Katsaus Pohjois-Makedonian energiasektorille
Pohjois-Makedonia suunnittelee merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan. Toistaiseksi maa kuitenkin nojaa vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin. Pohjois-Makedonia tuo merkittävän osan sähköstään, joten kotimaisen sähköntuotannon kasvattaminen on keskeistä.
Yleistä
Pohjois-Makedonian energiasektori nojaa voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin ja maa on vahvasti riippuvainen energiantuonnista muualta. Kotimainen sähköntuotanto nojaa tällä hetkellä Bitolan ja Oslomejin hiilivoimalaitoksiin. Pohjois-Makedonia on kuitenkin onnistunut lisäämään uusiutuvan energian osuutta maan energiapaletissa. Maan sähköntarpeesta 30 % katetaan tuodulla sähköllä, jonka vuoksi Bogdancissa sijaitsevan tuulivoimalan kehittäminen on tärkeässä roolissa vähentämässä maan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja energian tuonnista. Pohjois-Makedonialla on ollut ongelmia sähkönjakelun kanssa, jonka seurauksena maa julisti energiahätätilan marraskuussa 2021 varmistaakseen vakaan sähkön jakelun kotimaisille kuluttajille, jota se myöhemmin jatkoi kesäkuuhun 2022 saakka. Tällä hetkellä energiahätätilan on määrä jatkua vuoden 2023 huhtikuuhun saakka, maan parlamentin hyväksyessä hallituksen ehdotuksen energiahätätilan pidentämisestä.
Sähkön tuotanto
Pohjois-Makedonian sähköntuotantojärjestelmän merkittävimmät sähköntuottajat ovat maan kaksi hiilivoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 825 MW. Nämä hiilivoimalat tuottavat noin 55 % maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Hiilivoimaloiden lisäksi maan sähköntuotantojärjestelmässä mukana on myös useita vesivoimalaitoksia, joiden kokonaiskapasiteetti on 695 MW, sekä raskasöljylaitos, muutama aurinkovoimala sekä biokaasulaitos ja yksi tuulivoimapuisto. Vuonna 2021 vuotuinen sähköntuotanto kattoi kokonaisuudessaan 66,8 % kotimaisesta sähköntarpeesta ja 33,2 % sähköstä tuotiin muualta. Pohjois-Makedonian valtion omistama sähkönjakeluyhtiö yksityistettiin osittain 2000-luvun alussa, jonka jälkeen itävaltalainen sähköyhtiö EVN on vastannut sähkönjakelusta maassa, sen tullessa markkinoille vuonna 2006. Suurimpana sähköntuottajana Pohjois-Makedoniassa toimii valtion omistama ESM (Elektrani na Severna Makedonija/Power Generation Plants of North Macedonia; entinen ELEM).
Lämmön tuotanto
Pohjois-Makedonian kaukolämmön osuus kokonaislämmöntuotannosta on noin 10 % ja se perustuu kokonaan kaasuun. Kaukolämpö toimii ainoastaan maan pääkaupungissa Skopjessa, jossa asuu noin 25 % maan väestöstä. Uusiutuvien energianlähteiden osuus maan lämmöntuotannossa ylitti 31 % vuonna 2018. Suurin osa uusiutuvalla energialla tuotetusta lämmöstä on peräisin biomassasta, mutta hyötysuhde on heikko, sillä suurimmassa osassa käytetyistä liesistä ja biokattiloista ei käytetä moderneja teknologioita.
Hiili
Hiilen osuus Pohjois-Makedonian energiapaletista oli vuonna 2019 yhteensä 40 %. Tällä hetkellä maassa on kaksi ruskohiilen avolouhosta. Suvudolin ja Brod-Gneotinon avolouhikaivosten kokonaisvarannot ovat yhteensä noin 75 miljoonaa tonnia ja esiintymiä on arvioitu seuraavalle 15 vuodelle. Pohjois-Makedonia aikoo vähentävänsä hiilen käyttöä ja suunnittelee sulkevansa valtion omistaman sähköyhtiö Elektrani na Severna Makedonija (ESM) omistuksessa olevat Bitolan ja Oslomejin hiilivoimalat vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä Bitolan ja Oslomejin hiilivoimaloiden arvioidaan tuottavan 55 % maan vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Jos laitokset suljetaan aikataulussa, niin Pohjois-Makedoniasta tulisi ensimmäinen hiilestä luopuva maa Länsi-Balkanilla.
