Katsaus Qatarin talouteen sekä Suomen ja Qatarin kauppasuhteisiin
Öljy- ja erityisesti kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla BKT:lla mitattuna yksi maailman rikkaimmista valtioista. Qatarin taloustilanne on kuitenkin viime vuosina kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta, tulehtuneista naapuruussuhteista ja vuonna 2020 koronapandemian ja siihen liittyneen voimakkaan öljyn hinnan laskun tuplashokista. Varakkaan Qatarin on ollut mahdollista pehmentää näiden haasteiden vaikutuksia talouteensa ja vuodelle 2021 ennakoidaan jopa 3,5 prosentin BKT-kasvua. Maan kansallisen 2030 -vision punaisia lankoja ovat mm. öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen talouden rakennetta monipuolistamalla, tietopohjaisen talouden rakentaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä investointien ja osaajien houkuttelu. Samalla Qatar investoi merkittävästi vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isännöintiin. Suomen kauppa Qatarin kanssa on verrattain vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan.
Katsaus Qatarin talouteen
Öljy- ja kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla bruttokansantuotteella mitattuna yksi maailman rikkaimmista valtioista. Qatar oli Maailmanpankin mukaan vuonna 2018 maailman 53. suurin talous (BKT noin 183,466 miljoonaa USD). Arvioiden mukaan hiilivetysektori vastaa noin puolesta maan BKT:sta ja noin 85 prosentista viennistä. Valtaosa maahantuonnista on teollisuustuotteita ja kuljetusvälineitä.
Qatar on maailman suurin nesteytetyn maakaasun (LNG) viejä ja sen maakaasuvarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat (13 %). Qatar ja Iran omistavat yhdessä Persianlahdella sijaitsevan maailman suurimman "South Pars/ North Dome" -maakaasukentän. Qatar on Kaasun vientiä harjoittavien maiden foorumin (GECF) jäsen ja foorumin päämaja sijaitsee Dohassa. Qatarilla on myös noin 2 prosenttia maailman öljyvarannoista. Se on paljon vähemmän kuin monilla naapuruston mailla, mutta kuitenkin riittävästi, jotta Qatar voinee jatkaa nykyistä öljyntuotantoaan vielä useamman vuosikymmenen. Qatar erosi öljynviejävaltioiden yhteistyöjärjestöstä OPEC:sta tammikuussa 2019. OPEC:n tuotantorajoitukset eivät siten sido Qataria. Päätöstä perusteltiin tavoitteella keskittyä kaasuntuotantoon, mutta taustalla arvioidaan vaikuttaneen myös Qatarin kiista nk. kvartettimaiden kanssa.
Qatarin tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat olleet Japani, Etelä-Korea, Intia, Kiina, EU-maat ja Yhdysvallat. Qatarin kauppa Turkin ja Iranin kanssa on lisääntynyt nk. Qatarin kiistan myötä, mutta luotettavia tilastoja ei ole saatavilla.
Qatarin talous on kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta, mikä on jo vuodesta 2014 heijastunut maan talouskasvuun, julkiseen talouteen ja valtiotaustaisiin rahastoihin. Lisähaasteita toi vuonna 2020 koronapandemian ja siihen liittyneen voimakkaan öljyn hinnan laskun tuplashokki. Lisäksi maan tulehtuneet naapuruussuhteet ja alueen geopoliittiset jännitteet ovat luoneet epävarmuutta. Maailmanpankin mukaan myönteiset talouskasvuennusteet kääntyivät vuonna 2019 miinukselle Qatarin BKT:n supistuessa 0,3 prosenttia. Vuonna 2020 Qatarin BKT:n odotetaan supistuvan 3,5 prosenttia. Samalla Qatar investoi merkittävästi vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isännöintiin.
Qatarin ja kvartettimaiden välinen kiista
Suuren naapurimaa Saudi-Arabian kainalossa sijaitseva Qatar tunnetaan pienestä koostaan huolimatta aktiivisena ulkopoliittisena toimijana, mikä aika ajoin on myös asettanut sen poikkiteloin naapuruston maiden ja suurvaltojenkin kanssa. Qatarin poliittista ja taloudellista tilannetta leimaa yhä kesäkuussa 2017 puhjennut kiista nk. kvartettimaiden eli GCC-maiden Saudi-Arabian, Arabiemiirikuntien, Bahrainin sekä Egyptin (ja eräät muut maat) kanssa niiden katkaistua maahan diplomaattisuhteensa sekä maa-, ilma- ja meriyhteydet.
