinan innovaatiopolitiikkaan panostaminen on osittain valtiojohtoista, mutta koska kasvava ja varakas keskiluokka vaatii uusia innovatiivisia tuotteita ja teknologiaa, se omalta osaltaan ruokkii innovaatioiden kukoistusta Kiinassa. Myös kiinalaiset yritykset luottavat entistä enemmän kotimaisiin teknologisiin innovaatioihin.
Innovaatioihin satsaaminen heijastuu monille muillekin sektoreille; siitä on seurannut muun muassa valtavat panostukset myös tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön. Vuoteen 2016 verrattuna eurooppalaiset yritykset näkevät tutkimus- ja kehitysympäristön kaksi kertaa niin suotuisana kuin globaalin keskiarvon. Eurooppalaiset yritykset raportoivat myös, että osaavaa, nuorta työvoimaa on entistä enemmän saatavilla.
EU kauppakamarin puheenjohtaja totesikin, että eurooppalaisten yritysten tulee teroittaa omat veitsensä, jotta pärjäävät jatkossa innovaatiokilpailussa kiinalaisten yritysten kanssa. Onko Eurooppa valmis vastaamaan tähän haasteeseen ja miten?
Koska kiinalaiset yritykset ovat vahvistaneet asemiaan uusien teknologioiden ja keksintöjen luojina, Kiina pyrkii suojaamaan yrityksiään ja tätä myötä immateriaalioikeudet (IPR) ovat nousseet keskeisemmäksi asiaksi Kiinan agendalla. Eurooppalaiset yritykset raportoivat, että lainsäädännöllinen kehikko ja IPR-oikeuksien toimeenpano on kehittynyt Kiinassa positiivisesti. Oikeusjärjestelmää pidetään kehittyneempänä erityisesti itärannikon suurissa kaupungeissa, mutta ongelmia on edelleen. Korvaussummat esimerkiksi eivät riitä kattamaan menetettyä tuottoja ja tuotemerkkien varastamisesta syntynyttä haittaa. Tuomioistuimissa on meneillään 216 000 tapausta, joista kuitenkin 97 prosenttia on kiinalaisten yritysten keskinäisiä oikeustoimia. Tuotemerkkivarkaiden toiminnan lopettaminen on myös osoittautunut hankalaksi. Toinen merkittävä ongelma on myös pitkään jatkunut teknologiansiirtopakko, mikä entisen maailmanpankin ekonomistin Yukong Huangin mielestä on kestänyt Kiinan tapauksessa pidempään kuin normaalisti kehittyvillä mailla.
Kiinalta odotetaan avautumisen toimeenpanoa pikaisella aikataululla
Eurooppalainen kauppakamari on aiemmin puhunut lupausväsymyksestä, jolla viitataan siihen, että Kiinan johto pitää suurta ääntä talouden avautumisesta, reilusta kilpailusta ja vapaakauppajärjestelmän puolustamisesta, mutta muutoksia odottavat ovat odottaneet kyllästymiseen asti. Avautuminen näkyy jossakin määrin lainsäädäntöaloitteissa ja -teksteissä, mutta varsinainen toimeenpano aikatauluineen puuttuu edelleen. Vastaajista ainoastaan kuusi prosenttia raportoi merkittäviä muutoksia kaupanavautumisessa.
Kauppakamari katsoo myös, että vallitseva kiristynyt tilanne ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen eskaloituminen on omalta osaltaan hidastanut Kiinan avautumiskehitystä.
Vastavuoroisuuden puute on myös suuri ongelma eurooppalaisten ja kiinalaisten yritysten kohtelussa. Tämän vuoden kyselyssä 62 prosenttia koki, että kiinalaiset yritykset nauttivat paremmasta markkinoille pääsystä Euroopassa kuin vastaavasti eurooppalaiset yritykset Kiinan markkinoilla. Vastaajista 57 prosenttia raportoi olevansa valmis investoimaan lisää Kiinaan, jos markkinoillepääsy olisi helpompaa. Kokonaisvaltaisen investointisopimuksen (CAI) neuvotteleminen olisi keskeinen keino saavuttaa tasapäisempi asema.
EU-kauppakamari katsookin, että Kiina on yksi rajoitetuimmista markkinoista maailmassa. Se on huomattavasti rajoitetumpi kuin kehittyneet markkinat ja jopa kehittyviin markkinoihin nähden se pärjää vertailussa huonosti. Puute vastavuoroisuudessa heijastuu myös ulkomaisten investointien määrään ja suhteeseen EU-maiden ja Kiinan välillä. Tätä epäsuhtaa osoittaa myös se, että kaikista eurooppalaisista kansainvälisistä investoinneista vain 5 prosenttia kohdistuu Kiinaan.
Odotuksia kohdistuu investointien ja avautumisen rinnalla myös Kiinan merkittäviin politiikkahankkeisiin, joihin kuuluvat muun muassa Made in China 2025 –suunnitelma ja Silkkitiehankkeet (BRI). 43 prosenttia vastaajista arvioi, että heitä syrjitään CM2025-suunnitelma osalta, vaikka osa yrityksistä näkee siinä myös mahdollisuuksia, erityisesti niillä aloilla, missä eurooppalaisilla yrityksillä on suhteellista etua, kuten autoissa ja teollisuuslaitteissa. Kauppakamari odottaa, että Kiina avaa kaikki suunnitelman 10 sektoria vapaasti myös ulkomaalaisille yrityksille.