Uusiutuvat energianlähteet
Vuonna 2019 uusiutuvat energianlähteet kattoivat Pohjois-Makedonian energiapaletista yhteensä 15 %. Tästä eniten, yhteensä 70 % muodostui bioenergiasta (suurin osa kotitalouksien puun polttoa). Vesivoiman osuus uusiutuvista energianlähteistä oli toisiksi suurin, yhteensä 27 %. Tuulivoiman osuus oli pelkästään 3 % ja aurinkoenergian osuus puolestaan ylsi vain 1 %. Pohjois-Makedonialla on Bogdancissa sijaitseva 36,8 MW:n tuulipuisto, jonka odotetaan jatkavan laajentumista, mutta toistaiseksi edistystä tuulipuiston laajentumisen suhteen ei ole kuitenkaan tapahtunut. Maalla on aikomuksena rakentaa kaksi uutta tuulipuistoa seuraavan viiden vuoden aikana ja näiden tuulipuistojen myötä tuulivoiman kokonaiskapasiteetin odotetaan nousevan noin 6 MW:iin. Pohjois-Makedonia on ottanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen nostaa uusiutuvan energian osuuden 38 % energian bruttokulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Päästäkseen tavoitteeseensa maa on sitoutunut saamaan uusiutuvan energian osuuden sähköntuotannosta 46 % vuoteen 2025 mennessä ja uusiutuvien voimalaitosten asennetun kokonaiskapasiteetin odotetaan yltävän 1 493 MW vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2020 Pohjois-Makedonian uusiutuvan energian sähköntuotannosta 1277 GWh oli vesivoimaa, 117 GWh tuulivoimaa ja 24 GWh aurinkovoimaa. Biokaasulla sähköä tuotettiin 57 GWh.
Kaasu
Kaasun osuus Pohjois-Makedonian energiapaletista on 8 %. Pohjois-Makedonia on ollut täysin riippuvainen Venäjältä tuodusta maakaasusta. Kaasua kuljetetaan maahan yhden tulopisteen kautta Bulgarian rajalla. Bulgarian ja Kreikan välisen kaasuputken myötä kaasua voidaan nyt toimittaa Pohjois-Makedoniaan muualta kuin Venäjältä. Jakeluverkkojen ollessa maassa hyvin rajalliset, kaasua kuluttavat lähinnä pelkästään teollisuustoimijat.
Öljy
Öljyn osuus Pohjois-Makedonian energiapaletista on merkittävä, yhteensä on 38 %. Öljysektorilla on suuri merkitys valtion taloudelliselle kehitykselle ja osa Pohjois-Makedonian suurimmista yrityksistä ovat osa tätä sektoria. Jalostettua öljyä maahan tuodaan pääasiassa Kreikasta, josta vuonna 2020 öljyä tuotiin maahan 276 miljoonan dollarin edestä. Kreikan lisäksi Pohjois-Makedonia tuo öljyä maahan myös Bulgariasta, Serbiasta, Turkista ja Slovakiasta. Kaiken kaikkiaan maahan tuotiin öljyä vuonna 2020 342 miljoonan dollarin arvosta. Öljyä maa vei vuonna 2020 35,6 miljoonan dollarin edestä lähinnä Serbiaan, Unkariin, Iso-Britanniaan ja Albaniaan. Makpetrol on suurin Pohjois-Makedoniassa toimiva yksityinen öljytuotteiden jakelu- ja myyntiyhtiö.
Teksti: Viivi Viljanen, harjoittelija, Belgradin suurlähetystö