Varakkaan Qatarin oli ensinotkahduksen jälkeen mahdollista tasoittaa boikottitoimien vaikutuksia talouteensa. Se on kuitenkin joutunut kehittämään huoltovarmuuttaan, luomaan omaa elintarviketuotantoa sekä etsimään uusia liittolaisia, kauppakumppaneita ja -reittejä. Ennen boikottitoimia esimerkiksi suuri osa maan elintarvikkeista tuotiin Saudi-Arabiasta. Elintarvikkeiden lisäksi mm. rakennusteollisuuden tarvikkeiden korvaava maahantuonti vaikutti ensin haasteelliselta järjestää.
Uudet kauppakumppanit löytyivät kuitenkin melko nopeasti mm. Turkista, Iranista ja Intiasta. Lentoliikenteen jatkaminen mahdollistui Iranin tarjottua Qatarille ilmatilansa elintärkeäksi kanavaksi ulkomaailmaan. Merikuljetukset siirtyivät mm. Omanin ja Iranin satamiin ja Qatarin uudella Hamadin satamalla oli tärkeä rooli maan yhdistämisessä ulkomaanmarkkinoihin. Julkista kulutusta lisättiin haittavaikutuksilta suojautumiseksi. Maan mittavat valtiotaustaiset rahastot ja keskuspankin varat toimivat talouden puskureina. Lisäksi maa leikkasi eräitä tukia ja määräsi veroja budjettinsa tasapainottamiseksi. Kansalaisten hyvinvoinnista ja etuuksista ei kuitenkaan ole haluttu tinkiä. Kiistan myötä tehdyt toimet ovat osoittautuneet monin tavoin hyödyllisiksi myös kuluvana vuonna.
Koronapandemia ei johtanut liennytykseen Qatarin ja kvartettimaiden suhteissa. Viime viikkoina on kuitenkin uutisoitu osapuolten välisten neuvotteluiden mahdollisesti etenevän Yhdysvaltain ja Kuwaitin välittämänä. Vaikka Qatarin arvioidaan pärjänneen hyvin vaikeassa tilanteessa, olisi ratkaisun löytäminen kiistaan sille kullanarvoista.
Koronavirusepidemia Qatarissa
Qatarin ensimmäisestä koronavirustartunnasta tiedotettiin helmikuun lopulla. Vajaan 3 miljoonan asukkaan maassa on sittemmin todettu yli 140 000 koronavirustartuntaa. Ensimmäisinä kuukausina tartuntamäärä oli väkilukuun suhteutettuna yksi maailman korkeimmista. Suuri osa maan väestöstä on vierastyöläisiä, joiden ahtaat asumisolot ovat olleet omiaan edesauttamaan koronaviruksen leviämistä. Viranomaistietojen mukaan kuolleita on ollut noin 250, mikä on globaalitasolla huomattavan vähän. Maan nuori väestö on myötävaikuttanut alhaiseen kuolleisuuteen.
Qatarissa ryhdyttiin varhain tiukkoihin rajoittaviin toimiin (ml. matkustusrajoitteet, ulkona liikkumisen rajoitteet, oppilaitosten sulkeminen, julkisen liikenteen keskeyttäminen, muiden kuin ruokakauppojen ja apteekkien sulkeminen, etätyösuositukset). Syyskauden aikana epidemian leviäminen saatiin hallintaan ja rajoituksia on vähitellen purettu maan exit-strategian mukaisesti.
Maan yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne on rajoitteista huolimatta jatkunut vakaana. Arabikeväästä, nk. Qatarin kiistasta ja koronapandemiasta huolimatta Qatarissa ei ole nähty sisäisiä levottomuuksia ja nuori emiiri on säilyttänyt kansan tuen. Kriiseistä selviytyminen on pikemminkin vahvistanut emiirin asemaa.
