Kanada elvyttää panostuksilla vihreään teknologiaan ja infrastruktuuriin

Kanadan talous on jatkanut viime vuoden lopulla alkanutta toipumistaan ja hallitus on päättänyt varmistaa elpymisen jatkumisen lähitulevaisuudessa esittelemällä C$ 101 Mrdin elvytystoimet uudessa budjetissa. Pandemian aikana kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla ja talouden avautuessa näiden säästöjen purkautuminen arvioidaan tuovan n. C$ 180 Mrd:in elvytyspiikin yksityiseen kulutukseen. Budjetissa pyritään varmistamaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen panostamalla vihreän teknologian investointeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallitus panostaa myös sosiaaliseen infrastruktuuriin rakentamalla edullisen maanlaajuisen lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän, pyrkimyksenä edesauttamaan naisten, nuorten ja rotuvähemmistöjen työllistymistä, sillä heidän työllisyytensä on tippunut suhteettomasti pandemian aikana.

Vihreällä teknologialla ja verotuksella tavoiteltuihin päästövähennyksiin

Elvytysbudjetissa panostetaan C$ 17.6 Mrdia talouden vihreään elvyttämiseen mm. nopeasti toteutettavilla Shovel-ready -projekteilla.

C$ 5 Mrd:ia kohdennetaan ”net zero accelerator” rahaston kautta investointeihin päästöjen vähentämiseksi lähinnä raskaassa teollisuudessa, kuten öljy- ja kaasu-, sementti- ja terästeollisuudessa. Hiilen talteenotto-, käyttö- ja varastointiteknologian (CCUS) käyttöönottoa nopeutetaan luomalla veronhuojennusjärjestelmä CCUS-investoinneille teollisuuden aloille, joilla päästöjen vähentäminen itse prosessissa on lähes mahdotonta. Kotitalouksille myönnetään matalakorkoisia lainoja energiatehokkuuden parantamiseksi aina C$ 40 000 saakka. Tärkeänä osana päästövähennysten saavuttamista on hiiliveron nostaminen nykyisestä C$ 40/tn tasosta aina C$ 170:ään vuoteen 2030 mennessä.

Kanadassa toimivien Cleantech-yritysten (tuulivoimaloiden, sähköautojen ja maalämpöratkaisujen valmistajat) yhteisövero lasketaan puoleen seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Sähköautojen akkuteknologian toimitusketjun rakentamiseksi saa myös kohdennettua avustusta. Bio- ja Life science -alalle budjetissa kohdennetaan C$ 2.2 Mrd:ia alan kehittämiseksi ja kotimaisen rokotevalmistuksen vahvistamiseksi.

PK-yrityksiä tuetaan liiketoiminnan digitalisoitumisen kiihdyttämiseen C$ 1.6 Mrd:in avustuksilla ja kehittämislainoilla. Laajakaistayhteyksien nopeuden ja saavutettavuuden parantamiseksi investoidaan C$ 1.0 Mrd:ia. 

Vihreän elvyttämisen lisäksi hallitus panostaa merkittävästi myös ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Metsäpalojen torjuntaan, myrskysadevesijärjestelmien parantamiseen sekä kosteikkojen ja rantojen ennallistamiseen investoidaan C$ 1.4 Mrd:ia. Lisäksi provinsseille ohjataan varoja luonnonkatastrofien jälkihoitoon. Aikaisemmilta vuosilta siirtynyt tavoite istuttaa 2 mrd. puuta sitomaan hiiltä 2030 mennessä löytyy edelleen myös budjetista.

Sosiaalisen infrastruktuurin kehittäminen

Merkittävimmän osan C$101 Mrd:in elvytysbudjetista hallitus ohjaa maanlaajuisen edullisen lastenhoito-ja varhaiskasvatusjärjestelmän rakentamiseen. Naisten, nuorten ja rotuvähemmistöjen työllisyys on laskenut suhteettoman paljon pandemian aikana. Kanadassa on jo vuosikymmeniä keskusteltu tällaisen järjestelmän rakentamisesta ja hallitus näkee pandemian vain korostaneen sen tarvetta ja panostaa siksi järjestelmän rakentamiseen C$ 30 Mrd:ia seuraavan viiden vuoden aikana. Perustana käytetään Quebecissä olevaa mallia ja tavoitteena on saada päivähoidon kulut sen mukaisesti C$10:een/päivä/lapsi, kun muissa provinsseissa kulut voivat olla tällä hetkellä moninkertaisia.  Provinssit tulevat rahoittamaan puolet järjestelmän kustannuksista, joten näiden hyväksyntä tarvitaan suunnitelmalle. Järjestelmän käyttöönotto ajoittunee vuoteen 2026.

Pandemia on osoittanut haavoittuvuuksia vanhusten hoidossa ja alkuperäiskansojen sosioekonomisessa asemassa. Näihin panostetaan yhteensä yli C$20 Mrd:ia.

Talouden avainlukuja 

Pandemian aikana Kanadan taloutta ja kotitalouksien ostovoimaa on pidetty yllä erilaisilla hätäapupaketeilla sekä rahoitusmarkkinoiden likviditeetin varmistamisella. Kanadan panostukset pandemiakriisin hoitoon ovat olleet yksi suurimmista länsimaissa, 18.5% BKT:stä. Vuoden 2020 BKT laski -5.4%, mutta jo vuoden viimeisellä neljänneksellä kasvu oli +2.3% (eli n. 10% vuosivauhtia). Vuoden ensimmäisen neljänneksen BKT:n ennustetaan kasvavan +6.5% vuosivauhtia, jolloin oltaisiin jo 1.3%:n päässä pandemiaa edeltävää aikaa. Työttömyysaste oli ennen pandemiaa keskimäärin 5.5%:ssa ja pahimmillaan viime keväänä jopa 13.7%:ssa. Työttömyys on kuitenkin laskenut nopeasti jo 7.5%:iin. Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna ennätykselliset 28%, eli noin kymmenkertainen tavalliseen verrattuna.

Kanadan rokotukset edistyvät nyt hyvää vauhtia ja tartuntatilanteen odotetaan helpottavan kesään mennessä. Yhteikunnan avautuessa talouden nykyinen tila, hallituksen elvytyspaketti ja kotitalouksien säästöjen purkautuminen tulevat ennusteiden mukaan parantavan Kanadan talouden tilaa edelleen merkittävästi. Tämän lisäksi Kanadan talouden elpymistä vahvistaa Yhdysvaltain odotettu nopea kasvu.


Teksti ja lisätietoja: Seppo Rantala, Kaupallinen erityisasiantuntija, Suomen suurlähetystö, Ottawa