Qatarin väestöstä arviolta 85 prosenttia on ulkomaalaisia ja maa on monella sektorilla riippuvainen vierastyöläisistä. Kuten muissakin Persianlahden maissa koronapandemiasta kärsivät erityisesti matalapalkkaiset vierastyöläiset, joista monelta kriisi vei toimeentulon. Qatarin vierastyöntekijöiden asema onkin noussut jälleen valokeilaan, kun koronavirus levisi tiiviisti asuvien ja työntekoa mm. rakennustyömailla jatkaneiden vierastyöntekijöiden keskuudessa. Qatar on pyrkinyt vastaamaan kritiikkiin vakuuttaen turvaavansa vierastyöntekijöiden oikeudet myös epidemian aikana.
Samaan aikaan Qatar on saanut kansainvälistä tunnustusta työlainsäädäntöuudistuksistaan, joilla se on luopunut alueen maissa yleisen sponsorijärjestelmän (kafala) ongelmallisimmista piirteistä. Mikäli uudistukset toimeenpannaan suunnitellusti, ne vievät Qatarin työlainsäädännön Lähi-idän maiden kärkeen.
Tuplashokin taloudelliset vaikutukset
Koronaepidemian vaatimilla kansallisilla rajoitetoimilla on ollut taloudelliset vaikutuksensa, joskin ne jäävät melko vähäisiksi pienen maan talouden rakentuessa valtaosin hiilivetysektorille. Hiilivetysektorin ohella kriisi kuitenkin iski kipeästi myös monille muille maalle tärkeille aloille ilmailu- ja kuljetusalasta matkailuun ja vähittäiskauppaan. Maan mittavat valtiotaustaiset rahastot toimivat jälleen kriisissä talouden puskureina.
Investoinnit Qatarin talouden selkärankaan eli öljy- ja kaasusektorille vähenivät öljyn hinnan laskun myötä. Investoinnit vähenivät myös muilla sektoreilla ml. turismi ja kaupan infrastruktuuri. Qatarin emiiri pyysi huhtikuussa maansa hallitusta lykkäämään yli 8 miljardin dollarin edestä investointihankesopimuksia koronapandemiatilanteen johdosta. Yritykset raportoivat tosin jo vuoden 2019 lopulla vähentyneistä liiketoimintamahdollisuuksista, pienemmistä tilausmääristä ja viivästyneistä maksuista.
Nk. Qatarin kiista osui erityisen voimakkaasti Qatarin kansalliseen lentoyhtiöön Qatar Airwaysiin kvartettimaiden suljettua siltä ilmatilansa. Qatar on investoinut lentoliikennetoimintaansa paljon ja erityisesti rahtilentoliikenteen jatkuminen on boikottitoimien olosuhteissa ollut lähes elinehto. Koronapandemian aikana Qatar Airways on jatkanut toimintaansa, vaikka pandemian alussa vain osa lennoista kyettiin operoimaan. Qatar Airways tarjosi pandemian aikana tärkeän transit-yhteyden maailmalta kotimaihinsa palaaville. Lentoyhteyksien auki pitäminen ja kotiuttamisten tukeminen onkin ollut osa Qatarin pehmeän diplomatian ponnistusta, jolla se pyrkii hankkimaan ystäviä hankalassa alueellisessa tilanteessa. Samoin se pyrkii tämän avulla turvaamaan markkinaosuuksiaan koronakriisin jälkeisessä kilpailutilanteessa. Lentoyhtiön toiminnan odotetaan kuitenkin tänä vuonna jatkuvan viime vuosien tavoin tappiollisena.
Luotettavia työllisyystilastoja ei ole saatavilla, mutta on selvää, että maasta on hävinnyt määrä työpaikkoja. Tämä on johtanut mittavaan maastamuuttoon maan samalla menettäessä arvosta työvoimaa ja osaamista.
Qatarin johto on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen elvytystoimin sekä maksu-, tullimaksu- ja verohelpotuksin. Koronaepidemiatoimista vastaava Supreme Committee for Crisis Management ilmoitti maaliskuussa noin 17 miljardin euron (QR75 miljardia) elvytyspaketista, joka kohdennettiin erityisesti tilanteesta eniten kärsiville aloille ja pienyrityksille. Elvytyspaketin talousvaikutuksista on vaihtelevia arvioita ja useat yritykset ovat raportoineet, että tarvittavaa elvytystukea on ollut vaikea saada. Qatarin keskuspankki laski ohjauskorkoa, helpotti lainaehtoja ja paikallisia pankkeja tuettiin eri toimin. Kuluvalle vuodelle suunnitellun viiden prosentin arvonlisäveron käyttöönotto on siirtymässä myötävaikuttaen inflaation matalaan tasoon. Kansalaisten hyvinvoinnista ja etuuksista ei haluta vaikeassakaan tilanteessa tinkiä.
Varakkaan Qatarin talouden odotetaan notkahduksesta huolimatta kykenevän vastaamaan haasteisiin verrattain hyvin. Maailmanpankki ennakoi vuodelle 2021 jo 3,6 prosentin kasvua. Qatar katsoo tulevaan toiveikkaana ja ennakoi 2,2 prosentin BKT-kasvua vuodelle 2021. Vastikään julkaistussa vuoden 2021 valtion budjetissa allokoidaan huomattavia summia suuriin hankkeisiin eri sektoreilla.
Kasvuennusteiden taustalla vaikuttavat eritoten koronapandemian väistyminen, Qatarissa vuonna 2022 järjestettävät jalkapallon MM-kisat sekä lisääntyvä öljyn ja LNG:n tuotanto ja vienti ml. maailman suurimman North Field -kaasukentän laajennushanke. Keväällä Qatar sai valtionvelkakirjojaan hyvin kaupaksi, vaikkakin melko korkealla korolla, mikä oli myönteinen merkki luottamuksesta maan taloutta kohtaan. Ratkaisevaa kuitenkin on, miten ja milloin maailmantalous elpyy koronakriisistä ja miten öljyn ja erityisesti kaasun kysyntä ja hinta kehittyvät.
Hiilivetysektorista riippuvaisen talouden rakenteen monipuolistamistoimet vauhdittuvat
Qatarin kaupparegiimi on avoin, tullit ovat matalat ja varsinaisia kaupanesteitä on verrattain vähän. The Heritage Foundationin vuoden 2020 Economic Freedom -indeksillä maa sijoittui alueella kolmanneksi ja maailmanlaajuisesti sijalle 31.
World Economic Forumin kansainvälistä kilpailukykyä mittaavassa vertailussa Qatar sijoittui 140 valtion joukossa vuonna 2019 sijalle 29. Maan vahvuus on ICT:n käyttöönotto (8.) ja maa sijoittui parhaan kolmanneksen joukkoon tuotemarkkinoiden (13.), rahoitusjärjestelmän (22.), infrastruktuurin (24.), instituutioiden (35.), innovaatiokyvykkyyden (38.), liiketoiminnan dynaamisuuden (39.), terveyden (39.), makrotaloudellisen vakauden (40). ja osaamisen (40.) osalta. Haasteita ovat työmarkkinat (47.) ja markkinan koko (53.).
Maailmanpankin Ease of Doing Business 2020 -vertailussa maa sijoittui alueella seitsemänneksi ja maailmanlaajuisesti sijalle 77, parantaen sijoitustaan kuudella sijalla edellisvuodesta. Maailmanpankin vertailun tulokset antavat WEF:n vertailua heikomman kuvan Qatarin liiketoimintaympäristöstä: Vertailun mukaan yrityksen perustaminen on maassa vaikeaa (108. sijalla). Maan vahvuuksia vertailussa olivat omaisuuden rekisteröinti (1.), verojen maksu (3.) ja rakennusluvat (13.). Kehittämisen varaa on sähkön saatavuudessa (49.), rajat ylittävässä kaupankäynnissä (101.), sopimusten toimeenpanossa (115.), luotonsaamismahdollisuuksissa (119.), maksukyvyttömyystilanteissa (123.) ja vähemmistösijoittajien suojelussa (157.).
Energian maailmanmarkkinahintojen vaihtelut, Qatarin kiista sekä koronapandemian ja öljyn hinnan laskun tuplashokki ovat kannustaneet Qataria vauhdittamaan hiilivetysektorista riippuvaisen taloutensa rakenteen monipuolistamistoimia. Qatarin kansallisen vision 2030 punaisia lankoja ovat mm. öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen talouden rakennetta monipuolistamalla, tietopohjaisen talouden rakentaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä investointien ja osaajien houkuttelu. Liikenteen, koulutuksen, terveydenhuollon ja televiestinnän panostukset ovat osa kunnianhimoista kehityssuunnitelmaa.
Qatar pyrkii kehittämään liiketoimintaympäristöään sekä houkuttelemaan ulkomaisia sijoituksia ja osaajia. Tavoitteena on eräiden naapuruston maiden tavoin nousta kaupan, finanssialan, matkailun ja logistiikan alueelliseksi keskukseksi. Lainsäädäntöhankkeilla kuten kilpailu- ja investointilakiuudistukset on pyritty edistämään näitä tavoitteita. Uuden Hamadin sataman ja Hamadin kansainvälisen lentoaseman ympärille on perustettu vapaakauppa-alueet. Matkailua on pyritty lisäämään mm. keventämällä viisumivaatimuksia ja helpottamalla viisumimenettelyjä. On myös esitelty uusia oleskelulupakategorioita.
Qatar on merkittävä ulkomainen investoija useissa maissa, ja se on viime vuosina pyrkinyt hajauttamaan investointejaan yhä laajemmalti. Esimerkiksi Iso-Britanniassa Qatar on merkittävä sijoittaja (yli 40 miljardia puntaa vuonna 2019). Suurinta valtiotaustaista rahastoa johtaa Qatar Investment Authority. Qatar on käyttänyt rahastovarojaan myös maansa kehittämiseen, mm. infrastruktuurihankkeisiin lisätäkseen maan houkuttelevuutta uusille sijoittajille.
Qatarin työvoimapoliittisena tavoitteena on lisätä kansalaistensa osuutta työvoimasta erityisesti yksityisellä sektorilla – puhutaan qatarisaatiosta. Julkisen sektorin työpaikat ovat olleet houkuttelevia mm. palkkojen ja työaikojen johdosta. Yksityinen sektori on toiminut pääasiassa vierastyöläisten voimin.
Alhainen verotus halutaan säilyttää kilpailuvalttina. Qatarissa ei ole tuloveroa eikä myöskään osakkeiden tai sijoitusten voittoja veroteta. GCC:n ulkopuolisten yritysten on kuitenkin maksettava 10 prosentin yhtiöveroa. Vuoden 2019 alussa otettiin käyttöön alkoholivero sekä tupakkatuotteita ja virvoitus- ja energiajuomia koskeva valmistevero. Arvonlisäveron käyttöönottoa on päätetty siirtää.
Suomen ja Qatarin kauppasuhteet
Maiden välinen kauppa on verrattain vaatimatonta eikä kaupallisen yhteistyön potentiaali ole toistaiseksi täysimääräisesti toteutunut. Maassa toimii arviolta 10-20 suomalaisyritystä.
Suomen tavaravienti Qatariin vuonna 2019 oli lähes 26 miljoonaa euroa (28 miljoonaa vuonna 2018). Tärkeimmät vientituotteet ovat olleet koneet ja laitteet sekä paperituotteet. Tuonti Qatarista oli lähes 23 miljoonaa euroa (30 miljoonaa vuonna 2018). Qatarista on tuotu Suomeen erityisesti malmeja ja metalliromua, kemiallisia aineita ja muovia. Vuonna 2019 Qatarista tuotiin Suomeen palveluita 5 miljoonan euron arvosta (3 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja vietiin Suomesta Qatariin 30 miljoonan euron arvosta (39 miljoonaa euroa vuonna 2018). (Lähteet: Tulli ja Tilastokeskus)
Qatarissa Suomi yhdistetään usein maailmanluokan koulutusjärjestelmään, korkeaan teknologiaosaamiseen, innovaatioihin ja start-upeihin, sekä täysin erilaiseen mutta kiehtovaan luontoon ja ilmastoon. Dohassa toimiva yksityinen koulu Qatar-Finland International School tunnetaan maassa hyvin. Koulutuksen lisäksi potentiaalia kaupallisen yhteistyön lisäämiselle olisi erityisesti aloilla kuten bio- ja kiertotalous ml. agritech, älykkäät energiaratkaisut, terveys ja terveysteknologia sekä älykkäiden kaupunkien ja liikkuvuuden (satamat ja laivat) ratkaisut. Näiden ohella digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia läpileikkaavasti. Innovaatiot ja investoinnit tarjoavat nekin yhteistyömahdollisuuksia. Qatar Airways liikennöi suorin lennoin Helsingin ja Dohan välillä, mikä lisää mahdollisuuksia liiketoiminnan ja aikanaan jälleen myös matkailun edistämiseen.